Tutkimus suomen kielen linjalla

Kielentutkimuksen tavoite on selvittää, miten kieli toimii. Suomen ja sen sukukielten tutkijoita kiinnostavat erityisesti kielen rakenteeseen, vuorovaikutukseen, vaihteluun, muutokseen ja oppimiseen liittyvät kysymykset.

Kielen perimmäistä olemusta etsimässä

  • Miten kieltä käytetään eri vuorovaikutustehtävissä? 
  • Miten sanasto rakentuu? 
  • Miten paikallisia tai ajallisia suhteita kuvataan? 
  • Miten kieltä käytetään eri alueilla ja eri tilanteissa? 
  • Miten kieli muuttuu? 
  • Miten puhujien kieli ja kielitaito kehittyvät?  

Kielen rakenteen tutkimus 

Kielen rakennetta tutkitaan monenlaisten aineistojen, menetelmien ja teoriakehysten avulla. Oppiaineen vahvuuksia ovat erityisesti kognitiivinen kielitiede, vuorovaikutuslingvistiikka ja sanaston ja nimistön tutkimus. Kansainvälisesti katsoen oppiaine on merkittävin suomen ja sen sukukielten sähköisten aineistojen tuottaja; aineistoista suurin osa on kieliopillisesti koodattu. Kieliopin tutkimuksella on Turun yliopistossa vankat perinteet ja vahva kytkös kansainväliseen kielitieteeseen. 

> Lue lisää

Kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimus

Kieli muuttuu, olipa kyse sitten puhutusta tai kirjoitetusta kielestä. Tutkimuksessa voidaan selvittää jonkin määrätyn aikakauden kielenkäyttöä, sen ominaispiirteitä ja historiallisia muutoksia. Tutkimus voi keskittyä myös nykykielenkäytössä esiintyvään vaihteluun: sen eri ilmenemismuotoihin, parhaillaan meneillään oleviin kielenmuutoksiin ja muutoksiin liittyviin mekanismeihin. Vaihtelun ja muutoksen tutkimus kohdistuu eri-ikäisiin puhuttua ja kirjoitettua kieltä edustaviin aineistoihin. 

> Lue lisää

Kielen oppimisen tutkimus

Kielen oppimisen tutkimus keskittyy oppiaineessa erityisesti oppijan kieleen. Tarkastelussa ovat erilaiset ja eri-ikäiset oppijat, mutta painopiste on suomen oppimisessa toisena tai vieraana kielenä. Tutkimusta tehdään esimerkiksi akateemisten ja edistyneiden suomenoppijoiden kielestä ja oppimisen haasteista. Lisäksi tarkastellaan esimerkiksi lasten ensikieltä tai äidinkielen taitojen kehittymistä. Sekä ensikielen että toisen kielen oppimista ja sen vaiheita voidaan lähestyä erilaisten kielen ilmiöiden, esimerkiksi kielen rakenteen, variaation ja tekstilajien näkökulmasta.

> Lue lisää

Tutkimushankkeet

Ajan kulun kielioppia

Yleinen tapa puhua ajasta kielellisesti on esittää sen kuluminen metaforisena liikkeenä. Aika voidaan tällöin esittää joko entiteettinä, joka liikkuu tulevaisuudesta kohti menneisyyttä (liikkuvan ajan metafora, esim. Joulu on tulossa), tai väylänä, jota pitkin ihminen kulkee menneisyydestä kohti tulevaisuutta (liikkuvan egon metafora, esim. Lähestymme jo joulua). Tutkimuksessamme selvitetään suomen kielen ajanilmausten kvalitatiivisia ominaisuuksia. Oletamme, että aika ei ole yhtenäinen käsite, joten liikkumista ajassa ei aina ilmaista kvalitatiivisesti samalla tavalla vaan vaihtelevin käsitteistyksin. Tutkimuksemme kohdistuu siten erilaisiin tapoihin kuvata ajassa tapahtuvaa metaforista liikettä. Hankkeeseen kuuluu sekä ns. autonomista kielitiedettä edustavia tutkimuksia että psykolingvististä testausta ja kielen ja ihmisen huomiojärjestelmän multimodaalisia yhteyksiä tarkastelevaa tutkimusta.

