Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on asettanut lukemattomia haasteita paitsi päättäjille ja terveysviranomaisille, myös yrityksille. Kauppakorkeakoulussa tehdään tutkimuksen lisäksi jatkuvaa seurantaa ja analyysia kriisin vaikutuksista talouteen ja yritysmaailmaan. Osa tutkijoista kerryttää ymmärrystämme kriisistä haastattelemalla yritysten johtajia ja elää poikkeustilassa yritysten kanssa.
Suomen hallitus julisti maahamme poikkeustilan 16. maaliskuuta 2020. Alle viikkoa myöhemmin kauppakorkeakoulun Centre for Collaborative Researchin (CCR) tutkijat käynnistivät Poikkeustilassa-sivuston, jossa seurataan pk-yritysten arkea koronakriisissä.
– Teimme nopealla aikataululla päätöksen, että tahdomme kantaa kortemme kekoon ja analysoida poikkeuksellisen ilmiön vaikutuksia yritysten jokapäiväiseen arkeen. Otimme seurantaan kahdeksan eri toimialojen pk-yritystä, jotka toimivat yritysten välisillä eli b-to-b-markkinoilla, CCR:n johtaja Antti Saurama kertoo.
Poikkeustilassa-blogia varten CCR:n tutkijat haastattelevat kerran viikossa yritysten johtoa ja keräävät tietoa koronakriisin vaikutuksista yritykseen, sen henkilöstöön, asiakkaisiin ja kriisin hallintaan.
– Korona on testannut yritysten riskienhallinnan tilaa. Jos siellä on ollut heikkouksia, ne ovat vallitsevassa tilanteessa nousseet esiin ja koetelleet yritystä, Saurama sanoo.
CCR:ssä tutkitaan liiketoiminnan ja talouden eri asteisia muutoksia ja murroksia, joten koronakriisin vaikutusten seuranta ja analysointi sopivat hyvin tutkimuskeskuksen profiiliin. Seurantaa on tehty aktiivisesti yli puoli vuotta ja kerättyä aineistoa ollaan hyödyntämässä myös tutkimuskeskuksen tulevissa hankkeissa ja tieteellisissä julkaisuissa.
Kauppakorkeakoulussa kriisin vaikutuksia on seurattu myös muun muassa CCR:n osana toimivan Disruptiolaboratorion blogissa sekä logistiikan professori Lauri Ojalan perustamalla seurantasivulla, jossa tarkasteltiin kriisin vaikutuksia kansainväliseen kauppaan ja erityisesti toimitusketjuihin.
Digitaalinen kypsyys edesauttaa sopeutumisessa
Suomessa pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on valtava merkitys kansantalouteen. Ennen koronakriisiä yli puolet suomalaisyritysten liikevaihdosta on syntynyt pk-yrityksissä ja sektorin osuus bruttokansantuotteesta on perinteisesti ollut runsaat 40 prosenttia.
– Pk-yritykset myös työllistävät todella suuren osan suomalaisista. Vaikka pienten yritysten resurssit ovat rajalliset, ne ovat usein joustavampia ja ketterämpiä kuin suuret yritykset. Lukuisat seuraamamme yritykset ovat kehittäneet kriisin aikana toimintaansa tai tarttuneet uuteen asiakassegmenttiin. Vaikka lomautuksiltakaan ei ole kokonaan vältytty, useampi yritys on pystynyt myös rekrytoimaan lisää henkilöstöä, erityisesti nyt syksyllä, Thomas Westerholm kertoo.
Westerholm johtaa Disruptiolaboratoriota ja toimii yhtenä Poikkeustilassa-blogin kirjoittajista. Westerholmin ominta alaa on ICT-sektori, joka on selvinnyt poikkeuksellisen hyvin koronakriisistä. Pk-yritysbarometrin mukaan suhdanteet ovat heikentyneet kaikilla toimialoilla, mutta digitaalisia palveluita tuottavissa yrityksissä on Westerholmin mukaan nähtävissä jopa kasvua.
– Seuraamistamme yrityksistä yksi pieni toimija on pystynyt ottamaan koppia nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin, vaikka isot organisaatiot ovat lamaantuneet ja paikoin aliresursoituja. Monet pienyritykset ovat pystyneet vastaamaan huutoihin ja tekemään nopeita toimeksiantoja. Töitä on ollut yllin kyllin ja väkeä on täytynyt palkata lisää, Westerholm sanoo.
