Tutkimus psykiatrian oppiainessa

Psykiatrian oppiaineen tutkimus on perinteisesti keskittynyt vaikeisiin mielenterveyshäiriöihin ja erityisesti skitsofreniaan.

Varhaisempi tutkimus keskittyi psykodynaamisiin ja perhekeskeisiin kysymyksen asetteluihin sekä skitsofrenian esiintyvyyteen ja ennusteeseen. Professori Yrjö Alasen työryhmä loi Turussa skitsofrenian tarpeenmukaisen hoidon mallin. 

Myöhempi laaja-alainen psykoosien tutkimus on keskittynyt häiriön varhaiseen tunnistamiseen ja neurobiologiseen, etenkin uusia kuvantamismenetelmiä käyttävään tutkimukseen. Psykiatrian klinikassa on myös tehty psykosomatiikkaa, hoitojärjestelmän toimintaa, psykoterapiaa ja unihäiriöitä koskevaa tutkimusta.

Oppiaineessa toimii useita tutkimusprojekteja aikuis-, nuoriso- ja oikeuspsykiatrian aloilla. 

Tutkimusprojektit

Vakavien Mielenterveyshäiriöiden etiologia ja hoito -tutkimusohjelma

Vakavien Mielenterveyshäiriöiden etiologia ja hoito

Vastuullinen johtaja professori Jarmo Hietala

Finnbrain-tutkimus

FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja geenien yhteisvaikutusta lapsen aivojen kehityksessä. Keskeinen hypoteesi on, että moniin terveysongelmiin, kuten depressio, sydän- ja verisuonisairaudet, dementoivat sairaudet, johtavat biologiset reitit ohjelmoituvat aivojen kehitykseen jo raskauden ja varhaisen lapsuuden aikana. 

Erityisen riskiryhmän muodostavat raskaudenaikaista depressiota tai voimakasta stressiä kokevien äitien lapset. 

Tutkimuksen vastuullinen tutkija on professori Hasse Karlsson.

Lue Lisää

Arvoon perustuva avohoitopalvelujen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Satakunnan alueella toteutettavan psykiatrisen avohoidon vaikuttavuutta ja sen tuottamaa terveyshyötyä sekä hoidon kokonaiskustannuksia, kehittämishankkeen vaikuttavuutta, kehittää tulosten nykyistä parempaa seurantaa ja arvioida mahdollisuutta tehostaa potilasseulontaa hoidon kohdentamista varten.

Tutkimukseen liittyy 1) terveystaloustieteellinen osio, 2) kliininen tutkimus, 3) tutkimus uniryhmien sovellettavuudesta ja vaikuttavuudesta unettomuuden hoidossa. 

Rahoitus: TEKES ja Satakunnan sairaanhoitopiiri

Tutkimuksen vastuullinen johtaja on professori Jyrki Korkeila

Psykoottinen depressio

Projekti A. 

Projektissa selvitetään psykoottisen depression ja skitsoaffektiivisen häiriön diagnoosien vakautta, psykoottisen depression ennustetta kuolleisuuden ja hoitoon palaamisen valossa ja somaattista komorbiditeettia. Tapaukset on poimittu sairaanhoitopiirin hoitoilmoitusrekisteristä ja sairauskertomustiedoista on poimittu tiedot erillisille tutkimusryhmän muotoilemalle tarkistuslistalle. Indeksihoitojakson perusteella on kerätty kansallisia rekisteritietoja (THL Kela ja Tilastokeskus)

Rahoitus: Satakunnan sairaanhoitopiiri

Projekti B.

Tässä tutkimuksessa selitetään kansallisten rekisterien avulla psykoottisen masennuksen sairaudenkulkua, diagnoosien stabiliteetista, saatuja hoitoja, psykiatrista ja somaattista komorbiditeettia ja kuolleisuutta. Aineistona käytetään THL:n MERTTU-tutkimuksessa kerättyä hoitojärjestelmärekistereihin kertynyttä tietoa psykoottisen masennuksen diagnoosilla hoidetuista potilaista. 

Tutkimuksen vastuullinen johtaja on professori Jyrki Korkeila

Mind and the Other

Projekti on Suomen Akatemian rahoittama monitieteellinen hanke, jonka osana toteutettiin tutkimus kuulohallusinaatioista ja niiden omakohtaisesta ymmärtämisestä. Projekti toteutettiin Turun yliopistossa 2013–2016.