Ajan ja tavan konstruointi (COMET) -hanke (2015–2020) on Suomen Akatemian rahoittama konsortio.

Turun yliopistossa toimivan osahankkeen Kielen huomiojärjestelmä, aspekti ja ajalliset viittauskehykset johtaja on professori Tuomas Huumo.

 

Akateeminen suomi kansainvälisen oppijan haasteena

Akateeminen suomi kansainvälisen oppijan haasteena -hanke oli Turun yliopistossa vuosina 2015–2017 professori Kirsti Siitosen johdolla toiminut hanke. Sen puitteissa jatkettiin jo aiemmin aloitetun suomea vieraana tai toisena kielenä käyttävien teksteistä koostuvan digitaalisen LAS2-korpuksen täydentämistä, pantiin alulle ensikielisten kielenkäyttäjien pro gradu -aineistosta koostuvan LAS1-rinnakkaiskorpuksen keruu, pidettiin yllä Suomen kielen klinikan henkilökunnalle ja opiskelijoille suunnattua opetustoimintaa sekä kerättiin akateemisen suomen kielen oppimiseen ja opettamiseen liittyvää tutkimustietoa. 

Korpusten pohjalta on jo kirjoitettu opinnäytetöitä ja artikkeleita, ja tutkimusaineistosta on valmisteilla väitöskirja. Korpusmateriaalin kerääminen ja täydentäminen (mm. tutkimusartikkeleilla) jatkuu Digilang-hankkeen alaisessa vuonna 2018 alkaneessa Akateemisen suomen korpus -hankkeessa.

Arkisyn

Hankkeen tavoitteena on (1) tuottaa morfosyntaktisesti koodattu tietokanta arkikeskusteluaineistosta, (2) mahdollistaa laajaan aineistoon perustuva keskustelupuheen kieliopillinen tutkimus ja (3) edistää keskustelujen kieliopillisen tutkimuksen vertailtavuutta muiden aineistotyyppien tutkimukseen.

Hanke on osa Koneen Säätiön Kieliohjelmaa. Ohjelman painotusten mukaisesti hanke pyrkii parantamaan aineistojen saatavuutta, saavutettavuutta ja käytettävyyttä: olemassa olevia keskusteluntutkimuksen aineistoja muokataan parantamalla niiden käytettävyyttä erilaisiin kielitieteellisiin tutkimustehtäviin. Hanke on saanut lisäksi rahoitusta Turun Yliopistosäätiöltä ja Fin-Clarin-konsortiolta.

Rahoitus: Koneen Säätiö (2013–2019).

Hankkeen johtaja: Marja-Liisa Helasvuo

Kielen ja vuorovaikutuksen yksiköt

Käyttäessään kieltä keskusteluissa puhujat eivät tukeudu pelkästään kieliopillisiin rakenteisiin vaan myös kiteytyneisiin sanontoihin, eleisiin ja kontekstuaaliseen tietoon. On kyseenalaista, ovatko kielen yksiköt edes kieltenvälisesti valideja. Lähestymme kysymystä kielen yksiköistä kieltenvälisen tutkimuksen kautta. Se, mikä on lause, on hyvin erilainen vaikkapa mandariinikiinassa kuin suomessa. Tarkastelemme ja vertailemme erikielisiä keskusteluaineistoja etsien vastausta kysymykseen, ovatko kielitieteellisesti määritellyt yksiköt todella relevantteja keskustelun osanottajille, ja jos ovat, missä määrin.

Projekti on kansainvälinen konsortio, jonka kumppanit toimivat Japanissa (Keio University ja Tokyo University of Foreign Studies) ja Suomessa (Helsingin yliopisto). Projektia ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (2014–2017) ja Japan Society for the Promotion of Science.

