Tutkimus saksan kielen oppiaineessa
Saksan kielen oppiaineessa tehdään kieli-, kulttuuri- ja käännöstieteellistä tutkimusta. Tärkeitä tutkimusaiheita ovat saksan kielen oppiminen ja opettaminen ja monikielisyys. Turun yliopiston strategiassa tutkimus ankkuroituu kulttuuriseen muistiin ja yhteiskunnan muutokseen sekä temaattiseen kokonaisuuteen lapset, nuoret ja oppiminen.
Viime vuosina tutkimuksen kohteina ovat olleet muun muassa
- kielen oppimisen ja opettamisen tutkimus,
- kieliopin tutkimus
- filologian ja oppihistorian tutkimus
- kääntäminen ja tulkkaus
- monikielisyys yhteiskunnassa
Olemme mukana kansainvälisissä tutkimusverkostoissa.
Yhteystiedot-sivun linkit johdattavat sinut saksan oppiaineen tutkijoiden omille esittelysivuille.
Yksityiskohtaista tietoa kieli- ja käännöstieteiden laitoksen ajankohtaisesta ja aikaisemmasta tutkimuksesta löydät Turun yliopiston tutkimustietojärjestelmästä.
Tutkimushankkeet
Eettisesti kestävä kielten opetus (EKKO) on Koneen Säätiön rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tammikuussa 2021. Hankkeen lähtökohtana on kysymys, miten eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita voidaan edistää kielten opetuksessa ja kielten opettajien koulutuksessa.
Kestävän kehitykseen liittyvien aspektien lisäksi kielellisen tasa-arvon huomioiminen on haaste sekä kielten opetuksessa että kielten aineenopettajakoulutuksessa. Tutkimustietoon perustuen hankkeen tavoitteena on selvittää, mitä eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteet tarkoittavat ja miten niitä voidaan edistää kielten opetuksessa ja kielten opettajien koulutuksessa. Kehitämme myös kielten oppilaille osallistavia toimintamuotoja, jotka edistävät eettisyyttä, kestävää kehitystä ja kielellistä tasa-arvoa, sekä pedagogisia ratkaisuja kielten opettajille ja opettajaopiskelijoille.
Hankkeen vastuullinen johtaja: Minna Maijala, minna.maijala(at)utu.fi
EKKO-työryhmä: Leena Maria Heikkola, Salla-Riikka Kuusalu, Päivi Laine, Judi Rose, Veijo Vaakanainen sekä asiantuntijat Maarit Mutta ja Katja Mäntylä.
Hankkeen rahoitus: Koneen Säätiö 2021–2025
Tässä projektissa tarkastellaan eläinten hautausmaita viidellä Saksan alueella. Tutkimuksen painopiste on surun verbalisaatiossa. Lisäksi analysoidaan eläinten nimiä sekä hautamerkkien monikielisyyttä. Tavoitteena on selvittää surukulttuurin rakenteet ja yksilöllisyys ja verrata niitä vastaaviin ilmiöihin muilla Saksan alueilla.Seuraavassa vaiheessa eläinten hautausmaiden tuloksia verrataan ihmisen hautoihin erojen ja samankaltaisuuksien selvittämiseksi. Suunnitteilla on myös vertailu suomalaisten eläinhautausmaiden kanssa.
Lisätietoa: FT, dos. Doris Wagner
Tutkimushankkeessa analysoidaan kielellisestä näkökulmasta femonationalismin ilmiötä Saksan (Alternative für Deutschland, AfD) ja Suomen (Perussuomalaiset) oikeistopopulististen puolueiden naisjohtajien poliittisissa narratiiveissa. Lähtökohtana on paradoksaaliselta vaikuttava tilanne, että antifeministisiä kantoja edustavia puolueita johtavat naiset. Laskelmoidun ambivalenssin käsitteeseen nojautuen tarkastellaan sekä puolueohjelmia että johtajien yksilöllistä asemointia sosiaalisessa mediassa.
Tutkimushankkeen tavoitteena on kuvata argumentaatiomalleja ja suostuttelustrategioita, joissa feministisiä diskursseja välineellistetään oikeistopopulististen narratiivien tukemiseksi. Painopisteenä ovat sellaiset kategoriat kuin sukupuolen valtavirtaistaminen, islamismin uhka ja sukupuoliroolit. Keskeinen metodologinen lähestymistapa on puolueohjelmien multimodaalinen kriittinen diskurssianalyysi ja puoluejohtajien henkilökohtainen profilointi sosiaalisessa mediassa.
