Medisiina D:n Säätiö-salissa torstaina 10. lokakuuta järjestetty Fyysinen aktiivisuus, uni ja terveys työntekijän voimavaroina työuran eri vaiheissa -seminaari esitteli työntekijöiden terveyttä käsittelevien tutkimusten tuloksia ja kannusti pohtimaan omaan terveyteen vaikuttavia seikkoja.
Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2024 liikuntatutkimuksen akatemiaohjelmassa 420 000 € rahoituksen kansanterveystieteen ja epidemiologian professori Sari Stenholmin johtamalle ympäristötekijöiden vaikutusta aktiivisuuskäyttäytymisessä tutkivalle hankkeelle rahoituskaudeksi 1.9.2024–31.8.2027.
Turun yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että fyysisen aktiivisuuden muutokset eläkkeelle jäämisen yhteydessä näkyvät painossa ja veren rasva-arvoissa.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on myöntänyt yhteensä 336 500 euroa apurahoja Turun yliopiston tutkijoille lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseen.
Turun yliopiston, Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa luotiin ennusteet helleaaltojen aiheuttamista sydän- ja verisuonitautikuolemista fossiilisen energian ja kestävän kehityksen skenaarioille.
Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt 100 000 euron jatkorahoituksen Turun yliopiston kansanterveystieteen oppiaineessa toimivalle Hoitava viestintä -hankkeelle vuosille 2024–2025. Hankkeessa edistetään vaikuttavan potilasviestinnän tutkimusta, kehittämistä ja opetusta. Jatkorahoituksen turvin pystytään laajentamaan tutkimus- ja kehitystyötä sekä jalkauttamaan kustannustehokasta mallia käytäntöön yhä pidemmällä aikavälillä.
Fyysiseen aktiivisuuden ja paikallaanolon mittaamiseen keskittyvä tieteellinen seminaari Nordic Seminar on Technical Measurements of Physical Activity & Sedentary Behaviour järjestetään Turun yliopistossa Medisiina D -rakennuksessa 4.–6.10.2023. Järjestyksessään kuudes seminaari järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.
Naapuruston sosioekonominen huono-osaisuus saattaa heikentää pikkulapsiperheiden ruokavalion laatua sekä lisätä lasten ylipainon riskiä. Lisäksi vanhempien minäpystyvyys näyttäisi olevan yksi tärkeä tekijä lasten ruokatottumusten kehittymisessä, selviää Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjassa. Tutkimus tuo uutta tietoa yksilöllisistä, vanhemmuuteen ja asuinympäristöön liittyvistä tekijöistä lasten ruokailutottumusten taustalla.
Turun ja Oulun yliopistojen, THL:n, Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston (NTNU) tutkimuksen mukaan nuoruusiän monisairastavuus on yleisempää keskosina syntyneillä nuorilla kuin täysiaikaisina syntyneillä.