Turun yliopistossa toimivan osahankkeen johtaja on Marja-Liisa Helasvuo.

Satakuntalaisuus puheessa

Hankkeessa tutkitaan nykysatakuntalaisten puhuttua kieltä. Vanhastaan Satakunta on jakautunut jyrkästi murteellisesti: yksi suomen kielen vahvimmista murrerajoista on vielä 1900-luvulla halkonut maakuntaa.

Nykytilanteen tarkastelemiseksi hankkeessa on vuosina 2007–2013 äänitetty 16 paikkakunnalla erilaisia satakuntalaisia. 

Hankkeessa tutkitaan:

  • Millaisia nykysatakuntalaisten puhumat murteet tai puhekielet ovat?
  • Millaisia uudenlaisia puhekielisyyksiä tai murteellisuuksia mahdollisesti syntyy?
  • Millaisiksi alueen puhekielien väliset suhteet ovat muotoutumassa? 

Mitä siis tapahtuu, kun kyseessä alue, jolle ominaista on:

  • pitkä yhteinen historia ja kielellinen kahtiajakautuneisuus
  • asukkaiden erilaiset kontaktit murrerajan molemmin puolin
  • uudet hallinnolliset rakenteet.

Hanke on osa Digilang-hanketta (2018–2021), jossa kerättyä aineistoa kehitetään tutkimuksen tarpeisiin. Myös SKR:n Satakunnan rahasto on rahoittanut hankkeen toimintaa 2008–2011.

Hankkeen johtaja: Tommi Kurki

Suomen kielen prosodian alueellinen ja sosiaalinen variaatio (Prosovar)

Suomen kielen prosodisia ilmiöitä, kuten rytmiä, sävelkulkua ja painoa, on tutkittu pitkään, mutta tällainen tutkimus on keskittynyt vahvasti yleiskielessä ilmeneviin prosodisiin piirteisiin. Sen sijaan murteiden ja puhekielen tutkimuksessa ovat prosodiset piirteet olleet harvoin tarkasteltavina, ja tutkimus on keskittynyt kielen ns. segmentaalisten (fonologisten, morfologisten, leksikaalisten ja syntaktisten) piirteiden tarkasteluun.

Prosovar-hankkeessa tutkitaan puhesuomen prosodian ilmiöitä niin, että tarkastelussa tulisi yhä laajemmin huomioon otetuiksi myös puhujien alueelliset ja sosiaaliset taustatekijät. Tällaisen variaation tarkastelun mahdollistamiseksi hankkeessa on koostettu prosodian tarkastelun tarpeisiin soveltuva puhesuomen korpus. Lisäksi osana hanketta on kehitetty ja testattu uusia keruumenetelmiä, joissa hyödynnetään tietoverkkojen mahdollisuuksia ja kieliteknologiaa.

Hanketta on rahoittanut Koneen Säätiö 2013–2015. Prosovar on osa Digilang-hanketta, jossa hankkeen korpusta jäsennetään ja kehitetään.

Prosovar-hankkeen johtaja: Tommi Kurki.

Tutkimusinfrastruktuurit

Akateemisen suomen korpus

Korpukset ovat laajoja, järjestelmällisesti kerättyjä kokoelmia luonnollisesta kielestä. Digitaalisten korpusten avulla tutkijat voivat tarkastella kieltä tietokoneavusteisesti ja tehdä laajamittaisia sanastoa, kielioppia tai kielen käyttöä koskevia hakuja.

Turun yliopistossa on jo aiemmin kerätty korpuksia mm. murteista, yleiskielestä sekä suomen toisena kielenä puhuvien kielestä (LAS2). Laajemman Digilang-hankkeen osana toimivassa Akateemisen suomen korpus -hankkeessa on tarkoituksena luoda aiempia korpuksia täydentävä digitaalinen akateemisen suomen kielen korpus, joka sisältää kaksi alakorpusta: äidinkielisten opiskelijoiden pro gradu -töistä koostuvan LAS1-korpuksen sekä suomenkielisiä tutkimusartikkeleita sisältävän korpuksen.  Tavoitteena on kerätä näihin korpuksiin mahdollisimman laaja ja tasapainoisesti eri tieteenaloja edustava tekstikokoelma suomalaisesta tieteen kielestä opetuksen ja tutkimuksen tueksi.

