Tulevaisuuden tutkimuskeskus tunnistaa, analysoi ja tutkii tulevaisuuden nousevia teknologioita ja teknologisten transformaatioiden vaikutuksia ihmisiin, yhteiskuntaan ja luontoon. Edistämme innovaatioiden ja teknologioiden vastuullista kehittämistä sekä omaksumista ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen teknologioiden ennakointitutkimukseen. Kehitämme menetelmiä radikaalien nousevien teknologioiden tunnistamiseksi ja välineitä niiden arvioimiseksi. Tutkimme uusien innovaatioiden mahdollisia tulevaisuuksia sekä niiden mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia erilaisissa yhteyksissä. Viimeaikaisissa tutkimusprojekteissamme on pohdittu esimerkiksi tulevaisuuden ja yksityisyyden suojaa, Big Dataa, robotiikkaa, 3D-tulostusta ja uusia kiertotalouden mahdollisuuksia. Tutkimme myös uusia liiketoimintamalleja, aluekehitystä ja älykästä erikoistumista, jotka liittyvät muuttuviin innovaatioihin ja start-up-ekosysteemimalleihin.

Käynnissä olevat tutkimus-ja kehittämishankkeet:

Bounce Forward – Resilienssiä työelämään

Hankkeessa keskitytään asiantuntijatyövaltaisten pk-yritysten ja henkilöstön muutos- ja uudistumiskyvyn kehittämiseen. COVID-19 -pandemian aikana asiantuntija-aloilla on melko onnistuneesti siirrytty etätyöhön, mutta pitkällä aikajänteellä eristäytyminen ja tilanteen epävarmuus vaikuttavat työhyvinvointiin sekä yritysten innovatiivisuuteen ja yhteisölliseen oppimiseen.

Uusien työpaikkojen luominen edellyttää innovaatioita, joiden edellytys on niitä ruokkiva organisaatio- ja johtamiskulttuuri. Etenkään asiantuntijaorganisaatioissa kyse ei ole vain johtajien osaamisen lisäämisestä, vaan koko organisaation jäsenten johtajuusajattelun kehittämisestä: itsensä johtamisesta ja yhdessä johtamisesta. Koronasta toipumisessa eduksi olisi, ettei työpaikoilla palauduttaisi suoraan vanhaan vaan kehittyisi innovaatioille otollisempia ja samalla ympäristölle myönteisempiä toimintamalleja.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa yritysten ja henkilöstön muutoskyvykkyyttä omaksumalla vuorovaikutteisia toimintatapoja sekä kehittämällä johtajuutta ja tulevaisuusajattelua. Eri organisaatioiden asiantuntijoille suunnatulla valmennuksella lisätään työpaikkojen sisäisiä osallistamisen ja yhteisölliseen kehittämisen käytännönvalmiuksia. Lisäksi valmennuksella tuetaan yksilöiden taitoja navigoida epävarmoissa tulevaisuuksissa.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n (koordinaattori), Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Centria AMK:n sekä Valtakunnallisen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n (Pajulahti) kanssa.

Hankkeen rahoittaa 1.9.2021–31.8.2023 välisenä aikana Hämeen ELY-keskus, toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Lisätietoja: Hanna-Kaisa Aalto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

ESR-rahoituslogot

Climate Innovation Through Interactive Ecosystem Summits (Cities 4.0)

Cities 4.0 logo

Cities 4.0 on alihankinta saman nimiselle Horizon Europe -hankkeelle koskien työpaketin WP2 koko sisältöä, jota vetää Turku Science Park. Hanketta koordinoi Brainport Development (Hollanti). Turku Science Parkin lisäksi partnereita ovat Leuven Mindgate (Belgia), Fondazione per l’Innovazione Urbana (Bologna, Italia) sekä Stichting Ecosystem Thinking Institute (Hollanti).

Tutkimuksen kohteena olevat kaupungit (Bologna, Eindhoven, Helmond, Leuven ja Turku) ovat mukana EU Mission 100 Climate-Neutral and Smart Cities -ohjelmassa. Työpaketti 2 liittyy kaupunkien yhteisen toimenpideohjelman (Climate Action Plan) valmisteluun. Siinä pyritään tunnistamaan kaupunkien tarpeita, innovaatiohaasteita sekä teknologisia ja sektorikohtaisia (energia, liikenne, jätehuolto sekä digitalisaatio/älykkäät kaupungit) yhteistoimintamahdollisuuksia liittyen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen vuonna 2030 sekä toimimiseen edelläkävijänä ja esimerkkinä muille eurooppalaisille kaupungeille. Työpaketissa 2 kerätään aineistoa kaupunkien EU Mission 100 -hakemusten ja ilmastopolitiikkaan liittyvien asiakirjojen lisäksi haastatteluilla ja/tai verkkokyselyillä.

