Aiemmin toteutettuja kansallisia energia- ja ympäristötutkimuksia

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksella on vankka historia monitieteisen ympäristötutkimuksen ja -konsultoinnin edelläkävijänä. Tutkimushankkeissamme olemme erityisesti keskittyneet kestävän kehityksen mallintamiseen sekä indikaattoreiden kehittämiseen. Kestävään kehitykseen liittyen olemme tehneet useita energia- ja ilmastotutkimuksia. Alueellisesti ne liittyvät paitsi Suomeen ja muihin EU-maihin, mutta myös kehitysmaihin.

Tutkimusten tavoitteena on pyrkiä mallintamaan kehityksessä tapahtuvia muutoksia sekä tunnistamaan tekijöitä, jotka aiheuttavat näitä muutoksia. Muutoksen taustatekijöitä voidaan selvittää esimerkiksi ASA-työkalulla, joka on kehitetty Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. 

  • Asiantuntijoiden mallit koskien metsien biologista monimuotoisuutta, Fibre -hanke (2000–2005)
  • Aurinkoenergia- ja kysyntäjoustoselvitys (2017)
  • Biodiversiteetin kulttuurinen valinta: suomalaisen metsän merkitykset ja mahdolliset tulevaisuudet kognitiivisen antropologian näkökulmasta (1998)
  • Ekotehokkuus nyt ja tulevaisuudessa (ETU) -vertailevia tutkimuksia valtio-, sektori- ja tuotetasolla (1. vaihe: 2003–2004, 2. vaihe: 2005–2006)
  • Ekotietoyhteiskunta: Kriteerit ja toimintamahdollisuudet, eTieto (2001–2003)
  • Energia ja hiilidioksidiverotus Suomessa ja EU:ssa (1995–1996)
  • Energia- ja ilmastonmuutospolitiikan taloudellisen ohjauksen yhdentämisen strategiat Suomen ympäristöpolitiikassa (1997)
  • Energiateollisuus ry:n tulevaisuusprosessi (2008–2009)
  • Energy Futures 2030 (2013)
  • From Failand to Winland (Winland) (2016–2019) [website]
  • Globaalimuutosskenaarioiden kehittäminen Suomelle, Finsken (1999-2002)
  • llmastoliiketoiminta ja energia Suomessa 2050 – skenaariot ja strategiat (2005–2007)
  • Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI) (2010–2012)
  • Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP), Maa- ja metsätalousministeriö: 2012–2015
  • Julkisen ohjauksen mahdollisuudet edistää energiansäästöä (1995)
  • Kehitysmaiden ilmastopolitiikka (2003–2004)
  • Kestävä kehitys tietoyhteiskunnassa – Ympäristöklusterin tutkimusohjelman esiselvitys (1999–2000)
  • Kestävän kehityksen Turku, KEKETU (2001–2002)
  • Kulttuurin ja luonnon tilat liikennepolitiikassa, TRAPO (2001–2004)
  • Kuntien ympäristöbarometri – Indikaattori kuntien ja alueiden ympäristöpolitiikan tuloksellisuudesta (1999–2001)
  • Kohti ympäristönsuojelullisesti tehokasta liikennepolitiikkaa – ohjauskeinovalinnat pääkaupunkiseudulla, Koneen säätiö (2013)
  • Luonnosta hyvinvointia ja liiketoimintaa, Sitra (2013)
  • Maalämpöpumppujen asennusmääriä selittävien tekijöiden tarkastelua Suomessa 1980-, 2000- ja 2020-luvuilla (väitöskirjatutkimus) (2014–2018)
  • Neo-Carbon Energy: Aurinko- ja tuulivoimalla kohti uutta energiatulevaisuutta (NEO-FORE), Tekes: 2014–2017
  • Pirkanmaan energiaklusterin ennakoiva analyysi 2010–2020 (2005)
  • Safeguarding the Saimaa Ringed Seal (Saimaannorppa-LIFE) (2013–2018) [kts. Tutu eJulkaisu 1/2019]
  • Selvitys Maj ja Tor Nesslingin Säätiön tukeman tutkimuksen vaikuttavuudesta suomalaisessa ja kansainvälisessä ympäristötutkimuksessa ja -hallinnossa (2001)
  • Skenaariotyöskentely kunnallisessa ympäristöpäätöksenteossa (1994-1995)
  • Sustainability Transparency in Shipbuilding Networks (2016)
  • Suuri sähköistyminen vertaisyhteiskunnassa (SÄVÄYS) (2018) [kts. Tutu-julkaisut 1/2018 & 1/2019]
  • Suomen CDM/JI -pilottiohjelman evaluointi (2005–2006)
  • Tampereen ympäristön tulevaisuus 2050 (2013)
  • Teollisuuden muutoksen kansainvälinen viitekehys: Venäjän ilmastopolitiikan muotoutumisen vaikutus energiasektorin uusiutumiseen –kansainvälinen vertailu (2005–2006)
  • TRY OUT! Kiertotalouden ja cleantechin kokeilut kaupunkien ja yritysverkostojen kanssa – toimivat liiketoimintamallit esiin (2016–2018) [kts. Tutu eJulkaisu 4/2018]
  • Vesiekosysteemien hoito muuttuvissa ympäristöoloissa: paradigmamuutosten vaikutukset (AQUADIGM) (2013–2016)
  • Viljelijän arvot ja tietopohja typen kiertokulkua ohjaamassa, (2016–2017)
  • Ympäristöasenteet ja -tietoisuus kuntaorganisaatioissa (2007–2008)
  • Ympäristöklusteri Pirkanmaalla – ennakoiva klusterianalyysi 2015+ (2005)
  • Ympäristötutkimuksen arviointi: miten tieteelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset tulisi arvioida (2002)
  • Yhteenliittymä kestävän kehityksen mukaisen tietoyhteiskunnan puolesta (1999–2000)
  • Ympäristöosaajat 2025, Suomen ympäristöopisto SYKLI & Euroopan aluekehitysrahasto: 2010–2012