Tutkimukseen rekrytoitiin kolme eri 20 henkilön ryhmää: 1) skitsofreniapotilasta, joilla esiintyy pitkäaikaisia kuulohallusinaatioita, 2) lehti-ilmoituksilla kerättävät koehenkilöt, jotka raportoivat kuulevansa ääniä, mutta eivät ole saaneet psykiatrista hoitoa ja 3) erityisherkistä/aistiyliherkistä kerättävä aineisto. Lisäksi yhdessä norjalaisen tutkimusryhmän kanssa tutkittiin kuulohallusinaatioiden ominaisuuksien yhteyksiä kuvantamislöydöksiin.

Tutkimuksen vastuulliset johtajat ovat professori Jyrki Korkeila ja Kenneth Hugdahl.

Epävakaa persoonallisuus ja valkean aineen radat

Tutkimus on Turun yliopiston psykiatrian, neurologian ja radiologian laitosten yhteinen tieteellinen tutkimushanke, jossa selvitetään epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyviä aivojen valkean aineen ratojen rakenteita. 

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, liittyykö epävakaaseen persoonallisuushäiriöön MRI-tutkimuksella havaittavia muutoksia aivojen valkean aineen (aivojen tukisolukko) radoissa. Tavoitteena on selvittää, missä määrin havaittavat muutokset liittyvät itse häiriöön ja missä määrin mahdollisesti potilaiden psyykkisiin traumakokemuksiin. 

Rahoitus: VSSHP, Psykiatrian tutkimussäätiö, Suomen Psykiatriyhdistys  

Tutkimuksen vastuullinen johtaja on professori Jyrki Korkeila

Videon käyttö psykoterapiaprosessin tehostajana

Valokuvia on käytetty psykoterapiassa puhumisen ohella kuvaamaan potilaan elämää, ihmissuhteita ja tunteita tai symbolisoimaan eri kokemusten merkityksiä. Valokuvat ovat kuitenkin staattisia eikä niillä tavoiteta monipuolisemmin vuorovaikutuksen ulottuvuuksia. Uutena asiana hankkeessamme kokeilemme dynaamisen stimuluksen (äänellisen videon) käyttöä psykoterapiapotilailla. Menetelmää käytetään tilanteissa, joissa asiakas kokee itsensä pärjäämättömäksi tai avuttomaksi psykoterapiatilanteen ulkopuolella, esim. opiskelun tai työelämän vaikeuksissa.

Videotallenteet tehdään kotona olemassa olevin keinoin (esim. älypuhelimella). Potilas puhuu ääneen videolle ajatuksiaan ja tuntemuksiaan, jolloin ristiriitainen tai ylitsepääsemätön tilanne tulee dokumentoiduksi. Potilas katsoo videon ensin kotonaan, minkä jälkeen video katsotaan yhdessä psykoterapeutin kanssa seuraavassa tapaamisessa ja käydään läpi mm. potilaan tekemiä huomioita itsestään. Emotionaalinen konteksti vastaanottotilanteessa on erilainen kuin videota tehdessä ja sallii siten erilaisen havainnoinnin. Katsoessaan ja kuunnellessaan itseään potilas luo uudenlaisen yhteyden ajatteluunsa ja emootioihin ja oppii siten ymmärtämään itseään hyväksyvämmin. 

Tutkimuksen tavoitteena on kvalitatiivisen keskusteluanalyysin keinoin tutkia potilaassa tapahtuvaa prosessia hänen katsoessaan kotona kuvaamiaan videoita. Aineistona käytetään nauhoitettua psykoterapiaistuntomateriaalia. Lisäksi kartoitetaan potilaiden omia kokemuksia videon käytöstä psykoterapiassa.

Tutkimuksen vastuullinen johtaja on kliininen opettaja Sinikka Luutonen.

Psykiatrian oppiaineen viimeisimpiä julkaisuja

Genetic contribution to disease-course severity and progression in the SUPER-Finland study, a cohort of 10,403 individuals with psychotic disorders (2024)

Molecular Psychiatry
Kämpe Anders, Suvisaari Jaana, Lähteenvuo Markku, Singh Tarjinder, Ahola-Olli Ari, Urpa Lea, Haaki Willehard, Hietala Jarmo, Isometsä Erkki, Jukuri Tuomas, Kampman Olli, Kieseppä Tuula, Lahdensuo Kaisla, Lönnqvist Jouko, Männynsalo Teemu, Paunio Tiina, Niemi-Pynttäri Jussi, Suokas Kimmo, Tuulio-Henriksson Annamari, Veijola Juha, Wegelius Asko; SUPERFinland-Researchers, Daly Mark, Taylor Jacob, Kendler Kenneth S., Palotie Aarno, Pietiläinen Olli
(Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (A1))