Työpaketin 2 alihankinta toteutetaan 1.9.2022–28.2.2023. Koko hankeen aikataulu on 1.9.2022–30.4.2024.

Lisätietoja: Jarmo Vehmas

https://turkubusinessregion.com/hankkeet/cities-4-0/

EU Funded logo

Database for Radically Enhancing Additive Manufacturing and Standardization (DREAMS)

Tulevaisuuden tutkimuskeskus on yhdessä Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan sekä CCR/Laboratory of Business Disruption kanssa mukana DIMECCin johtamassa ja yritysten ja Business Finlandin rahoittamassa DREAMS-projektissa, johon osallistuu Suomen johtavia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia.

Metallin 3D-tulostus eli ainetta lisäävä valmistus (Additive Manufacturing, AM) on valmistusmenetelmänä nuori. Menetelmä on materiaaliteknisesti poikkeava, eikä materiaalin laatua osata vielä tehokkaasti hallita, saati optimoida. DREAMS-hankkeessa luodaan tuhansien tulostettavien testikappaleiden dataa sisältävä 3D-metallitulostuksen materiaalitietopankki.

DREAMS-hankekokonaisuuden tavoitteena on luoda alan teollisuudelle perusta haastavien komponenttien kilpailukykyiseen valmistukseen nostamalla kotimainen 3D-tulostusosaaminen kansainväliselle kärkitasolle vuoteen 2024 mennessä.

Hankkeen tutkimuksen tavoitteena on kattavan materiaalitietokannan ja luotettavan testialustan kehittäminen suomalaisille yrityksille sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen ja työkalupakin kehittäminen eri valmistusprosessien ja tuotteiden laadun validointiin. Hankekokonaisuuden tutkimusosio toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Turun yliopiston välillä. 

DREAMS-hankkeen teolliset kumppanit ovat CITEC, Elomatic, Etteplan, Lillbacka Powerco, Patria, Raute, Vilpe ja Wärtsilä. Projektin kesto: 1.9.2021–28.2.2024.

Lisätietoja: Keijo Koskinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

https://www.dimecc.com/dimecc-services/dreams/

Digitaalisten ratkaisujen skenaariot, riskit ja mahdollisuudet siirtymässä kohti vihreää ja kestävää merilogistiikkaa (GYROSCOPE)

GYROSCOPE-hanke tarkastelee digitalisaation mahdollisuuksia ja riskejä merenkulun vihreässä siirtymässä

Digitaalisten ratkaisujen ajatellaan olevan avain siirryttäessä puhtaampaan, turvallisempaan ja tehokkaampaan logistiikkaan. Uusien laitteiden ja työkalujen käyttöönotto toimintaympäristön eri osissa kuitenkin myös lisää teknisten ongelmien ja uudenlaisten inhimillisten virheiden riskiä. Siirtymän kestävyyden varmistamiseksi on siis tärkeää tunnistaa ennakoivasti mahdolliset riskit, joita uudet digitaaliset ratkaisut voivat aiheuttaa.

GYROSCOPE tuottaa sidosryhmiä osallistavien prosessien ja nykyaikaisten riskianalyysimenetelmien avulla moniulotteisen kuvan kestävästä siirtymästä vähähiilisyyteen merilogistiikan sektorilla, pohtien vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. Sektorikohtaisen esimerkin kautta hanke pyrkii ymmärtämään kestävän vihreän siirtymän luonnetta ja edellytyksiä myös yleisemmin, tarkastellen digitalisaation kehityskuvaa sen osana.

Hanketta koordinoi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja mukana partnereina ovat Merikotka-tutkimuskeskus, Aalto-yliopisto sekä Helsingin yliopisto. Suomen Akatemia rahoittaa hanketta vuosina 2023–2025.

Lisätietoja: Toni Ahlqvist, Mikkel Stein Knudsen & Ville Lauttamäki

Hankesivut: gyroscope-project.fi

European Research Infrastructures in the International Landscape (RISCAPE)

The European Research Infrastructures in the International Landscape (RISCAPE) is a European Commission-funded H2020 project, focusing on international research infrastructures landscape analyses. 

The objective of the RISCAPE is to provide systematic, focused, high quality, comprehensive, consistent and peer-reviewed international landscape analysis report on the position and complementarities of the major European research infrastructures in the international research infrastructure landscape. 

The project is funded by European Commission during 2017–2019 and it is co-ordinated by the University of Helsinki. 

