Kysyimme vuoden alumniksi valitulta Turun kaupunginjohtaja Minna Arveelta, mitä hän ajattelee saamastaan koulutuksesta, roolistaan kauppakorkeakoulun kehittämisessä sekä yliopiston alueellisesta merkityksestä.
Minna Arve on ollut kauppakorkeakoulun kansainvälisen neuvottelukunnan jäsen siitä saakka, kun neuvottelukunta vuonna 2013 perustettiin. Roolissaan hän on aktiivisesti mukana koulun strategia- ja laatutyössä.
– Dekaani Markus Granlund pyysi minua mukaan neuvottelukuntaan edustamaan alueen sidosryhmiä toimiessani kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Olin pyynnöstä erittäin iloinen ja olen mielelläni mukana antamassa omaa panostani ja tuomassa Turun kaupungin näkökulmaa yhtenä sidosryhmänä. Neuvottelukunta on ollut tiiviisti mukana kauppakorkeakoulun AACSB-akkreditointiprosessissa, joka on ollut kiinnostava: olen oppinut itsekin uutta ja tutustunut todella mielenkiintoisiin ihmisiin.
Arve toimii myös Turun yliopiston neuvottelukunnan puheenjohtajana.
– Itse pidän suurimmassa arvossa sitä, että yhteinen tekeminen nähdään alueella läpileikkaavana toimintatapana, ja sen eteen olen aina ollut halukas tekemään töitä ja halunnut pitää yhteydet tiiviinä.
Turun mallissa tavoitteet asetetaan yhdessä
Yhteistyön arvon tunnistaminen ja tunnustaminen on Arveen mukaan erittäin tärkeää: pysyvän yhteistyön ylläpitäminen vaatii töitä kaikilta.
– Kaikki paikat, joissa istutaan samassa pöydässä keskustelemassa tavoitteista, ovat arvokkaita. On todella hienoa, että meillä täällä on laaja yhteisymmärrys Turun yliopiston, Åbo Akademin, elinkeinoelämän ja koko Turun kaupungin konsernin, johon ammattikorkeakoulukin kuuluu, kesken. Olemme onnellisessa asemassa, kun meillä Turun alueella on kaksi yliopistoa ja useampi ammattikorkeakoulu, joista Turun ammattikorkeakoulu on suurin ja laaja-alaisin. Korkeakoulut täydentävät toistensa tarjoamia opiskelumahdollisuuksia eri näkökulmilla ja osaamisalueilla.
Arve painottaa, että laaja-alaisen tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen merkitys on ratkaiseva Turun alueen menestykselle.
– Sillä on vaikutusta siitä lähtien, haluaako yritys sijoittua tänne ja kehittää toimintaansa. Tämä koskee myös alueella jo olevia yrityksiä tai sitä, valitseeko opiskelija tai työntekijä alueen uudeksi asuinpaikakseen. Ilmapiirillä ja tarjonnalla on todella suuri merkitys paitsi yliopiston ja muiden korkeakoulujen ja kaupungin vetovoimaan, myös niiden pitovoimaan.
Arveen mukaan korkeakouluyhteistyöhön on tärkeää panostaa koko alueen kehittämisen näkökulmasta.
– Turussa poikkeuksellista on se, että korkeakoulupoliittiset tavoitteet määritellään yhdessä yliopistojen ja elinkeinoelämän päätöksentekijöiden kanssa Science Park -yhteistyössä. Osapuolet toteuttavat niitä omassa toiminnassaan omien työkalujensa avulla – yliopiston työkalupakki on erilainen kuin kaupungin tai yritysten. Luulen, että Turun alueen menestyksen salaisuus on se, että meillä on opittu tekemään yhteistyötä, Arve summaa.
Akkreditointiprosessi lisännyt opiskelijalähtöisyyttä
Ennen Turun kaupunginjohtajan tehtävää muun muassa Turun kauppakamarin toimitusjohtajana, kokoomuksen puoluesihteerinä ja Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajana työskennellyt Arve kertoo, että kauppakorkeakoulussa saadut opit ovat läsnä päivittäisessä työssä.
– Yksi tällainen on esimerkiksi ison kuvan ja verkostojen johtamisen merkityksen ymmärtäminen, se, että maailmassa oikeasti saa asioita aikaan ainoastaan yhdessä tekemällä. Oli kyseessä projekti tai valtava strateginen kärkihanke, yksikään toimija ei itsessään meillä Turun alueella ole niin suuri, että voisi pärjätä yksinään – voimavaroja pitää pystyä yhdistämään. Laaja-alaisuus ja yhdessä tekeminen on ollut jonkinlainen kantava juoni urallani ja läpi koko aikuiselämäni.
Arve aloitti opintonsa kauppakorkeakoulussa 20 vuotta sitten.
– Siinä ajassa nuoret ovat muuttuneet ja suhtautuminen opintoihin osana elämän rakentamista on jossain määrin muuttunut. Nykypäivän nuoret näkevät maailman paljon avoimempana. Esimerkiksi kansainvälinen ura on luonteva vaihtoehto eikä Eurooppaa ajatella oikein edes ulkomaille lähtemisenä. Kauppakorkeakoulun saamalla akkreditoinnilla onkin suuri merkitys siinä, että saadaan hyviä hakijoita, kilpailu kun ei ole vain täällä meillä Suomen kuntien ja opiskelijoiden kesken.
Akkreditointiprosessin Arve näkee tehneen hyvää opiskelijalähtöisyydelle.
– Prosessin aikana tuli esille, miten paljon ajattelutapa on koulun puolella muuttunut sitten omien opiskeluaikojeni. Samaa voi sanoa muistakin toiminnoista, esimerkiksi alumnitoiminnasta, joka ymmärretään tällä hetkellä resurssiksi ja voimavaraksi – mikä tuo alumniyhteisön lähemmäs koulua. Omalla kotikoululla on aina tosi iso merkitys, missä tahansa roolissa sitä onkaan, vuoden alumni sanoo.
Teksti: Taru Suhonen
Kuva: Samu Valleala/Turun kaupunki
Haastattelu on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti Mercuriuksen numerossa 2/2019.