Tutkimus saksan kielen oppiaineessa

Saksan kielen oppiaineessa tehdään kieli-, kulttuuri- ja käännöstieteellistä tutkimusta. Yksi tärkeistä tutkimusaiheista on saksan kieli ja monikielisyys Suomessa. Turun yliopiston strategiassa tutkimus ankkuroituu kulttuuriseen muistiin ja yhteiskunnan muutokseen sekä temaattiseen kokonaisuuteen lapset, nuoret ja oppiminen.

Viime vuosina tutkimuksen kohteina ovat olleet muun muassa 

  • kielen oppimisen ja opettamisen tutkimus, 
  • kieliopin tutkimus
  • filologian ja oppihistorian tutkimus
  • kääntäminen ja tulkkaus
  • monikielisyys yhteiskunnassa

Olemme mukana kansainvälisessä FI-DACH-tutkimusverkostossa.

Yhteystiedot-sivun linkit johdattavat sinut saksan oppiaineen tutkijoiden omille esittelysivuille.

Yksityiskohtaista tietoa kieli- ja käännöstieteiden laitoksen ajankohtaisesta ja aikaisemmasta tutkimuksesta löydät Turun yliopiston tutkimustietojärjestelmästä.

Tutkimushankkeet

Teollisuuden kielelliset kulttuurivaikutukset

Miten kansainväliset tai monikansalliset suurteollisuusyritykset muovaavat tuotantopaikkakuntiaan kieliyhteisöinä? Tähän kysymykseen etsitään vastauksia käynnissä olevassa tutkimuksessa, jossa tutkitaan teollisuuden aiheuttamaa työperäistä muuttoliikettä ja muuttajien mukana tuotantopaikkakunnille matkanneita kieliä ja murteita. Tutkimus, joka tuottaa uutta tietoa teollisten yhteisöjen monikielisyydestä, tarkastelee esimerkiksi eri kielten puhujien rinnakkaiseloa kieliyhteisössä, kieliasenteita, muuttoliikkeen jälkiä kielimaisemissa sekä eri instituutioiden kielipolitiikkaa.

Lisätietoja: Leena Kolehmainen

Monikielisten lasten ja nuorten oman kielen oppimisen ympäristöt

 

Monikielisten lasten ja nuorten oman kielen oppimisen ympäristöt (Diversity of Heritage Language Learning Settings in Finland, DILALEA) (2018–) on parhaillaan aluillaan oleva tutkimushanke, jota johdetaan saksan kielen oppiaineessa. 

DILALEA-hanke tuottaa uutta tietoa monikielisten perheiden eri-ikäisten lasten ja nuorten oman kielen oppimisesta sekä oman kielen opettamisesta. Hankkeessa tutkitaan monikielisten perheiden omaa kielipolitiikkaa, sen moninaisuutta ja moninaisten käytänteiden vaikutuksia, oman kielen institutionaalisen kouluopetuksen järjestämistä kunnissa sekä muiden instituutioiden kuten seurakuntien ja vapaa-ajan järjestöjen vaikutusta oman kielen oppimiseen. Monikielinen tutkimusryhmä koostuu eri vaiheessa uraansa olevista tutkijoista, joilla on kansainvälinen ja monitieteinen tausta.

Lisätietoja: Minna Maijala

 

Kakolan kielet

Hankkeessa tutkitaan monikielisyyttä Turun Kakolanmäellä vuoteen 2007 saakka sijainneessa Turun tutkintavankilassa (aiemmin Turun lääninvankila, perustettu 1890). Tutkintavankilaan sijoitettiin suomalaiset vangit Turun läänistä sekä ulkomaiset vangit, jotka odottivat asiansa käsittelyä, tuomiota ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Tutkimushanke pyrkii tuomaan esiin uutta tietoa ulkomaalaisista vangeista ja erityisesti saksalaisista vangeista. Tutkimus kattaa jakson, joka ulottuu vuodesta 1914 nykypäivään.

Hanke tuo uutta tietoa Suomen historian ”käännekohtien” tutkimuksesta kielellisen monimuotoisuuden näkökulmasta ja täydentää kuvaamme suomalaisen oikeuskulttuurin muutoksesta. Tulokset tulevat tarkentamaan kuvaamme saksalaisten ja saksalaisuuden vaikutuksista Turun alueella viime vuosisadan alkupuolella.

Lisätietoa: FT, dos. Doris Wagner

Kieltenvälinen vaikutus kognitiivisen kieliopin näkökulmasta

Hankkeen tavoitteena on tutkia kognitiivisesta näkökulmasta äidinkielen (L1) vaikutusta vieraan kielen (L2) ajallisten suhteiden ilmaisemiseen. Hankkeessa kehitetään uutta teoreettista lähestymistapaa aikasuhteiden ilmaisemiseen liittyvän kieltenvälisen vaikutuksen tutkimiseen ja tunnistamiseen. Kognitiivisen kielitieteen näkökulma mahdollistaa yksityiskohtaisen analyysin siitä, miten L1-kielitaito vaikuttaa L2-kielitaidon kehitykseen.  Tutkimuksessa keskitytään englannin, saksan ja suomen kieliin.

Lisätietoa: FT Franka Kermer

Eettisesti kestävä kieltenopetus (EKKO)

Eettisesti kestävä kielten opetus on Koneen Säätiön rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tammikuussa 2021. Hankkeen lähtökohtana on kysymys, miten eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita voidaan edistää kielten opetuksessa ja kielten opettajien koulutuksessa. 

Kestävän kehitykseen liittyvien aspektien lisäksi kielellisen tasa-arvon huomioiminen on haaste sekä kielten opetuksessa että kielten aineenopettajakoulutuksessa. Tutkimustietoon perustuen hankkeen tavoitteena on selvittää, mitä eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteet tarkoittavat ja miten niitä voidaan edistää kielten opetuksessa ja kielten opettajien koulutuksessa. Toisaalta kehitämme eettisyyteen, kestävään kehitykseen ja kielellistä tasa-arvoa edistäviä, osallistavia toimintamuotoja kielten oppijoille ja pedagogisia ratkaisuja kielten opettajille ja opettajaopiskelijoille. 

Hankkeen vastuullinen johtaja: Minna Maijala, minna.maijala(at)utu.fi

EKKO-työryhmä: Leena Maria Heikkola, Salla-Riikka Kuusalu, Päivi Laine, Maarit Mutta, Katja Mäntylä, Judi Rose, Veijo Vaakanainen

https://sites.utu.fi/ekko/ 

Hankkeen rahoitus: Koneen Säätiö 2021–2024

Koneen säätiö

 

Eläinten hautausmaiden suru

Tässä projektissa tarkastellaan eläinten hautausmaita viidellä Saksan alueella. Tutkimuksen painopiste on surun verbalisaatiossa. Lisäksi analysoidaan eläinten nimiä sekä hautamerkkien monikielisyyttä. Tavoitteena on selvittää surukulttuurin rakenteet ja yksilöllisyys ja verrata niitä vastaaviin ilmiöihin muilla Saksan alueilla.Seuraavassa vaiheessa eläinten hautausmaiden tuloksia verrataan ihmisen hautoihin erojen ja samankaltaisuuksien selvittämiseksi. Suunnitteilla on myös vertailu suomalaisten eläinhautausmaiden kanssa.

Lisätietoa: FT, dos. Doris Wagner

Uusimmat julkaisut