Tämä tutkimushanke on ensimmäinen, jossa tehdään kontrastiivisia analyysejä naisnationalismista selkeällä kielellisellä painotuksella. Tutkimuksessa analysoidaan kielen, sukupuolen diskurssien ja poliittisen välineellistämisen välistä vuorovaikutusta. Yhteiskunnallinen merkitys on siinä, että paljastetaan mekanismeja, jotka edistävät syrjivän politiikan legitimointia, ja puretaan populististen puoluejohtajien retorisia strategioita. Pitkän aikavälin suunnitelmana on perustaa hankkeen avulla verkosto, jonka avulla voidaan tutkia kielen poliittisen välineellistämisen yhtäläisyyksiä ja eroja kansainvälisellä tasolla. Tämä mahdollistaa kattavan analyysin multimodaalisen viestinnän roolista populistisessa diskurssissa.
Lisätietoa: FT Christian Niedling
Hankkeessa tutkitaan monikielisyyttä Turun Kakolanmäellä vuoteen 2007 saakka sijainneessa Turun tutkintavankilassa (aiemmin Turun lääninvankila, perustettu 1890). Tutkintavankilaan sijoitettiin suomalaiset vangit Turun läänistä sekä ulkomaiset vangit, jotka odottivat asiansa käsittelyä, tuomiota ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Tutkimushanke pyrkii tuomaan esiin uutta tietoa ulkomaalaisista vangeista ja erityisesti saksalaisista vangeista. Tutkimus kattaa jakson, joka ulottuu vuodesta 1914 nykypäivään.
Hanke tuo uutta tietoa Suomen historian ”käännekohtien” tutkimuksesta kielellisen monimuotoisuuden näkökulmasta ja täydentää kuvaamme suomalaisen oikeuskulttuurin muutoksesta. Tulokset tulevat tarkentamaan kuvaamme saksalaisten ja saksalaisuuden vaikutuksista Turun alueella viime vuosisadan alkupuolella.
Lisätietoa: FT, dos. Doris Wagner
Kielten opetus ja oppiminen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttajana (SustainLANG) on Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella syksyllä 2024. Tämän hankkeen lähtökohtana on kielten opetus ja oppiminen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttajana.
SustainLANG-hankkeessa
- tutkitaan, miten kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat suomalaisessa kielten opetuksessa ja oppimisessa eri koulutusasteilla sekä kestävyyskasvatuksen käytännön toteutumista luokkahuoneessa ja opetusmateriaaleissa
- selvitetään millaisia asenteita kielten opettajilla ja oppijoilla on kestävyyskasvatusta kohtaan
- kehitetään uudenlainen teoria- ja käytäntöpohjainen kestävyyskasvatuksen toteuttamismalli kielten oppimiseen ja opettamiseen
Hankkeen avulla saadaan uutta tietoa kielten opetuksessa tapahtuvan kestävyyskasvatuksen nykytilasta ja mahdollisuuksista Suomessa ja tietoa voidaan soveltaa myös kansainvälisesti. Tavoitteena on saada aikaan muutos sekä kielten oppimisen teoriassa että käytänteissä.
Hankkeen vastuullinen johtaja: Minna Maijala
SustainLANG-työryhmä: Salla-Riikka Kuusalu, Päivi Laine, Pekka Lintunen, Eva Malessa, Maarit Mutta, Loretta Saikkonen
Lisätietoja hankkeen kotisivulta: https://sites.utu.fi/sustainlang/
Hankkeen rahoitus: Suomen Akatemia 2024–2028
Metsäsanoista metsätekoihin eli SeedLING on Koneen Säätiön rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tammikuussa 2024. Hankkeen ytimessä on suomalaisten metsätoimijoiden diskurssien tutkiminen ja vaihtoehtoisten diskurssimallien etsiminen.
Hanke avaa Suomessa käytävää metsäkeskustelua ja sen vaikutuksia ekofilosofisesta näkökulmasta, kielitieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja monitieteistä lähestymistapaa hyödyntäen. Tutkimme kokeellisen tutkimuksen kautta sitä, miten metsäalan toimijoiden diskurssit heijastuvat suomalaisten mielipiteisiin. Tämän lisäksi etsimme vaihtoehtoisia diskursseja, jotka tukevat metsiin liittyvää, kestävyyden periaatteiden mukaista ja ekofilosofialtaan moniarvoisempaa ajattelumallia.
Hanke on osa Koneen Säätiön Metsän puolella -yhteisöä.
Hankkeen vastuullinen johtaja: Minna Maijala
SeedLING työryhmä: Salla-Riikka Kuusalu, Veronika Laippala, Attila Krizsán, Assi-Jutta Kuusela, Telma Peura, Arran Stibbe
Lisätietoja hankkeen kotisivuilta: https://sites.utu.fi/seedling/
Hankkeen rahoitus: Koneen Säätiö 2024–2027