Finland Futures Research Centre is in charge of conducting the WP6 "Energy RI Landscape analysis". The FFRC is a specialist research facility with extensive knowledge on multidisciplinary studies, particularly in the energy sector. It will bring to the consortium connections and knowledge on the Energy sector RIs in addition to more holistic view of the whole global research infrastructures.

Further information: Jari Kaivo-oja and Mikkel Stein Knudsen

Project website: http://www.riscape.eu

 

Innotutka – yrittäjien kestävillä innovaatioilla menestystä muuttuneissa olosuhteissa

 COVID-19 -pandemia on aiheuttanut uusia haasteita yritystoimintaan. Ennusteet esimerkiksi majoitus-, ravitsemus- ja matkailualoilla sekä tapahtumatuotannossa ovat dramaattisen huonot. Innovoinnilla ja palveluiden ja tuotteiden kehittämisellä on mahdollista vaikuttaa yritysten tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen, joka puolestaan vaikuttaa hyvinvoinnin paranemiseen.

Varsinais-Suomen maakuntastrategia kannustaa kasvuyrittäjyyteen, innovaatioihin sekä kumppanuuksiin ja rohkeisiin kokeiluihin dynaamisen yhteistyökulttuurin edistämiseksi. Varsinais-Suomen maakuntaohjelma kannustaa yritysten ja koulutuksen tuottajien tiiviiseen strategiseen kumppanuuteen. Varsinais-Suomen alueellisen selviytymissuunnitelman mukaan maakunnassa ovat epidemiasta pahiten kärsineet matkailun, kauppa- ja palvelualoilla sekä majoitus- ja ravintolasektorilla ja kulttuuri ja tapahtumantuotannossa työskentelevät mikro- ja pk-yrittäjät sekä näiden yritysten henkilöstö. Elvytysrahoja suunnataan yritysten mahdollisuuksiin parantaa kilpailukykyä ja luoda uutta liiketoimintaa ja kasvua ja edelleen uusia työpaikkoja. Keskeistä on mm. ilmastonmuutoksen vastainen työ.

Hankkeella pyritään vastaamaan Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan ja maakuntaohjelmaan sekä Varsinais-Suomen alueelliseen selviytymissuunnitelmaan. Hankkeen päätavoitteena on auttaa ja tukea vakiintunutta yritystoimintaa harjoittavia yrittäjiä ja yritysten henkilöstöä kehittämään ympäristöystävällistä uutta liiketoimintaa innovoinnin avulla, jotta yritykset selviävät pandemia vaikutuksista. Hankkeessa keskitytään auttamaan Varsinais-Suomen alueella pahiten pandemiasta kärsiviä aloja. Tähän päätavoitteeseen päästään monipuolisen tulevaisuusorientoituneen kestävään kehitykseen nojaavan innovointiprosessin ja kokeilujen, asiantuntijoiden tuen ja verkostoitumisen avulla.

Hanketta toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus, jotka omaavat laajat verkostot ja muodostavat vahvan kombinaation keskinäisessä yhteistyöstään ja myös yhteistyössään yrittäjien kanssa.

Hankkeen rahoittaa 1.9.2021–31.8.2023 välisenä aikana Keski-Suomen ELY, toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Lisätietoja: Hanna-Kaisa Aalto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Aalto, Hanna-Kaisa (2023) Ideointia ja uudistumista ennakoiden – Innotutkan vinkkejä pk-yrittäjille. Tutu eJulkaisuja 2/2023, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. ISBN 978-952-249-590-7, ISSN 1797-1322, 40 s.

 

ESR-rahoituslogot

Lounapuisto

 Lounapuisto-hankkeen logo

Hankkeen tavoitteena on luoda kiertotalouden toimintakokonaisuus, joka tukee Salon kaupungin alueella olemassa olevien yritysten kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa, auttaa synnyttämään uusia kiertotalousyrityksiä ja tätä kautta uusia työpaikkoja.

Hankkeen toimenpiteet koostuvat (1) olemassa olevan tiedon keruusta ja analysoinnista ja (2) tiedon käyttämisestä työpajojen tausta- ja keskustelumateriaaleina. Työpajat tuottavat uusia kohtaamisen paikkoja yrityksille ja muille tarvittaville organisaatioille, synnyttävät liiketoiminta-aihiota ja luovat yhteistyöverkostoihin tarvittavaa sitoutuneisuutta ja luottamusta. Hankkeen avulla toiminnassa olevat yritykset saavat eväitä kiertotaloustoimintansa aloittamiseen tai eteenpäin vientiin ja start up -yritykset tukea liiketoimintansa kehittämiseen.

