Unitutkimuskeskus

Turun yliopiston unitutkimuskeskuksessa tehdään sekä tutkijalähtöisiä tutkimuksia että kaupallisia lääkeainetutkimuksia muun muassa unettomuuteen, uniapneaan, levottomien jalkojen oireyhtymään ja muihin uni- ja vireystilahäiriöihin liittyen. Tutkimusmenetelminä käytetään esimerkiksi kyselylomakkeita, verikokeita, unilaboratoriossa tehtäviä unirekisteröintejä ja vireystilatutkimuksia. 

Unitutkimuskeskus järjestää myös lääketieteen perusopetuksessa unen fysiologiaan ja patofysiologiaan liittyvää opetusta. Jatkokoulutuksena järjestetään lukukausien aikana kerran kuussa moniammatillisia uniseminaareja. 

Unitutkimusta on Turun yliopistossa tehty 1960-luvulta alkaen, aluksi eläinmalleilla, ja 1970-luvun lopulta lähtien kokeellisena kliinisenä tutkimuksena. Suomessa uniapnean diagnostiikassa laajasti erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla käytössä ollut SCSB-patja eli ns. unipatja kehitettiin Turun yliopiston fysiologian unitutkimusyksikössä. Unitutkimuskeskus toimi alkuun fysiologian laitoksella, mutta nykyisin keskus toimii kliinisessä laitoksessa keuhkosairausopin ja kliinisen allergologian oppiaineen alaisuudessa.

Yhteystiedot

Osoite: ​Unitutkimuskeskus, Turun yliopisto, Lemminkäisenkatu 3b, 20520 TURKU

Henkilökunta 

Professori Tarja Saaresranta

Tutkimuskoordinaattori Marjo Sunnari

Tutkijat 

Olli Polo, LT, dosentti
Päivi Polo, LT, dosentti
Jenni Aittokallio, LT
Ulla Anttalainen, LT
Nea Kalleinen, LT
Salla Lamusuo, LT
Arho Virkki, FT
Irina Virtanen, LT 

Väitöskirjatutkijat 

Mia Aro, LL
Laura Lampio, LL
Silja Runsten, LL
Karri Utriainen, LL

Tutkimusprojektit

Nainen-46

Vaihdevuosien avulla voidaan tutkia hengityksen ja sydän- ja verisuonitautien välistä suhdetta. Unenaikaiset hengityshäiriöt sekä sydän- ja verisuonitaudit lisääntyvät vaihdevuosien jälkeen, mutta ikääntymisen ja vaihdevuosien vaikutusta ei silti täysin ymmärretä. Tutkimuksessa seurataan naisia ennen vaihdevuosia 46-vuotiaasta alkaen 5 ja 10 vuoden kuluttua. Lisäksi tutkitaan otos 56-vuotiaita vaihdevuodet saavuttaneita naisia.

Tutkimuksen yleisenä tavoitteena on selvittää unenaikaisten hengityshäiriöiden ja aineenvaihdunnan häiriöiden välistä suhdetta.

Tutkimuksen erityisinä tavoitteina on selvittää vaihdevuosien vaikutusta seuraaviin seikkoihin:

  • endoteelin toimintaan ja valtimoiden kalkkiutumisen esiasteisiin
  • unenaikaisiin hengityshäiriöihin
  • unen rakenteeseen ja laatuun sekä
  • päiväaikaiseen uneliaisuuteen

Erityisenä painopisteenä on yöunen aikaisen transkutaanisen (ihon läpi kulkeutuvan) hiilidioksidimäärän (ts. hiilidioksidin osapaineen) mittaaminen ja profilointi.

Kesto: 2001- 

Päätutkija: Professori Tarja Saaresranta

Esada

ESADA (European Sleep  Apnea Database) is an observational cohort study in collaboration between European sleep centers within the European Union  COST Action B 26 framework. 

The overall aim of the ESADA project is:

  • to build the largest existing database of patients with sleep and breathing disorders. 
  • to collect patient information from a network of European sleep centers.
  • to execute cross-sectional, prospective, interventional or long-term follow-up studies based on information in the data base.

Specific study targets and objectives 

Base cohort 

Primary objective:

  • to generate cross sectional data on anthropometrics, sleepiness measures and comorbidity in European patients with various degree of OSA severity.

Secondary objectives:

  • to measure the incidence of cardiovascular diseases.
  • to prospectively explore the cardiovascular and overall mortality in OSA and its relation to OSA severity and cardiovascular risk factors.
  • to explore the effect of different OSA treatment modalities on hemodynamic and metabolic parameters as well as on cardiovascular morbidity, metabolic disorder and sleepiness. 

