Tutkimus kansanterveystieteen oppiaineessa

Kansanterveystieteen tutkijat osallistuvat aktiivisesti Yliopistojen ja kaupunkien eurooppalainen kampus (EC2U) -allianssin toimintaan. Tutkijamme ovat mukana WP4: Health and well-being toiminnassa yhdessä Hoitotieteen laitoksen kanssa tarjoamalla kursseja kansainväliseen LIFELINE: Lifelong Well-being and Healthy Aging maisteriohjelmaan ja osallistumalla GLADE: Good Health and Well-being virtuaali-instituutin puitteissa tehtävään tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön. EC2U-verkostoon kuuluu Turun yliopiston lisäksi kahdeksan muuta eurooppalaista yliopistoa.

Akateeminen vastuuhenkilö (WP4): Tuija Leskinen

Lue lisää: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kansainvaliset-verkostot/EC2U 

Terveysmaantieteellinen tutkimuslinja, jossa selvitetään elinympäristöjen sosiaalisten ja fyysisten piirteiden vaikutusta terveyteen ja sen muutoksiin. Fyysisen elinympäristön piirteet (esim. vihreys- ja monimuotoisuusindeksi) määritellään yhteistyössä maantieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa satelliittikuvista. Tilastokeskuksen ruututietokannoista saadaan tiedot alueen väestörakenteesta. Tutkimuslinjaa sovelletaan erilaisiin tutkimuskohortteihin, joissa tutkittavien asuinpaikka ja osoitehistoria tunnetaan ja on geokoodattavissa. Tutkimusyhteistyössä on mukana myös huippututkijoita Harvard yliopistosta Yhdysvalloista ja Edinburghin yliopistosta Iso-Britanniasta. Terveysmaantieteellinen tutkimus keskittyy HERCULES-tutkimuskonsortioon ja Leo-projektiin, jossa selvitetään sosiaalisen ja fyysisen elinympäristön yhteyttä ylipainon ja lihavuuden kehittymiseen syntymästä alkaen.

Vastuullinen tutkija: Jussi Vahtera, Hanna Lagström
Rahoitus: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Suomen Akatemia

WORKDAY-tutkimuksessa tutkitaan, miten etätyöskentely on muokannut työpäivän fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon kertymistä toimistotyöpäivään verrattuna. Tutkimukseen osallistui 99 hybridityöntekijää, joiden aktiivisuuskäyttäytymistä mitattiin reiteen kiinnitettävällä liikemittarilla sekä etä- että toimistotyöpäivinä. Lisäksi osa tutkittavista osallistui haastatteluun, jossa kartoitettiin etätyöpäivän aikaisen istumisen tauottamista estäviä tekijöitä. Tutkimus tuottaa tieteellistä tietoa etätyöpäivän fyysisestä aktiivisuudesta, jotta toimistotyöntekijöille suunnattuja toimia, ohjeita ja interventioita voidaan paremmin kohdentaa myös etätyöhön.

Vastuullinen tutkija: Tuija Leskinen

Rahoittajat: Työsuojelurahasto ja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätietoja: WORKDAY Study

FinnBrain-tutkimus on Turun yliopistossa vuonna 2010 aloitettu tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen ja terveyteen. Tutkimus on suunniteltu jatkuvaksi useiden vuosikymmenien ajan. Hanke on hyvin monitieteinen ja tekee laaja-alaista yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa. Tutkimuksessa on mukana perheitä Turusta, lähikunnista ja Ahvenanmaalta.

Vastuullinen tutkija: Linnea Karlsson

Lisätietoja: https://sites.utu.fi/finnbrain/ 

FIREA on Turun yliopistossa vuonna 2013 aloitettu tutkimus, jonka päätarkoituksena on selvittää elintavoissa, terveydessä ja toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä eläkkeellesiirtymisiässä ja sen jälkeen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään moderneilla mittausmenetelmillä liikunta-aktiivisuuteen, liikkumattomuuteen sekä uneen yhteydessä olevia tekijöitä ja niiden yhteyksiä terveysvasteisiin.