Hankkeen rahoittaja on Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto (EAKR) ja se toteutetaan 1.12.2021-31.8.2023. Hanketta koordinoi Yrityssalo Oy, ja siinä ovat mukana Lounavoima Oy, Turun Ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto (Tulevaisuuden tutkimuskeskus).

Hanke on jaoteltu kolmeen työpakettiin: Yhteinen visio Lounais-Suomen kiertotalousyhteistyölle (TP1), Lounapuiston kiertotalousekosysteemin rakentaminen, sen toiminnan arviointi ja hallinnointi (TP2) sekä Viestintä (TP3). Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tehtävät liittyvät pääosin Lounapuiston vision kehittämiseen (TP1). Siinä luodaan kiertotalouteen liittyvä ilmiökartta, järjestetään visiointityöpajoja sekä tuotetaan ilmiökartan ja työpajojen pohjalta Lounapuiston visio vuodelle 2035.

Lisätietoja: Jarmo Vehmas

www.lounapuisto.fiLounapuisto-hankkeen toteuttajien logot

RURALIZATION

RURALIZATION-tutkimus- ja innovaatiohankkeessa haetaan uusia keinoja EU:n maaseutualueiden kehittämiseen, maaseudun sukupolvenvaihdokseen ja maaseudulla työllistymiseen. Taustalla on tieto kasvavien kaupunkialueiden ja taantuvien maaseutualueiden epätasa-arvoisesta kehittymisestä, mikä uhkaa Euroopan taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota.

Tutkimuksessa selvitetään maaseutuasumisen ja -yrittämisen sukupolvenvaihdokseen, maallemuuttoon ja maankäyttöön liittyviä haasteita. Hanke tuottaa tietoa sellaisista käytännön toimista ja poliittisista ohjauskeinoista, joilla voidaan edistää uusien sukupolvien asettumista maaseutualueille ja maataloussektorille.

Hankkeella on seuraavat tavoitteet:

  • Ymmärretään sukupolvenvaihdokseen liittyvät haasteet ja määritellään sellaiset tekijät ja ajurit, joiden on huomattu lisäävän tiettyjen maaseutualuiden dynamiikkaa.
  • Kehitetään usean erilaisen toimijan yhteistyöllä suotuisia olosuhteita ja dynamiikkaa edistäviä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös muilla maaseutualueilla.
  • Määritellään ja arvioidaan innovatiivisia käytäntöjä, joilla edistetään maallemuuttoa, uuden sukupolven maataloustuotantoa ja maankäytön mahdollisuuksia. Keskeiset sidosryhmät sitoutetaan arvioimaan kriittisesti ja kehittämään näitä toimenpiteitä ja strategioita.
  • Selvitetään uusien sukupolvien maaseutuun liittyviä unelmia, suunnitellaan politiikkasuosituksia, joiden avulla näitä unelmia voidaan toteuttaa.
  • Etsitään uusia kasvun mahdollisuuksia, jotka voidaan saavuttaa ohittamalla perinteiset sukupuoliroolit maaseudun sukupolvenvaihdokseen liittyvissä kysymyksissä.
  • Osallistetaan keskeiset toimijat levittämään tietoa hankkeen toiminnasta ja tuloksista. Kannustetaan sidosryhmiä edistämään uusien toimintamallien käyttöönottoa, jotta maaseutualueista tulee mielenkiintoinen vaihtoehto uusille sukupolville. 

Euroopan Unionin Horizon 2020 -ohjelmasta rahoitetussa RURALIZATION-hankekonsortiossa on mukana 18 partneria 12 EU-jäsenmaasta. Hankkeen seitsemästä eri työpaketista Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen päävastuulla on aihepiiriin liittyvä ennakointitutkimus. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2019–30.4.2023.

Lisätietoja: Tuomas Kuhmonen & Pertti Ruuska

https://www.ruralization.eu

https://twitter.com/ruralisaatio

Smart Specialization Strategy with Big Data (SSST-BD)

EU strategy for smart specialisation

In the face of globalisation, Europe’s regions need to become more competitive and resilient. More than 120 Smart Specialisation Strategies have been implemented across Europe to promote interregional and cross-border partnerships in areas such as industrial modernisation, digitalisation, energy transition and agri-food. By 2020, some 15 000 new products will be brought to the market, creating 140 000 start-ups and 350 000 jobs.

The EU-funded SSST-BD project will develop scientific metrics and knowledge-based management tools to analyse and manage the strategies. The goal is to measure the competitiveness of regional industries and entrepreneurial activities, assess patent values and develop big data foresight tools.

Project is funded by H2020-EU.1.3.2. Nurturing excellence by means of cross-border and cross-sector mobility -programme during 1.9.2019-31.8.2021.

