Tutkimus filosofian oppiaineessa
Filosofian oppiaineessa tehdään sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian tutkimusta, joka tukee toisiaan ja muodostaa yhdessä monipuolisen tutkimuskentän.
Käytännöllinen filosofia keskittyy ihmisen arvoihin ja toimintaan sekä niiden oikeutukseen. Se tarkastelee esimerkiksi oikeudenmukaisen yhteiskunnan järjestämistä ja millä perusteella yksilön teot ovat moraalisesti oikeutettuja. Teoreettinen filosofia puolestaan tarkastelee todellisuuden, tiedon ja ajattelun peruskysymyksiä, kuten olemassaoloa, totuutta ja päättelyä. Sen keskeisiä osa-alueita ovat esimerkiksi metafysiikka, tietoteoria, logiikka, mielenfilosofia ja kielifilosofia. Filosofian oppiaineessa näiden kahden haaran parissa tehtävällä tutkimuksella on tiivis yhteys ja ne tukevat toisiaan.
Viime vuosina useamman tutkijan tutkimus liittyy läheisesti seuraavien neljän laajemman teeman ympärille:
- Soveltava etiikka, joka oppiaineessa kattaa muun muassa bioetiikan, tutkimusetiikan ja ympäristöfilosofian alueet. Bioetiikan tutkimus käsittelee biotieteen ja lääketieteen parista nousevia eettisiä kysymyksiä. Tutkimusetiikassa keskitytään hyvän tieteellisen käytännön edistämiseen, tutkimusetiikan koulutukseen sekä eettiseen ennakkoarviointiin. Ympäristöfilosofian tutkimus puolestaan tarkastelee ihmisen ja luonnon välistä suhdetta, erityisesti ympäristöetiikan ja luonnonsuojelun näkökulmista, sekä esimerkiksi ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia eettisiä kysymyksiä.
International Chair in Bioethics Suomen yksikkö
Nordic Environmental Ethics Network
Turun ympäristöetiikan tutkimuskeskus - Yhteiskuntafilosofia. Yksi käytännöllisen filosofian keskeisistä painopistealueista on yhteiskuntafilosofia, jonka tutkimus kattaa laajan kirjon aiheita. Tutkimuksen keskiössä ovat olleet erityisesti oikeudenmukaisuuden, demokratian ja kollektiivisen vastuun teemat sekä näiden käytännölliset ja teoreettiset ulottuvuudet. Usein tutkimus on tarkastellut yksilön ja yhteisön välistä suhdetta sekä moraalisten periaatteiden soveltamista yhteiskunnallisissa rakenteissa. Näiden teemojen puitteissa oppiaineessa on tutkittu muun muassa kompromissien merkitystä, salailun ja itsensä pettämisen vaikutuksia yksilöiden ja yhteisöjen eettiseen toimintaan sekä salaliittoteorioiden eettisiä ja epistemologisia ulottuvuuksia.
- Varhaismoderni filosofia. Oppiaine on tunnettu korkeatasoisesta varhaismodernin filosofian tutkimuksestaan, varsinkin René Descartesin, Baruch Spinozan ja Immanuel Kantin ajattelun osalta. Tutkimusalueisiin kuuluvat metafysiikka, tieto-oppi, mielenfilosofia ja moraalifilosofia. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten mainitut filosofit käsittelivät todellisuuden luonnetta, tiedon mahdollisuuksia, ihmismielen toimintaa sekä moraalisten arvojen perustaa. Kantin teoksia on suomennettu useampikin, mukaan lukien hänen keskeisin teoksensa Puhtaan järjen kritiikki.
Kant Suomeksi -sivusto - Mielenfilosofian parissa tehtävä tutkimus on keskittynyt ihmismielen luonnetta koskeviin peruskysymyksiin, kuten erilaisiin tietoisuusteorioihin, itsetietoisuuden ja minuuden kysymyksiin sekä tietoisuuden ajalliseen rakenteeseen. Havainnonfilosofian osalta tutkijat tarkastelevat havaintojen ja kognition välistä suhdetta sekä sitä, kuinka mentaaliset tilat heijastavat tai edustavat ulkoista todellisuutta. Lisäksi tutkimuksemme käsittelee teon ja toiminnan filosofiaa, esimerkiksi itsekontrollia. Tutkimuksemme hyödyntää sekä perinteisiä filosofisia menetelmiä että monitieteisiä lähestymistapoja, kuten neurotieteiden ja kognitiotieteen tuloksia.
Edellisten pääteemojen lisäksi yksittäisillä tutkijoilla on useita muihin teemoihin liittyviä tutkimuskohteita. Näitä oppiaineen monipuolista tutkimuskenttää rikastuttavia teemoja ovat esimerkiksi kielifilosofia, tekoälyn filosofia sekä rahapelaamista koskeva filosofia. Osa tutkimuksesta sijoittuu myös useampaan mainituista teemoista, mikä havainnollistaa oppiaineessa tehtävän käytännöllisen ja teoreettisen filosofian tutkimuksen läheistä suhdetta.
Oppiaine järjestää useita kertoja vuodessa kokoontuvaa tutkijaseminaaria, Philosophers' Clubia. Puhujina on sekä Turun yliopiston tutkijoita ja jatko-opiskelijoita että vierailevia filosofeja.
Katso täältä Philosophers’ Clubin ajankohtainen ohjelma.
Tutkijoiden ja tohtorikoulutettavien tarkemmat tutkimuskohteet ja -intressit selviävät yhteystiedoista.