Tutkimukseen osallistujat ovat suomalaisia kunta-alalla työskenteleviä henkilöitä, jotka ovat lähellä henkilökohtaista laskennallista eläkeikäänsä ja eläköityvät vuosina 2014–2019. Kokonaisuudessaan tutkimuksessa on mukana noin 6700 osallistujaa. Tietoa kerätään postikyselyllä, aktiivisuusmittarin avulla sekä kliinisillä mittauksilla ja ne on toistettu vuoden välein ennen ja jälkeen eläkkeelle siirtymisen sekä 70-vuoden iässä.

Vastuullinen tutkija: Sari Stenholm

Rahoitus: Suomen Akatemia, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Työsuojelurahasto, Juho Vainion Säätiö, Sydäntutkimussäätiö, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Lisätietoja: https://sites.utu.fi/firea/
 

HeSSup-etenevä kyselytutkimus käynnistyi Suomen Akatemian rahoituksella vuonna 1998. Aluksi 64 000 henkilön silloista työikäistä väestöä edustavalle satunnaisotokselle lähetettiin postitse monipuolisesti vastaajan elämäntilannetta ja terveyttä kartoittava kyselylomake. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi ja luvan terveysrekisteriseurantaan antoi n. 26 000 henkilöä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 40. Seurantakyselyt on toteutettu vuosina 2003 ja 2012. Terveysrekisteriseuranta on jatkunut myös kyselyjen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata erityisesti sosiaalisen tuen, mutta myös usean muun sosiaalisen tai psykologisen tekijän kuten koulutuksen ja henkilökohtaisen terveyskäyttäytymisen terveyttä edistäviä ja myös terveyttä vaarantavia ominaisuuksia ja näitä vaikutuksia välittäviä mekanismeja.

Vastuulliset tutkijat:

professori em. Markku Koskenvuo, koskenvuomarkku@gmail.com sekä
vastuullisen tutkijan sijainen professori em. Sakari Suominen, suominen@utu.fi

HOITAVA VIESTINTÄ -hankkeen keskiössä ovat potilas- ja asiakaskohtaamiset. 
Onnistunut kohtaaminen edistää hoitoon sitoutumista tai motivoitumista terveyskäyttäytymisen muutoksiin. 
Hankkeessa tutkitaan vaikuttavan potilasviestinnän menetelmän käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta 
erilaisissa potilas- ja asiakasvastaanottotilanteissa. Lisäksi hankkeessa kehitetään vaikuttavan 
potilasviestinnän opetusta lääketieteen- ja hammaslääketieteen opiskelijoille sekä tuotetaan 
koulutusmateriaalia muille aiheesta kiinnostuneille. Hanke toimii yhteistyössä Varsinais-Suomen 
hyvinvointialueen kanssa ja auttaa vaikuttavien potilaskohtaamisten kehittämisessä. 

 

Vastuullinen tutkija: Harry Köhler

Rahoittajat: Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Bayer

Hyvän kasvun avaimet -tutkimus keskittyy tutkimaan monialaisesti lasten ja perheiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat kaikki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (Varsinais-Suomen syntymäkohortti; Southwest Finland Birth Cohort, SFBC) 2008-2010 syntyneet lapset (n=14946). Tästä perusjoukosta intensiivisempään Hyvän kasvun avaimet- seurantatutkimukseen lähti mukaan raskauden ensimmäisen kolmanneksen tai pian synnytyksen jälkeen vajaa 2000 perhettä (perheisiin syntyi 1805 lasta).

Laaja tutkimusaineisto muodostuu kattavasti eri lähteistä: 
- Äitiys- ja lastenneuvolatiedoista
- Rekisteritiedoista (mm. väestörekisteri, syntymärekisteri, HILMO-tiedot)
- Biologiset näytteistä (rintamaitonäytteet, lasten ulostenäytteet, virus- ja verinäytteet, sekä nenätikkunäytteet)
- Kyselylomake- ja tutkimuskäyntitiedoista (sisältäen mm. terveystarkastuksia, kehonkoostumusmittauksia, aivojen kognitiotestausta ja liikemittariseurantaa)

Tutkimustiedon avulla pyritään luomaan kokonaiskuva lapsen ja perheen hyvinvoinnista. Tutkimusaineistoa toivotaan hyödynnettävän yhteistyössä eri alojen tutkijoiden kanssa.