Further information: Levan Bzhalava

Sustainable Shipbuilding Concepts (SusCon)

Turun yliopiston koordinoimassa tutkimushankkeessa etsitään toimintamalleja ja teknologisia ratkaisuja, jotka edistäisivät laivanrakennuksen tehokkuutta sekä vastuullisuutta entisestään. Tavoitteena on vahvistaa toimialan globaalia kilpailukykyä Suomessa. Hanke toteutetaan yhteistyössä VTT:n, Royal Caribbean Groupin, Meyer Turun sekä meriteollisuuden laite- ja kokonaistoimittajien kanssa.

Sustainable Shipbuilding Concepts (SusCon) -projekti keskittyy kestävyyspohjaiseen arvonluontiin risteilijäteollisuudessa. Tavoitteena on tutkia uudenlaisia kestäviä ratkaisuja ja menetelmiä kestävyyden parantamiseksi jo laivan rakennusvaiheessa. SusCon keskittyy lopputuotteen lisäksi laivanrakennusverkoston sosiaaliseen vastuullisuuteen sekä uudenlaisiin, entistä tehokkaampiin työskentelytapoihin.

Hankkeen päärahoittajana on Business Finland, ja se liittyy Sustainable Manufacturing Finland -ohjelmaan. Hankkeen tutkimusosapuolina ovat Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja vuoden 2021 alussa perustettava teknillinen tiedekunta sekä VTT Oy. Yritysosapuolia ovat Evac Oy, Meyer Turku Oy, Lautex Oy, Oy NIT Naval Interior Team Ltd, Paattimaakarit Oy, Piikkio Works Oy, Royal Caribbean Group sekä Meriteollisuus ry. Hanke toteutetaan 6/2020–5/2022 välisenä aikana.

Lisätietoja: Katariina Heikkilä, Leena Jokinen ja Nicolas Balcom Raleigh, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

> SusCon-hankkeen nettisivut

> Turun yliopiston tiedote 12.10.2020

Sustainability through Information Flows (SusFlow)

Turun yliopiston ja VTT:n SusFlow-tutkimushankkeen tavoitteena on edistää laivanrakennusverkoston kehittymistä entistä avoimemmaksi, kestävämmäksi ja ympäristöystävällisemmäksi tukemalla laivaprojekteihin toimittavia yrityksiä tuomaan monipuolisemmin esiin vastuullisuuteen vaikuttavia prosesseja ja ratkaisuja. Yhteistyötä kehittämällä suomalaisilla toimijoilla on mahdollisuus ennakoivasti vaikuttaa alan vaatimuksiin globaalisti.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus selvittää hankkeessa, miten vastuullisuustieto virtaa projektipartnereiden verkostossa. Tavoitteena on löytää keinoja, miten tieto ihmisten ja organisaatioiden välillä välittyy mahdollisimman sujuvasti tai toisaalta missä mahdollisesti on katkoksia vastuullisuustiedon virtauksessa. Olemme mukana verkoston toiminnan tutkimisessa ja viestinnässä muiden tutkimuspartnereiden kanssa. 

Sustainability Through Information Flows (SusFlow) -hankkeen päärahoittajana on Business Finland ja se liittyy Meyer Turun vetämään NEcOLEAP-veturiohjelmaan, jonka tarkoituksena on kehittää ilmastoneutraalia risteilyalusta. Hanke toteutetaan 1.1.2023–28.2.2025.

Hankkeen tutkimusosapuolina ovat Turun yliopisto sekä VTT Oy. Yritysosapuolia ovat Evac Oy, Meyer Turku Oy, Lautex Oy, Oy NIT Naval Interior Team Ltd, ALMACO Group Oy, Smartpipe System Oy, Piikkio Works Oy, SSAB Europe Oy, Semantum Oy, Paattimaakarit Oy, Royal Caribbean Group sekä Meriteollisuus ry.

Lisätietoja: Leena Jokinen & Katariina Heikkilä.

Turun yliopiston mediatiedote 26.4.2023

SusFlown verkkosivut

Sustainable and Innovative Creative Ecosystems: Ecological Approach to Policy Innovation for Creative Sectors in Finland (ECOCRIN)

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu koordinoi Business Finlandin rahoittamaa, kaksivuotista (2023–2025) ECOCRIN-hanketta, joka yhdistää luovien alojen tarpeet ja kehittämisen keinot uudenlaisiksi innovaatio- ja kulttuuripolitiikan tekemisen tavoiksi. ECOCRIN tekee yksityisten, julkisten ja kolmannen sektoreiden toimijoiden kanssa yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti.

Hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluvat muun muassa Coimbran yliopisto, Kings’ College London, Latvian Academy of Culture, Stockholm School of Economics in Riga, Utrechtin yliopisto sekä Suomesta Cupore, Creative Finland, Kuhmotalo, Kulttuurikampus Turku, Porin kaupunki, Taiteen edistämiskeskus, Tapahtumateollisuus sekä Työ- ja elinkeinoministeriö.

Turun yliopistossa kolmesta tiimistä muodostuvaa hanketta johtaa professori Jarna Heinonen (Yrittäjyys). Hänen tiiminsä tutkijoina työskentelevät dosentti, erikoistutkija Pekka Stenholm, erikoistutkija Kaisa Hytönen sekä erikoistutkija Tommi Pukkinen. Porin yliopistokeskuksen tiimissä on dosentti, erikoistutkija Arja Lemmetyinen.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus tuo hankkeeseen teoreettisen osaamisen rinnalla tulevaisuusperintöverstaan ja tulevaisuuslukutaitolaboratorion osallistavat menetelmät, jotka perustuvat yhteiskehittämiseen ja tukevat tulevaisuusajattelua. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tiimiä johtaa dosentti, yliopistonlehtori Katriina Siivonen. Hänen kanssaan tiimissä työskentelevät dosentti, erikoistutkija Pauliina Latvala-Harvilahti ja projektitutkija Amos Taylor.

Hankesivut: https://sites.utu.fi/ecocrin/

Lisätietoa: Pauliina Latvala-Harvilahti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Transition to a Resource Efficient and Climate Neutral Electricity System (EL-TRAN)

Hankkeessa kehitetään tiekartta (roadmap) Suomen siirtymiselle kohti resurssitehokasta ja ilmastoneutraalia sähköjärjestelmää. Tarkastelu kattaa niin sähkön tuotannon, siirron, jakelun, kulutuksen kuin varastoinninkin.

Hankkeessa tunnistetaan erilaisia siirtymisprosessiin liittyviä ongelmia, ja tehdään niihin liittyviä ratkaisuehdotuksia. Hankkeen seitsemän työpakettia käsittelevät siirtymiseen liittyviä ongelmia erilaisista näkökulmista soveltaen tieteidenvälistä lähestymistapaa ja metodologiaa.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tehtävänä hankkeessa on vastata työpaketista ”Trendit ja skenaariot”, joka tukee konsortion proaktiivisuutta muun muassa sähkön kysyntää, tarjontaa ja sähkömarkkinoita, sähköjärjestelmän poliittista ohjausta, uusia teknologioita sekä sähköjärjestelmien kansainvälistä integraatiota koskevien trendien muutoksiin. Tätä tarkoitusta palvelemaan luodaan osallistavan tulevaisuustyöskentelyn avulla backcasting-skenaarioita vaihtoehtoisista kehityspoluista kohti resurssitehokasta ja ilmastoneutraalia sähköjärjestelmää.

EL-TRAN on Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun koordinoima konsortiohanke, johon Tulevaisuuden tutkimuskeskus osallistuu Tampereen teknillisen yliopiston, VTT Energian, Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.

Hankkeen rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto vuosina 2016–2018.

Hankkeen tutkijat Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa: ​Jyrki Luukkanen, Jari Kaivo-oja & Jarmo Vehmas.

Hankkeen verkkosivut: https://el-tran.fi/

Valmistus 4.0 – teknologiset, taloudelliset, koulutukselliset ja sosiaalipoliittiset strategiat (MFG 4.0)

​MFG 4.0 on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvottelukunnan (STN) rahoittama kolmivuotinen monitieteellinen tutkimushanke, jonka tarkoituksena on tutkia ja selvittää valmistavan teollisuuden tulevaisuutta monelta kantilta. Fokus on ns. additiivisessa valmistuksessa, yleisesti siis “3D-tulostus” nimellä kulkevien teknologioiden ympärillä. 

Hankkeessa pyritään luomaan käsitys niistä teknologioista, koulutusosaamisesta, liiketoimintamalleista ja yhteiskunnallisesta murroksesta, jonka tuotannollisen teollisuuden muutos ja murros tulevat aiheuttamaan ja luomaan ajatuksia ja suunnittelemaan “vastauksia” tähän murrokseen varautumiseksi ja murroksen hyödyntämiseksi. Kantavana ideana on se, että miten Suomi pärjää tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin.