Tertiary objectives: 

  • to explore the dose-response relationship between OSA severity and hypertension, hyperglycemia, cardiovascular morbidity, metabolic disorder and sleepiness.
  • to assess the effect of age, gender, domicile as well as cardiovascular and metabolic comorbidity on cardiovascular endpoints in sleep apnea patients 
  • to assess the value of various sleep laboratory procedures in terms of diagnostic and treatment routines on outcome in sleep apnea patients.
  • to assess the safety, tolerability and compliance with long-term CPAP treatment, oral devices and surgery (safety and tolerability) 

European sleep laboratory clinical process evaluation 

  • to assess the regional differences across sleep laboratories in Europe regarding patient populations, treatment allocations, diagnostic work up, as well as adherence to therapy.
  • to transfer know-how and to unify procedures as well as to generate minimum standards between different European sleep laboratories by the use of a standardized data acquisition procedure.
  • to generate a data base to be used for future health economical assessments in sleep apnea patients in relation to the various national health care systems. 

Substudy protocols to be generated from the joint database 

  • to create a network of scientifically active sleepcentres and a joint database to be used for specific patient recruitment in future collaborative studies (e.g. specific cardiovascular, metabolic, genetic and treatment protocols).

Length: 2007- 

Principal Investigator in Finland: Professor Tarja Saaresranta

Ikääntyvän naisen unen laatu

Ikääntyvän naisen unen laatu -tutkimus on osa Euroopan Unionin rahoittamaa tutkimusta, Univaikeudet menopausaalisilla ja postmenopausaalisilla ikääntyvillä naisilla: esiintyvyys, biologiset mekanismit, eläinmallit, sosiaaliset yhteydet, hoito ja preventio (QLRT-2000-00499). Projektin pääkoordinaattori on dosentti Tarja Porkka-Heiskanen.
 
Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää, miksi menopausaaliset ja postmenopausaaliset naiset kärsivät usein unihäiriöistä, joilla on negatiivista vaikutusta mm. elämänlaatuun ja työtehoon. Lisäksi selvitetään unihäiriöiden tehokasta hoitoa ja preventiota.

Turussa tehtävän tutkimuksen erityiskysymykset ovat:

  • Ovatko unenlaadussa tapahtuvat muutokset yhteydessä ikääntyessä tapahtuviin hormonitasojen muutoksiin?
  • Ovatko unenlaadussa tapahtuvat muutokset yhteydessä ikääntyessä tapahtuviin sirkadiaanisen systeemin muutoksiin?
  • Onko ikääntyvä nainen herkkä unen puutteelle?
  • Miten ikääntyvän naisen uniongelmia tulisi hoitaa?

Kesto: 2001- 

Päätutkija: Professori Päivi Polo

Unitutkimuskeskuksen seminaarisarja

Uniseminaareissa käsitellään unitutkimusta perustutkimuksesta kliiniseen tutkimukseen ja unilääketieteellisiä kysymyksiä. Koulutus hyväksytään keuhkosairausopin valinnaisopintoihin, täydennyskoulutukseksi ja teoreettiseksi koulutukseksi kaikille aloille erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja tohtorin tutkintoa (LT, HLT, TtT, FT) sekä unilääketieteen erityispätevyyttä varten.

Unitutkimuskeskuksen seminaarisarja syksy 2019

Vastuuhenkilö: Ma prof. Tarja Saaresranta
Paikka: Teutori, Lemminkäisenkatu 3 A, kokoushuone 116 (1. krs, oikealla kahvion takana käytävän varrella)
Aika: klo 17.00–19.00

Ke 11.9.19

  • LL Miia Aro: CPAP-hoito ja painon muutokset uniapneapotilaalla
  • Kongressikuulumisia Nordic Sleep ja Sleep and Breathing -kongresseista

Ke 9.10.19

  • LL Minna Myllylä: Uniapnea, CPAP-hoito ja liikenneonnettomuudet 
  • TtT Marja Gustafsson: Koululaisten uniapnea, neuropsykiatriset häiriöt ja koulumenestys 

Ke 13.11.19    

  • PsM JarnoTuominen: Tuupaten parempaa unta
  • LT Jenni Aittokallio: Anestesiologi nukuttaa - miten potilas nukkuu?

Ke 11.12.19

  • Ma prof. Tarja Saaresranta: COMISA (comorbid insomnia and sleep apnea)
  • LT Nea Kalleinen: Uni ja sydänterveys keski-ikäisillä naisilla

    
Etäyhteysohjeet:

Ohje osallistujille:

Virtuaalihuoneen nimi (laitteiden osoitekirjassa): UTUMedicine2
Osallistujan soitto-osoite: 856365@video.sonera.fi
Osallistujan pin-koodi: 458123
---------------------------------------------------------------
Yhteysosoite vanhoille laitteille (esim. Polycom, LifeSize): 192.89.172.40##856365
Puhelimella käytetään ISDN-numeroa: 0206376365
---------------------------------------------------------------
Näppäillään pin-koodi ja #
Yhteys muodostuu virtuaalihuoneen "aulaan" ja palvelu kysyy pin-koodia, jolloin näppäillään koodi + #
Puhelimella soitetaan numeroon 020 6376365. Soittaja kuulee englanninkielisen tervetulotoivotuksen ja pyynnön näppäillä pin-koodi. Pin-koodin perään tulee aina #

Sonera videoneuvottelupalvelun käyttöohjeita verkossa