Asiasana: suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus

Turun yliopiston suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo on kutsuttu Suomen Tiedeseuran jäseneksi.

Suomen alueella asuneet ihmiset eivät ole koskaan olleet yhtenäinen joukko samankaltaisia yksilöitä. Niin kulttuurimme, kielemme kuin perimämmekin on taustaltaan monimuotoista ja jatkuvassa muutoksen tilassa. Ihmiset, ideat, tavat ja sairaudet ovat aina liikkuneet alueelta toiselle ja jättäneet jälkensä väestöön. Suurprojektissa tutkijat selvittävät, kuinka nämä jäljet meissä näkyvät.

Murteista puhuttaessa mieleen tulevat usein murrealueita ja -rajoja kuvaavat murrekartat. FM Lotta Aarikka käsittelee väitöstutkimuksessaan, miten rajoja on tosiasiassa vaikea vetää. Tutkijoiden oma kielellinen historia ja kielitaju vaikuttavat myös murteita käsittelevään tutkimukseen.

Humanistisen tiedekunnan dekaani Marja Liisa-Helasvuo on saanut Tarton yliopiston kielitieteen kunniatohtorin arvon. Tunnustus myönnettiin Helasvuolle hänen ansioistaan kielitieteen kehittämisessä sekä pitkäaikaisesta yhteistyöstä Tarton yliopiston tutkijoiden kanssa. Promootiotilaisuus pidettiin Tarton yliopistossa 27.5.2022.

Ihmisten onnistunut muuttoliike ja uusille alueille asettuminen ei riipu luonnonympäristöstä, vaan sen sijaan uuden alueen kielellisestä samankaltaisuudesta. Myös koulutus ja avioituminen uuden alueen väestön kanssa lisäävät todennäköisyyttä jäädä. 
 

Filosofian maisteri Krista Teeri-Niknammoghadam tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, millaisia merkityksiä sellaisilla sanoilla kuin edessä, edellä, eteenpäin tai edempänä on. Tutkimus osoitti, että kyseisillä sanoilla kuvataan paljon muutakin kuin sijaintiin liittyviä suhteita.

Turun yliopiston tutkijoiden yhteistyössä marilaisten kollegoidensa kanssa laatimassa teoksessa tutkitaan Volgan alueella Venäjällä puhuttavan marin kielen erikoissanaston kehitystä 1920- ja 1930-luvulla. Elollista luontoa tarkastelevien tiedonalojen, biologian, anatomian, eläintieteen ja kasvitieteen kieleen pureutuvassa tutkimuksessa piirtyy kuva hämmästyttävän ilmaisukykyisestä kielestä.

Suomen Kulttuurirahasto jakoi Kalevalanpäivän aattona 27.2. kolme 35 000 euron palkintoa merkittävistä kulttuuriteoista. Yksi palkinnon saajista on Turun yliopiston emeritaprofessori, akateemikko Kaisa Häkkinen.

Filosofian maisteri Karita Suomalainen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yksikön 2. persoonan muotojen käyttöä suomenkielisissä arkikeskusteluissa. Tutkimus osoitti, että yksikön 2. persoonalla voidaan tehdä muutakin kuin viitata puhekumppaniin ja puhutella tätä.

Suomen Kielen Seura luovutti Tomi Koivuselle Osmo Ikolan rahaston stipendin vuoden parhaasta suomea tai sen sukukieliä käsittelevästä pro gradu -tutkielmasta. Stipendi luovutettiin Koivuselle 24.11. järjestetyssä Suomen Kielen Seuran juhlaseminaarissa, jossa julkistettiin myös seuran uudet kunniajäsenet.