Asiasana: Lääkärikoulutus

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt 100 000 euron jatkorahoituksen Turun yliopiston kansanterveystieteen oppiaineessa toimivalle Hoitava viestintä -hankkeelle vuosille 2024–2025.  Hankkeessa edistetään vaikuttavan potilasviestinnän tutkimusta, kehittämistä ja opetusta. Jatkorahoituksen turvin pystytään laajentamaan tutkimus- ja kehitystyötä sekä jalkauttamaan kustannustehokasta mallia käytäntöön yhä pidemmällä aikavälillä.

Potilasviestinnän opetukseen ja tutkimukseen keskittyvän Hoitava viestintä -hankkeen yhteydessä kehitetty valinnaiskurssi tarjoaa opiskelijoille käytännön viestintätaitoja potilaskohtaamisiin ja potilaan hoitoon sitouttamiseen.

Turun yliopistossa käynnistyy syksyllä 2023 kaksikielinen lääkärikoulutus yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Ensimmäiset opiskelijat kaksikieliselle linjalle valitaan syksyllä 2023 opintonsa aloittavien opiskelijoiden joukosta. Opintojen kliinisen vaiheen pilotointi alkaa jo tänä keväänä Ahvenanmaan keskussairaalassa. Ammatillisen ruotsin kielen taidon kehittämiseen tähtäävällä koulutuksella vastataan Varsinais-Suomen erityisvastuualueen tarpeisiin. 

Hoitohenkilökunnan, potilaan ja omaisten välisen vuorovaikutuksen onnistuminen mahdollistaa myös hoidon onnistumisen. Vaikuttavalla viestinnällä voidaan parhaimmillaan saavuttaa myös kustannussäästöjä. Turun yliopistossa tutkitaan, opetetaan ja kehitetään terveydenhuollon vuorovaikutusta monitieteisesti.

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet lahjoittaa 600 000 euroa Turun yliopiston kaksikieliselle lääkärikoulutukselle. Ammatillisen ruotsin kielen taidon kehittämiseen painottuvalla koulutuksella vastataan Varsinais-Suomen erityisvastuualueen tarpeisiin.

Hoitava viestintä -hankkeessa pilotoidaan ja vakiinnutetaan uudenlainen vaikuttavan potilasviestinnän opetus- ja tutkimustoiminta lääketieteen ammattilaisille. Turun yliopiston kansanterveystieteen oppiaineen toteuttama hanke käynnistyi vuodenvaihteessa ja jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka.

Osaamistavoitteet parantavat valmistuvan lääkärin osaamista työelämässä ja potilashoidossa. Kaikki Suomen lääketieteelliset tiedekunnat ovat sitoutuneet yhteisiin valmistuvan lääkärin osaamistavoitteisiin.

Lääkäreiden koulutukseen hakeutumisen motiivit eivät ole muuttuneet viime vuosikymmenten aikana merkittävästi. Myöskään yleisessä tyytyväisyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Valtaenemmistö vuosina 2007–2016 valmistuneista lääkäreistä oli ammatinvalintaansa tyytyväisiä.