MFG 4.0 -hanke on jakautunut seitsemään tutkimusryhmään, joista neljä toimii Lappeenrannan Teknillisessä Yliopistossa (LUT), yksi Helsingin Yliopistossa (HY), yksi Jyväskylän Yliopistossa (JY) ja yksi Turun Yliopistossa (TY). Hankkeen tekninen ja liiketoimintamallien tutkimus keskittyy LUT:oon, HY vastaa sosiaalipoliittisesta näkökulmasta, JY:n ryhmä tutkii koulutukseen liittyviä asioita ja TY tutkii valmistuksen murrosta tulevaisuudentutkimuksne keinoin. 

Hankkeen verkkosivut: http://mfg40.fi
Facebook, TwitterLinkedIn

Lisätietoja: ​Jari Kaivo-oja & Mikkel Stein Knudsen

STN logot

Julkaisuja:

  • Aho, S. & Kaivo-oja, J. (2019). Suomen väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen kehitys suuralueilla ja maakunnissa vuosina 1990–2017. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 115 (2): 270-288.
  • Kaivo-oja, J., Kuusi, O., Knudsen, M.-S. & Laureaus, T. (2019.) Digital Twins Approach and Future Knowledge Management Challenges: Where We Shall Need System Integration, Synergy Analyses and Synergy Measurements? In Uden, Lorna, Ting, I-Hsien, Corchado, Juan Manuel (Eds.) 14th International Conference, KMO 2019, Zamora, Spain, July 15–18, 2019, Proceedings, Communications in Computer and Information Science, 1027, Springer Nature, Switzerland AG.
  • Knudsen, M.-S., Kaivo-oja, J. & Lauraeus, T. (2019). Enabling Technologies of Industry 4.0 and Their Global Forerunners: An Empirical Study of the Web of Science Database. In Uden, Lorna, Ting, I-Hsien, Corchado, Juan Manuel (Eds.) 14th International Conference, KMO 2019, Zamora, Spain, July 15–18, 2019, Proceedings, Communications in Computer and Information Science, 1027, Springer Nature, Switzerland AG, pp. 3-13.
  • Roth, S., Leydesdorff, L., Kaivo-oja, J. & Sales, A. (in press). Open Coopetition: When multiple players and rivals team up. Journal of Business Strategy, https://doi.org/10.1108/JBS-11-2018-0192 (Open access)
  • Roth, S., Schwede, P., Valentinov, V., Pérez-Valls M., & Kaivo-oja, J. (in press) Harnessing big data for a multifunctional theory of firm. European Management Journal, https://doi.org/10.1016/j.emj.2019.07.004 (Open access)
  • Bzhalava, L., Kaivo-oja, J. & Hassan, S.H. (2018), Data-based Startup Profile Analysis in the European Smart Specialization Strategy: A Text Mining Approach, European Integration Studies, http://dx.doi.org/10.5755/j01.eis.0.12.21869 (Open access)
  • Haukioja, T., Kaivo-oja, K., Karppinen, A. & Vähänsantanen (2018). Identification of Smart Regions with Resilience, Specialisation and Labour Intensity of Globally Competitive Sectors – The Examination of LAU-1 Regions in Finland. European Integration Studies, https://doi.org/10.5755/j01.eis.0.12.21872 (Open access)
  • Kaivo-Oja, J., Knudsen, M., & Lauraéus, T. (2018). Reimagining Finland as a manufacturing base: the nearshoring potential of Finland in an industry 4.0 perspective. Business, Management and Education, 16(1), 65-80. https://doi.org/10.3846/bme.2018.2480 (Open access)
  • Kaivo-oja, J. & Lauraeus, T. (2018). The European Mind-set, European Opinion and Economic Developments in 2007-2017: Major Changes of Public Opinion and the European Mind-set in Years 2004-2018, European Integration Studies, https://doi.org/10.5755/j01.eis.0.12.21870 (Open access)
  • Roth, S., Melkonyan, A., Kaivo-oja,J., Manke, B., and Dana, L-P. (2018). Multifunctional organisation models. A systems-theoretical framework for new venture discovery and creation. Journal of Organizational Change Management. 31(7): 1383-1400. https://doi.org/10.1108/JOCM-05-2018-0113 (Open access)
  • Roth S., Melkonyan A., Kaivo-oja J., Manke B., and Dana L.-P. (2018). Interfunctional business models. Map to an uncharted quadrant of the blue ocean. International Journal of Entrepreneurial Venturing. 10 (5): 581–595. https://doi.org/10.1504/IJEV.2018.094628
Älykäs kaupunkikehittäminen digitaalisten kaksoismallien pohjalta (SCDT Smart City Digital Twin)

Digitaalisten kaksosten (Digital Twin, DT) teknologiat ovat lupaavassa kehitysvaiheessa. Potentiaali älykkääseen kaupunkikehittämiseen digitaalisten kaksosten teknologioilla ja ratkaisuilla on suuri ja hyödyt yhteiskunnalle, taloudelle, liiketoiminnalle ja ympäristölle laajat. Älykäs kaupunkikehittäminen digitaalisten kaksoismallien pohjalta -hanke keskittyy julkisen sektorin avoimen data parempaan hyödyntämiseen ja sitä kautta kestävän talouskasvun edistämiseen kaupunkialueilla Suomessa sekä mahdollistaa kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantamisen valmisteltavassa jatkohankkeessa.

