Kielen rakenteen tutkimus

Kielen rakennetta tutkitaan monenlaisten aineistojen, menetelmien ja teorioiden avulla. Oppiaineen vahvuuksia ovat erityisesti kognitiivinen kielitiede ja vuorovaikutuslingvistiikka. Kansainvälisesti katsoen oppiaine on merkittävin suomen ja sen sukukielten sähköisten aineistojen tuottaja; aineistoista suurin osa on kieliopillisesti koodattu. Kieliopin tutkimuksella on Turun yliopistossa vankat perinteet ja vahva kytkös kansainväliseen kielitieteeseen. 

Kognitiivisen kielitieteen välinein selvitetään kielellisiin merkityksiin ja rakenteisiin vakiintuneita tapoja tulkita ja hahmottaa maailmaa. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat esimerkiksi erityyppisten tilanteiden kielellinen kuvaaminen, paikka- ja aikasuhteiden ilmaiseminen sekä kielikuvat. Miten suomen kielessä ilmaistaan kieliopin keinoin esimerkiksi sijaintia, liikettä, muutosta, kestoa ja olemassa oloa? Millaisia kieltenvälisiä eroja tällaisten asioiden koodauksessa on? Millainen on suomen kieliopillinen systeemi verrattuna muihin kieliin? 

Vuorovaikutuslingvistiikka tarkastelee kieltä ja sen rakenteita kielen käytössä. Erilaiset kielelliset rakenteet käsitetään dynaamisina resursseina, joita kielenkäyttäjät voivat hyödyntää ja joille he voivat antaa erilaisia merkityksiä ja tilanteisia tulkintoja. Vuorovaikutusta tutkitaan sekä puhuttujen että kirjoitettujen aineistojen avulla. Kuinka puhujat rakentavat yhteisymmärrystä kieliopin avulla ja kuinka väärinymmärrykset ratkotaan? Millaisin retorisin keinoin teksti vaikuttaa lukijaansa?

Sanaston- ja nimistöntutkimus lähtee ihmisen tarpeesta luokitella, erotella ja nimetä ympäristönsä asioita ja ilmiöitä. Perinteisen paikannimitutkimuksen rinnalle ovat nousseet uudet aineistot, kuten kaupalliset nimet, ja uudet teoreettiset näkökulmat. Oppiaineessa on vahva sanamuodostuksen tutkimusperinne. Nykytutkimus on keskittynyt johdosten lisäksi yhdyssanoihin, sanojen semanttisiin suhteisiin ja käsitehierarkioihin. Millaisista aineksista sanat muodostuvat? Millaisia sanarakenteita kirjakielessä on? Miten sanasto karttuu? Mitä tehtäviä nimillä on kielessä? Millaisia mielikuvia nimet herättävät?