Tutkimus kansanterveystieteen oppiaineessa
Oppiaineessa tehdään korkeatasoista tutkimustyötä tiiviissä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyöverkostossa.
Oppiaineessa tutkijoilla on mahdollisuus päästä työskentelemään suurissa toistomitatuissa väestöpohjaisissa pitkittäisaineistoissa, mikä mahdollistaa erinomaiset mahdollisuudet tohtorikoulutukseen ja postdoc-vaiheen tutkimustyöhön. Tutkimuksellisina painopistealueina ovat terveyden ja terveysriskien kehittyminen elämänkaarinäkökulmasta, terveysmaantieteellinen tutkimus, psykososiaaliset riskitekijät, kausaalipäättelyä tukevien epidemiologisten menetelmien soveltaminen havainnoiviin (ei-kokeellisiin) aineistoihin, isojen aineistojen rekisteritutkimus sekä palvelujärjestelmän kehittämistutkimus.
Tutkimusprojektit
IDEAR on 2008 perustettu tutkimusyhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tutkia elämänkaarinäkökulmasta työelämän aikaisten tekijöiden vaikutusta tulevaan terveyteen. Verkostossa on aktiivisesti mukana epidemiologeja Turun, Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan yliopistoista, University College Londonista ja INSERMista. IDEAR-verkostossa hyödynnetään useita eri kohortteja ja koulutetaan tutkijoita aineistojen analysointiin erilaisissa asetelmissa.
Vastuullinen tutkija Suomessa: Jussi Vahtera
Rahoitus Suomessa: Nordforsk
FIREA on Turun yliopistossa vuonna 2013 aloitettu tutkimus, jonka päätarkoituksena on selvittää elintavoissa, terveydessä ja toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä eläkkeellesiirtymisiässä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään moderneilla mittausmenetelmillä liikunta-aktiivisuudessa, liikkumattomuudessa sekä unessa tapahtuvia muutoksia siirryttäessä eläkkeelle.
Tutkimukseen osallistujat ovat suomalaisia kunta-alalla työskenteleviä henkilöitä, jotka ovat lähellä henkilökohtaista laskennallista eläkeikäänsä ja eläköityvät vuosina 2014–2019. Kokonaisuudessaan tutkimuksessa on mukana noin 6700 osallistujaa. Tietoa kerätään postikyselyllä, aktiivisuusmittarin avulla sekä kliinisillä mittauksilla ja ne toistetaan vuoden välein ennen ja jälkeen eläkkeelle siirtymisen.
Vastuullinen tutkija: Sari Stenholm
Rahoitus: Suomen Akatemia, opetus- ja kulttuuriministeriö, Työsuojelurahasto, Juho Vainion Säätiö, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
REACT:in, satunnaistetun kontrolloidun interventiotutkimuksen, tarkoituksena on kehittää, testata ja arvioida kotona toteutetun ja informaatioteknologiaan perustuvan liikuntaintervention käyttökelpoisuutta ja tehokkuutta eläkkeelle siirtyneiden kuntatyöntekijöiden joukossa.
Tavoitteena on tutkia 12kk kestävän liikuntaintervention vaikutuksia objektiivisesti mitattuun liikunta-aktiivisuuteen ja sedentaarisuuteen 3, 6 ja 12 kuukautta intervention aloituksesta. Lisäksi tutkitaan liikuntaintervention vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin (ml. lihavuus verenpaine, veren rasva- ja sokeriarvot, uni) sekä fyysiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin.
Vastuulliset tutkijat: Sari Stenholm ja Tuija Leskinen
Rahoitus: Suomen Akatemia, opetus- ja kulttuuriministeriö
Trial-numero: NCT03320746
Terveysmaantieteellinen tutkimuslinja, jossa selvitetään elinympäristöjen sosiaalisten ja fyysisten piirteiden vaikutusta terveyteen ja sen muutoksiin. Fyysisen elinympäristön piirteet (esim. vihreys- ja monimuotoisuusindeksi) määritellään yhteistyössä maantieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa satelliittikuvista. Tilastokeskuksen ruututietokannoista saadaan tiedot alueen väestörakenteesta. Tutkimuslinjaa sovelletaan erilaisiin tutkimuskohortteihin, joissa tutkittavien asuinpaikka ja osoitehistoria tunnetaan ja on geokoodattavissa. Tutkimusyhteistyössä on mukana myös huippututkijoita Harvard yliopistosta Yhdysvalloista.
Vastuullinen tutkija: Jussi Vahtera
Rahoitus: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Rekisteritutkimuslinja, jossa on kolme suurta aineistoa. Raskauspahoinvointiin keskittyvässä hankkeessa analysoidaan kymmenen vuoden kohortissa hoitoilmoitustietoihin (HILMO), syntymärekisteriin, aborttirekisteriin ja kuolinsyyrekisterin kautta vaikean sairaalahoitoisen raskauspahoinvoinnin hoitoa ja pahoinvoinnin seurauksia äitiin ja syntyvään lapseen.
Toisessa aineistossa seurataan 2001–2006 syntyneiden kaikkien suomalaisten lasten sairausmuuttujia lähinnä vertaamalla pikkukeskosien ja täysiaikaisena syntyneiden lasten sairauksia ja tapaturmia. Kolmannessa kymmenen vuoden aineistossa seurataan aikuisväestön sairaalahoitoa vaatineita sairauksia, tautien epidemiologiaa sekä muuttuvia hoitokäytäntöjä ja niiden vaikutuksia hoitotuloksiin erityisesti sydän- ja verisuonitautien, neurologisten ja neurokirurgisten ja gastrokirurgisten tautien kohdalla mm. HILMO-tietoihin, kuolinsyytilastoihin, paikkatietoihin ja säätilahavaintoihin perustuen.
Vastuullinen tutkija: Päivi Rautava
Rahoitus: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Tutkimukset ovat alkaneet vuonna 2007, ja niiden tavoitteena on selvittää lapsen ja nuoren fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Aineisto on kolmitasoinen: perustan muodostaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella kaikki vuosina 2008–2010 syntyneet lapset (n=14946; Varsinais-Suomen syntymäkohortti eli Southwest Finland Birth Cohort, SFBC) perheineen.
Hyvä kasvun avaimet -tutkimuksen perusaineiston muodostaa suomen- ja ruotsinkieliset äidit n=9811 (lapsia 9946), joista seurantaryhmään lähti rekrytointiaikana (1.9.2007–31.3.2010) mukaan 1797 äitiä ja heidän puolisoitaan 1658. Lapsia perheisiin on syntynyt 1827, joista 30 kaksosparia. Tutkimusaineisto muodostuu äitiys- ja lastenneuvolatiedoista, rekisteritiedoista (väestörekisteri, syntymärekisteri, HILMO-tiedot), biologiset näytteistä (rintamaitonäytteet, lasten ulostenäytteet sekä virus- ja verinäytteet) sekä kyselylomake- ja tutkimuskäyntitiedoista (sisältäen terveysseurannan ja kehonkoostumusmittauksen).
Vastuullinen tutkija: Hanna Lagström
Rahoitus: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Suomen Akatemia, Juho Vainion Säätiö