Vastuullinen tutkija: Hanna Lagström

Rahoitus: Suomen Akatemia, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Juho Vainion Säätiö, Lastentautien tutkimussäätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Signe och Ane Gyllenbergs Stiftelse, Suomen Lääketieteen Säätiö, Turun Yliopistosäätiö

Lisätietoja: https://sites.utu.fi/hyvan-kasvun-avaimet/

IDEAR on 2008 perustettu tutkimusyhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tutkia elämänkaarinäkökulmasta työelämän aikaisten tekijöiden vaikutusta tulevaan terveyteen. Verkostossa on aktiivisesti mukana epidemiologeja Turun, Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan yliopistoista, University College Londonista ja INSERMista. IDEAR-verkostossa hyödynnetään useita eri kohortteja ja koulutetaan tutkijoita aineistojen analysointiin erilaisissa asetelmissa. 

Vastuullinen tutkija Suomessa: Sari Stenholm
 

Lisätietoja: https://idear-net.net/ 

Tutkimuksessa selvitetään miten työn kuormitustekijät, elintavat ja terveydentilaan liittyvät tekijät ennustavat odotettavissa olevien työvuosien määrää yli 50-vuotiailla kuntatyöntekijöillä. Tutkimus pohjautuu laajaan Työterveyslaitoksen Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimukseen, jossa työntekijöitä on seurattu säännöllisesti toistetuilla kyselyillä useiden vuosien ajan.

Tutkimushanke tuottaa uutta ja ajantasaista tietoa, jonka avulla voidaan arvioida ja ennustaa ikääntyvien työntekijöiden työhön osallistumista nyt ja tulevaisuudesta. Lisäksi tutkimushankkeesta saatava tieto auttaa henkilöstöjohtoa, työyhteisöjä ja työterveyshuoltoa tunnistamaan tekijöitä, joihin vaikuttamalla voidaan edistää ikääntyneiden työntekijöiden työhön osallistumista. Tuloksia voidaan myös hyödyntää sekä yksilö- ja työpaikkatason interventioiden, että politiikkatoimien suunnittelussa, joilla pyritään edistämään ikääntyvien työntekijöiden työhön osallistumista.

Vastuullinen tutkija: Sari Stenholm

Rahoittaja: Työsuojelurahasto

REACT-liikuntaintervention tarkoituksena oli tutkia, lisääkö juuri eläköityneille annettu kaupallinen aktiivisuusranneke päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Tutkimukseen osallistui 231 juuri eläkkeellä jäänyttä henkilöä. Tutkimuksessa interventioryhmään satunnaistetut eläkeläiset käyttivät kaupallista aktiivisuusranneketta 12 kuukauden ajan, kun taas kontrolliryhmä jatkoi normaalia elämäänsä eläköitymisen jälkeen. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin liikemittareilla 0, 3, 6, ja 12 kuukauden aikapisteissä kaikilta tutkittavilta. Tutkittavat täyttivät jokaisessa aikapisteessä myös tutkimuskyselyn, jossa kartoitettiin mm. terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä sekä aktiivisuusrannekkeen käyttökokemuksia. Lisäksi tutkimukseen osallistujat antoivat paastoverinäytteen 0 ja 12 kuukauden aikapisteissä. Interventioryhmäläiset pitivät GPS mittaria aikapisteissä 0 ja 12.

Tutkimus on päättynyt ja sen tuloksia on raportoitu useissa vertaisarvioiduissa kv-julkaisuissa, kansanterveystieteen väitöskirjoissa ja lääketieteen opinnäytetöissä.

