Akateemikko Kaisa Häkkiselle Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinto

27.02.2021

Suomen Kulttuurirahasto jakoi Kalevalanpäivän aattona 27.2. kolme 35 000 euron palkintoa merkittävistä kulttuuriteoista. Yksi palkinnon saajista on Turun yliopiston emeritaprofessori, akateemikko Kaisa Häkkinen.

Emeritaprofessori, akateemikko Kaisa Häkkinen on kertonut suomalaisille, mitä kieltä käytämme ja mistä kielemme sanat tulevat. Hän on tehnyt vaikuttavan akateemisen uran kielitieteen, fennistiikan ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen alalla.

Häkkinen on toiminut monissa eri tehtävissä Turun yliopistossa, Åbo Akademissa ja Suomen Akatemiassa. Hän on palvellut yliopistomaailmaa ja tiedeyhteisöä assistenttina, dosenttina, oppikirjojen tekijänä, professorina, dekaanina, instituuttien ja tieteellisten seurojen johdossa sekä tutkimuslaitosten johtoryhmien jäsenenä.

Turun yliopiston Aurora-lehden tuoreessa artikkelissa Häkkinen toteaa, että akateemikkona hän haluaa tuoda esille suomen kielen asemaa ja käyttöä koko yhteiskunnassa.

– Suomen kieli on niin hieno ja hurjan ilmaisuvoimainen kieli. Tuhannen vuoden kuluessa suomen kieli on kehittynyt ja sen asema on parantunut valtavasti ja vieläpä hyvin rauhanomaisin keinoin. Sen muutos omassa maassaan pitkän aikaa halveksitusta enemmistökielestä tämän päivän tasa-arvoiseksi eurooppalaiseksi kieleksi on eräänlainen sankaritarina.

Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja on aarreaitta jokaiselle suomen arkikielen käyttäjälle. Se kertoo, mistä perussanamme tulevat, minkälaisia kerrostumia kielessämme on, mitä sanojen äänneasusta ja levikistä voidaan päätellä ja mikä kirjakielessämme on lainaa, mikä vanhaa. Hänen teoksensa Kielitieteen perusteet on toiminut pääsykoekirjana lähes kaikissa yliopistoissa.

Kaisa Häkkinen sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2005 kirjasta Linnun nimi. Professoriliitto valitsi hänet Vuoden professoriksi 2007. Akateemikoksi hänet nimitettiin marraskuussa 2020.

Häkkisen lisäksi Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnon saivat viulupedagogi Mauno Järvelä ja kuvataiteilija Kuutti Lavonen.

Luotu 27.02.2021 | Muokattu 27.02.2021