Westerholmin johtamassa Disruptiolaboratoriossa tutkitaan liike-elämän disruptioita, tai häiriöitä, jotka muuttavat laajoja sosiaalisia, taloudellisia tai teknologisia kehityskulkuja. Koronakriisi on yksi viime vuosien suurimmista disruptioista ja se on muuttanut monia toimintatapojamme. Yrityksissä ja muissa organisaatioissa esimerkiksi etätyö sekä digitaaliset työvälineet ovat yleistyneet hurjalla vauhdilla. Westerholm ja Poikkeustilassa-blogin kolmas kirjoittaja, tutkimuspäällikkö Taina Eriksson puhuvat yritysten digitaalisesta kypsyydestä, joka on edesauttanut kriisiin sopeutumisessa.
– Digitaalisesti kypsemmät yritykset ovat kyenneet muuntautumaan nopeammin tilanteeseen. Monissa yrityksissä innovaatioita edistävät kohtaamiset ja spontaani vuorovaikutus on vähentynyt, millä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Yrityksen digitaalinen kypsyysaste, esimerkiksi kyky tehdä tuottavasti etätöitä ja hyödyntää digitaalisia työkaluja, vaikuttaa myös tähän puoleen, Eriksson sanoo.
Kotimarkkinoista rajallista kasvua
Antti Saurama, Thomas Westerholm ja Taina Eriksson ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että kansainvälinen liiketoiminta on kärsinyt kriisissä eniten.
– Mitä enemmän seuraamamme yritys ja sen asiakastoimiala on liittynyt kansainväliseen bisnekseen, sitä suurempia haasteita yrityksellä on ollut, Saurama sanoo.
Koronaviruspandemia on ennen kaikkea maailmanlaajuinen kriisi, joka ei koske yksinomaan Suomea. Tutkijat korostavat, että globaali kehitys ratkaisee myös Suomen kohtalon. Ihmisten liikkuvuuden rajoittamisella on ollut suuri vaikutus varsinkin palveluita tarjoaviin b-to-b-yrityksiin.
– Uusien avausten tekemisessä, sopimusneuvotteluissa ja myytyjen tuotteiden asennuksissa kasvokkain asioiminen ja fyysinen läsnäolo ovat tärkeitä seikkoja. Monella yrityksellä kansainväliset avaukset ovat olleet jäissä ja laajentumisen momentum kadonnut, Eriksson lisää.
Liikkuvuuden rajoittamisen lisäksi pk-yritysten näkymiä on heikentänyt yleisen taloudellisen tilanteen heikentämä kysyntä, josta b-to-b-markkinat ovat kärsineet erityisesti syksystä lähtien. Westerholmin mukaan joillain aloilla on kuitenkin nähtävissä orastavaa aktivoitumista kansainvälisillä markkinoilla.
– Joitain avauksia on kyllä tulossa. Keskustelin hiljattain esimerkiksi yhden ulkomaille toimintaansa laajentavan ICT-alan firman kanssa, ja he totesivat, ettei odottaminenkaan auta. Viesti on ollut sellainen, että nyt täytyy yrittää, oli tilanne mikä tahansa, Westerholm sanoo.
Yrittää täytyy, sillä yrittäminen ja yrittäjyys kannattelevat Suomen taloutta ja hyvinvointia. Tutkijoiden mukaan yhteiskunnan kannalta tärkeintä on, että yritykset pysyvät pystyssä poikkeustilanteesta huolimatta.
– Yritysten täytyy pitää se valmius, että kun joskus siirrymme poikkeustilasta uuteen normaaliin, perusta olisi kunnossa ja toimintaa voidaan lähteä kasvattamaan, Saurama sanoo.
Paljon kohahduttaneet Business Finlandin keväällä myöntämät yritystuet ovat olleet yksi olennainen keino auttaa hätää kärsiviä yrityksiä. Poikkeustilassa-blogissa seuratuista yrityksistä valtaosa on saanut joko Business Finlandin tai ELY-keskusten tukea ja haastatteluiden perusteella tuet ovat mahdollistaneet yritysten selviytymisen vaikeasta tilanteesta.
– Tukirahoilla on tehty paljon kehitystyötä. Nyt yritysten tulee alkaa myydä kehittämäänsä uutta tuotetta tai palvelua ja saada tilauskantaa ja toimituksia tulevaan. Kotimarkkinat ovat olleet ensiarvoisen tärkeät poikkeustilanteessa ja osa yrityksistä on kyennyt paikkaamaan kansainvälisiltä markkinoilta ehtyneitä tuloja kotimaan kasvaneella kysynnällä, Eriksson kertoo.
Kotimarkkinat ovat kuitenkin rajalliset eikä niiden varaan voida nojata loputtomiin.
– Pidemmän päälle talouskasvun kannalta olennaista ei ole, että kotimainen metallialan yritys toimittaa Suomeen metallia. Vain kansainvälinen liiketoiminta kasvattaa koko kakkua. Yritykset tarvitsevat vientiä, Saurama sanoo.
Teksti: Heikki Kettunen
Kuva: Antti Tarponen
Artikkeli on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti Mercuriuksen numerossa 1/2020.