Vastuulliset tutkijat: Sari Stenholm ja Tuija Leskinen

Rahoitus: Suomen Akatemia, opetus- ja kulttuuriministeriö, VSSHP, Juho Vainion Säätiö

Trial-numero: NCT03320746 ClinicalTrials.gov

Lääkäri-tutkimus on vuonna 1988 aloitettu ja viiden vuoden välein toteutettu poikkileikkaustutkimusten sarja, jonka toteuttamista sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on tukenut 35 vuoden ajan.

Tutkimuksen keskeinen tavoite on selvittää aktiivisessa työiässä olevien lääkärien koulutusta, ammatillisia ja tieteellisiä suunnitelmia, työoloja ja elämäntilannetta. Toisena tavoitteena on ymmärtää lääkärien arvoja ja arvostuksia sekä niissä tapahtuneita muutoksia niin yksilön ammatillisen kehityksen kuin yhteiskunnan kehityksen näkökulmasta. Kolmas tavoite on tuottaa tietoa lääkärien perus- ja jatkokoulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Tutkimussarja on kansainvälisestikin arvioiden poikkeuksellisen laaja ja arvokas. Sarjasta kertyneet perusraportit on laadittu 2–11 vuotta ennen kutakin kyselyä valmistuneiden lääkärien vastauksista ja julkaistu STM:n julkaisusarjassa.

Tutkimuksen kohdeperusjoukon muodostavat alle 70-vuotiaat, Suomessa asuvat laillistetut lääkärit, joiden yhteystiedot ovat Suomen Lääkäriliiton rekisterissä. Vuonna 2023 tutkimukseen poimittiin kohdeperusjoukosta (n = 22 367) 10 000 lääkärin satunnaisotos, josta vastasi 4885 lääkäriä (49 %). Tietoa kerättiin ensin sähköisesti ja paperilomake postitettiin kaikille, jotka eivät kahden viikon aikana vastanneet tai joiden sähköpostiosoite ei ollut tiedossa.

Tutkimus on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu yhteistyössä kaikkien viiden Suomessa lääkäreitä kouluttavan tiedekunnan ja Suomen Lääkäriliiton tutkijoiden kanssa.

https://www.laakariliitto.fi/laakariliitto/tutkimus/ammatillinen-kehittyminen/

Vastuullinen tutkija: Heli Halava

Rekisteritutkimuslinja, jossa on neljä suurta aineistoa.

Raskauspahoinvointiin keskittyvässä hankkeessa analysoidaan kymmenen vuoden kohortissa hoitoilmoitustietoihin (HILMO), syntymärekisteriin, aborttirekisteriin ja kuolinsyyrekisterin kautta vaikean sairaalahoitoisen raskauspahoinvoinnin hoitoa ja pahoinvoinnin seurauksia äitiin ja syntyvään lapseen. Toisessa aineistossa (Child Morbidity https://sites.utu.fi/childmorbidity/) seurataan 2001–2006 syntyneiden kaikkien suomalaisten lasten sairausmuuttujia lähinnä seuraamalla pikkukeskosien ja täysiaikaisena syntyneiden lasten sairauksia ja tapaturmia ja niihin vaikuutavia perhetekijöitä tai palvelujärjestelmään liittyviä tekijöitä.

Kolmannessa kymmenen vuoden aineistossa seurataan aikuisväestön sairaalahoitoa vaatineita sairauksia, tautien epidemiologiaa sekä muuttuvia hoitokäytäntöjä ja niiden vaikutuksia hoitotuloksiin erityisesti sydän- ja verisuonitautien, neurologisten ja neurokirurgisten ja gastrokirurgisten tautien kohdalla mm. HILMO-tietoihin, kuolinsyytilastoihin, paikkatietoihin ja säätilahavaintoihin perustuen.

Neljännen aineiston avulla selvitetään yli 330 000 varsinais-suomalaisen diabetesta tai sen esiastetta tai raskausdiabetesta sairastavaa ihmisen ja heille valittujen verrokkien sairauden kulkua, saatuja hoitoja ja niiden kustannuksia, taudin komplikaatioita sekä monisairastavuutta. 

Vastuullinen tutkija: Päivi Rautava 

Rahoitus: Valtion yliopistotasoisen terveystutkimuksen hankerahat