Lisätietoja: Annekatrin Kaivapalu 

Arkisyn

Hankkeen tavoitteena on (1) tuottaa morfosyntaktisesti koodattu tietokanta arkikeskusteluaineistosta, (2) mahdollistaa laajaan aineistoon perustuva keskustelupuheen kieliopillinen tutkimus ja (3) edistää keskustelujen kieliopillisen tutkimuksen vertailtavuutta muiden aineistotyyppien tutkimukseen.

Hanke on osa Koneen Säätiön Kieliohjelmaa. Ohjelman painotusten mukaisesti hanke pyrkii parantamaan aineistojen saatavuutta, saavutettavuutta ja käytettävyyttä: olemassa olevia keskusteluntutkimuksen aineistoja muokataan parantamalla niiden käytettävyyttä erilaisiin kielitieteellisiin tutkimustehtäviin. Hanke on saanut lisäksi rahoitusta Turun Yliopistosäätiöltä ja Fin-Clarin-konsortiolta.

Rahoitus: Koneen Säätiö (2013–2019).

Hankkeen johtaja: Marja-Liisa Helasvuo

Digilang

Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa on erityisaloillaan kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisia kieliaineistoja, joilla on jo entuudestaan oma kotimainen ja kansainvälinen käyttäjäkuntansa.  Laitoksessa on koostettu, kehitetty ja ylläpidetty digitaalisia aineistoa tutkimuksen tarpeisiin vuosikymmeniä (esim. Lauseopin arkisto). 

Digilang-hankkeessa kehitetään vuosina 2018–2021 laitoksen digitaalisia aineistoja. Niiden käytettävyyttä, näkyvyyttä ja saavutettavuutta parannetaan kokoamalla ne Digilang-portaalin, joka tulee toimimaan rahoituskauden jälkeenkin. Näin vahvistetaan samalla Turun yliopiston ja laitoksen brändiä kieliaineistojen tuottajana.

Mukana olevat osahankkeet: Satakuntalaisuus puheessa -korpus, Suomen kielen prosodian alueellisen ja sosiaalisen variaation korpus, fennougristiset korpukset, Akateemisen suomen korpus, Universal Parsebanks -korpus sekä LOG-korpus.

Mikael Agricolan teosten morfosyntaktinen tietokanta

Mikael Agricolan yhdeksän teoksen kaikki suomenkieliset osat on koottu yhdeksi aineistokorpukseksi. Korpus on kieliopillisesti koodattu. Se on kehitetty professori emerita Kaisa Häkkisen johdolla Mikael Agricolan teosten tieteellinen editio ja morfosyntaktinen tietokanta -hankkeessa yhteistyössä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa vuosina 2004–2007.

Lauseopin arkiston murrekorpus (LA)

Lauseopin arkiston murrekorpus kattaa kaikki Suomen murrealueet. Se koostuu litteroiduista murrehaastatteluista. Murrekorpusta alettiin rakentaa 1967, ja se on Suomen ensimmäinen kieliopillisesti koodattu kieliaineisto. Korpusta on kehitetty yhteistyössä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa.

Edistyneiden suomenoppijoiden korpus (LAS2)

Edistyneiden suomenoppijoiden korpus on koottu suomenoppijoiden akateemisissa yhteyksissä tuottamista kirjallisista materiaaleista (tenttivastauksista, tutkielmista ja esseistä). Lisäksi korpuksessa on mukana vertailuaineistona suomenkielisten suomen kielen opiskelijoiden vastaavaa materiaalia. Aineisto on kieliopillisesti analysoitu ja koodattu.

Uusimmat julkaisut