Ajankohtaista Trossi-yksikössä

Tiedote, julkaistu 5.3.2020

Turun yliopiston Trossi-yksikkö on kehittänyt uusia mittareita sisäilmaongelmaisten työtilojen ja niiden käyttäjien tutkimukseen

Trossi-yksikön Työsuojelurahaston tutkimushankkeen (hankenumero 180090) loppuraportti on julkaistu. Olemme kehittäneet uusia kenttäkelpoisia toistettavia mittareita sisäilmaongelmaisten työtilojen ja niiden käyttäjien tutkimukseen.

Hankkeen johtopäätöksenä voidaan todeta, että sisäilmaongelmainen työpaikkarakennus on yhteydessä moniin lyhyt- ja pitkäaikaisiin oireisiin altistuneilla työntekijöillä. Rakennuksen kuntotutkimus ja siinä yhteydessä otetut mikrobien viljelyyn perustuvat näytteet yhdessä pinnoille laskeutuneen pölyn toksisuusanalyysien kanssa täydentävät altistumismittausten valikoimaa erityisesti tilanteissa, joissa pinta- ja tiivistyskorjaukset ovat epäonnistuneet. Kun altistumismittaukset yhdistetään oirekyselyn tietojen ja kliinisfysiologisten mittausten ja immunologisten vasteenmittausten kanssa, voidaan tehdä tarkempi riskinarvio käyttäjiin kohdistuvista terveysriskeistä.

Pilottitutkimuksemme ovat jo osoittaneet, että puhtaisiin väistötiloihin siirtyminen ja rakennusten korjaaminen vähentävät käyttäjien oireilua sekä parantaa keuhkofunktiota sekä keskiarvoisesti että yksilötasolla, hyödyttää työnantajaa, kun poissaolot vähenevät ja työviihtyvyys paranee ja lisäksi rakennuksen muiden käyttäjien olosuhteet paranevat.

Uudet immunologiset altistumistestit (leukosyyttien aktivaatiotesti ja fenotyypitys, vasta-aine- ja immuunikompleksitestit sekä mitokondriotestit) korreloivat altistumismittauksiin ja toksisuustesteihin, sekä toisaalta vanhoihin IgG-vasta-ainetesteihin, joita ei ole enää saatavilla kuin vanhoissa aineistoissa. Korrelaatio oireisiin ja keuhkofunktioon on hyvä. Väistötiloihin siirtyminen edistää terveyden palautumista ilman psykoterapiaa.

Uusia altistumista mittaavia testejä sekä laskeutuneen pölyn toksisuusmittauksia voidaan yhdessä viljelyyn perustuvien materiaalinäytteiden ja kemiallisten analyysien rinnalla suositella myös viranomaiskäyttöön ja lääketieteellisen diagnostiikan avuksi erityisesti ongelmallisissa kohteissa, kun sisäilmaongelma pitkittyy.

Uudet testit ja mittausmenetelmät soveltuvat todennäköisesti myös riskinarvioinnin apuvälineiksi aikaisempien testien rinnalla työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa, kun tavoitteena on aikaisempaa tarkempi diagnostiikka, sairauksien varhaisempi toteaminen ja työkyvyn säilyttäminen. Nykyisin käytössä olevilla testeillä yhteys altistumisen ja sairauden välillä voidaan osoittaa niin myöhäisessä vaiheessa, ettei työkykyä voida enää palauttaa. Tämä johtaa työurien ennenaikaiseen katkeamiseen ja tarpeettomiin kustannuksiin.

Löydösten varmentaminen edellyttää tutkimusten jatkamista suuremmilla aineistoilla, toistamista eri työympäristöissä ja pitkäaikaista seurantaa.

Loppuraportin täysversioon pääset tutustumaan täältä.