Asiasana: Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Suomen Kielen Seuran esitelmätilaisuus

Aika

30.11.2021 klo 18.00 - 19.00
Tutkija, filosofian tohtori Outi Vesakoski esitelmöi Suomen Kielen Seuran tilaisuudessa aiheesta Lauri Kettusen murrekartaston uusi tuleminen.

Suomen Kielen Seuran esitelmätilaisuus

Aika

19.10.2021 klo 18.00 - 19.00
Tutkija, filosofian tohtori Maija Mäki esitelmöi Suomen Kielen Seuran tilaisuudessa aiheesta Arkeologinen kulttuuriperintö matkailun voimavarana.

Uutuusteos pienen marin kielen sanastoaarteesta

30.03.2021

Turun yliopiston tutkijoiden yhteistyössä marilaisten kollegoidensa kanssa laatimassa teoksessa tutkitaan Volgan alueella Venäjällä puhuttavan marin kielen erikoissanaston kehitystä 1920- ja 1930-luvulla. Elollista luontoa tarkastelevien tiedonalojen, biologian, anatomian, eläintieteen ja kasvitieteen kieleen pureutuvassa tutkimuksessa piirtyy kuva hämmästyttävän ilmaisukykyisestä kielestä.

Suomen Kielen Seuran esitelmätilaisuus

Aika

16.2.2021 klo 18.00 - 19.00
Filosofian tohtori Minerva Piha esitelmöi aiheesta Haudatut karhut.Arkeologisia ja sanastohistoriallisia näkökulmia eteläsaamelaiseen karhuperinteeseen.

Osmo Ikolan rahaston stipendi FM Tomi Koivuselle

24.11.2020

Suomen Kielen Seura luovutti Tomi Koivuselle Osmo Ikolan rahaston stipendin vuoden parhaasta suomea tai sen sukukieliä käsittelevästä pro gradu -tutkielmasta. Stipendi luovutettiin Koivuselle 24.11. järjestetyssä Suomen Kielen Seuran juhlaseminaarissa, jossa julkistettiin myös seuran uudet kunniajäsenet.

Eteläsaamelaiset olivat karjanhoitajia ennen poropaimentolaisuuden syntyä (Väitös: FM Minerva Piha, 27.11.2020, suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus)

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että saamenkielisen väestön elinkeinot olivat rautakaudella luultua monipuolisemmat. FM Minerva Pihan arkeologiaa ja kielitiedettä yhdistävä tutkimus osoitti, että Keski-Skandinavian alueella asunut saamenkielinen väestö harjoitti karjanhoitoa jo ennen poropaimentolaisuuden syntyä 700-luvulla. Tutkimus osoitti myös, että arkeologian ja kielitieteen yhdistämisestä on apua kielihistoriallisen aineiston ajoituksessa.