Hanke tukee tutkimus- ja innovaatiovalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantamista TKI-toiminnan osalta:

  • vahvistamalla osaamista, ennakointi- ja innovaatiotoimintaa edistämällä digitaalisiin kaksosiin liittyvää kehittämistä, pilotointivalmiuksia, mahdollisten kaupallisten sovellutusten käyttöönottoa ja hyödyntämistä Public-Private-yhteistyömallin kehittämismallin pohjalta,
  • tukemalla uusien innovatiivisten ja älykkäiden ratkaisujen käyttöönoton implementointiprosessia alueellisessa kehittämiskontekstissa,
  • tukemalla kaupunkien ja kuntien pilotointi- ja kehittämisympäristöjen kehittämistä digitaalisten kaksosten käyttöönoton osalta,
  • lisätään tieto-taitoa innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen ja niiden hyödyntämisen osalta, sekä
  • edistetään vihreää sosiaalisesti oikeudenmukaista vihreää siirtymään teknologisten innovaatioiden, liiketoimintainnovaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden suunnitelmallisen käyttöönoton pohjalta. Yleistavoitteena TKI-toiminnan tuloksellisuuden kohottaminen.

Hanke tähtää elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön lisäämiseen ja kehittämiseen Suomessa. Hankkeen piirissä käsiteltävät sovellutukset tukevat työelämälähtöisiä työelämän laatuun liittyviä sovellutuksia, kansalaisten hyvinvointia ja työn tuottavuutta parantavia innovaatioita sekä vihreän siirtymän kannalta tärkeitä luontoa säästäviä sovellutuksia. Hankkeella on selkeä kytkentä älykkään erikoistumisen strategioihin Suomessa. Kytkentä älykkään erikoistumisen strategiaan (S3) muodostuu suhteellisten etutekijöiden tunnistamiseen, resilienssitekijöiden tukemiseen sekä tehtyjen innovaatiopanostusten huomioimiseen. Nämä kolme strategista S3-muuttujaa tukevan yrittäjämäisen uuden kehittämisen prosessin (Entprepreurial Discovery Process) tukemiseen aluetalouksissa. Tällä konkreettisella tavalla hanke tukee korkeatasoista innovaatiopotentiaalia Suomessa. Hankkeen toteuttajatahot ovat tehneet Suomen älykkään erikoistumisen strategian perustutkimusta aikaisemmissa tutkimuksissaan ja nämä tutkimukset on huomioitu myös muualla Euroopassa.

Hanke tutkii digitaalisten kaksosten potentiaalia vihreän siirtymän edistämisessä, tasa-arvoisen työelämäkehityksen tukemisessa ja kansalaisten hyvinvoinnin parantamisessa. Hankkeessa tutkitaan ja selvitetään keskeisimmät DT-kehittämiseen liittyvät arvoketjut Turun kaupungissa. Koska yhä suurempi osa työnteosta liittyy datan hyödyntämiseen ja tietotyöhön, välillisiä vaikutuksia on paljon esimerkiksi vajaakuntoisten työelämämahdollisuuks ien parantamiseen. Avoimen datan hyödyntäminen liittyy myös yritysten liiketoiminnan ja liiketoimintamahdollisuuksien parantamiseen. Tässä mielessä hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota Public-Private-People -yhteistyöhön ja siinä piileviin potentiaaleihin. Datan, myös avoimen datan, arvo ei realisoidu, jos sitä ei hyödynnetä arvoketjuissa. Avoimen datan arvo perustuu olettamukseen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta. Kohtaanto-ongelman tunnistaminen ja selkeiden ratkaisumallien esittäminen ovat osa hankkeen tavoitteita. Älykkäiden kaupunkikehitysmallien kehittely edellyttää tämän ongelman nykyistä parempaa ratkaisemista.

Toteutusaika: 1.4.2023–31.12.2023

Hankepartnerit: Hankkeen päätoteuttaja on Turun yliopisto ja kumppanit ovat Turun ammattikorkeakoulu ja Turku Science Park Oy.

Lisätietoja: Jari Kaivo-oja, Tero Villman ja Laura Pouru-Mikkola, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Hankesivut