Logopedisen tutkimuksen painopistealueet Turun yliopistossa

Turun yliopistossa logopedian oppiaineen tutkimuksessa on kaksi strategista painopistettä, joiden alla useita on tutkimusprojekteja. Ensimmäinen painopiste on kielen ja puheen ilmiöiden ja häiriöiden kognitiivisen, neuraalisen ja biologisen perustan tutkimus. Toinen painopiste on kaksi- ja monikielisyyden sekä muiden kieleen ja puheeseen vaikuttavien ympäristötekijöiden tutkimus. Vaikka luotava tieto on kiehtovaa pelkästään perustieteen kannalta, sillä on myös tärkeä käytännön merkitys. Kielen ja puheen vaikeuksilla tiedetään olevan yhteys sosiaalisiin suhteisiin, koulumenestykseen, työllistymiseen ja mielenterveyteen. Kun tunnemme taustalla vaikuttavia mekanismeja, voimme pyrkiä mm. puheterapian keinoin muuttamaan yhteiskuntaamme niin, että kielen ja puheen oppimisen vaikeuksien negatiiviset vaikutukset pienenevät tai poistuvat.

Aikuisten kielen ja kommunikoinnin häiriöt: LaPA-projekti

LaPA-projekti keskittyy aikuisten kieli- ja kommunikointihäiriöiden tutkimiseen. Projektin ydintavoitteena on kehittää nykyteorioihin pohjautuvia, kliinisesti mahdollisia ja merkityksellisiä menetelmiä aikuisten kieli- ja kommunikoinnin häiriöiden arviointiin ja kuntoutukseen. Erityisenä mielenkiinnon kohteenamme ovat aikuisneurologiset kommunikoinnin häiriöt kuten afasia ja Alzheimerin tauti. Koska kielen kehittyminen ja  muuntuminen jatkuvat aikuisuudessa, olemme myös kiinnostuneita monikielisyyden ja -kulttuurisuuden vaikutuksista aikuisiässä. Sovellamme tutkimuksessamme sekä perus- että soveltavan tutkimuksen menetelmiä. Projektin vastaavana johtajana toimii Kati Renvall (kati.renvall@utu.fi). Projektissa työskentelee lisäksi kaksi tohtorikoulutettavaa (Ida Luotonen ja Nana Lehtinen) ja useita opinnäytetöiden tekijöitä. Lue lisää tutkimuksestamme kotisivultamme https://www.utu.fi/fi/sivustot/lapa/. Haluamme toivottaa sinut myös tervetulleeksi seuraavan pohjoismaiseen afasiakonferenssiin (Nordic Aphasia Conference 2019), joka järjestetään Turun yliopistossa 13.-15.6.2019 (ks. nac2019.fi).

FinnBrain-tutkimuksen kielen ja puheen osatutkimus

FinnBrain-tutkimuksen kielen ja puheen osatutkimuksessa tarkastellaan lasten puheen ja kielen kehityksen mahdollistavia biologisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Yhtenä kiinnostuksen kohteena on stressiin liittyvien muutosten vaikutus lasten puheen ja kielen kehitykseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä FinnBrain-hankkeen kanssa. FinnBrain hankkeen vastuullinen johtaja on Hasse Karlsson. Puheen ja kielen osatutkimuksesta vastaa Elina Mainela-Arnold (memaar@utu.fi) ja mukana logopediasta ovat myös post doc tutkija Daniel Fellman ja kliininen opettaja Aura Yli-Savola. Åbo Akademista mukana ovat Pirkko Rautakoski ja Denise Ollas. Kielen ja puheen tutkimuskäynnit toteutetaan logopedian opiskelijoiden harjoitustöinä. Lisäksi projektissa valmistuu useita gradutöitä. FinnBrain-tutkimuksen kielen ja puheen osatutkimus kaipaa tällä hetkellä uusia väitöstyön tekijöitä.

Helsingin pitkittäinen SLI-tutkimus

Hyksin Foniatrian yksikössä on käynnissä monivuotinen seurantaprojekti (HelSLI), johon on kutsuttu mukaan vuosina 2013-2018 ensimmäistä kertaa arvioitaviksi tulleita alle kouluikäisiä lapsia. Lapsia seurataan projektin ensivaiheessa kouluikään ja vuonna 2017 käynnistyvässä toisessa vaiheessa 10-vuotiaina. Projektissa tutkitaan kehityksellistä kielellistä vaikeutta (Developmental Language Disorder, DLD) ja kielellistä erityisvaikeutta (Specific Language Impairment, SLI) etiologisella eli aiheuttavalla, hermostollisella eli aivoihin liittyvällä ja käyttäytymisen tasolla.  
 
HelSLI koostuu viidestä osaprojektista:

  • HelSLI-geneettinen, jossa tutkitaan perimää DLD:n taustalla.
  • HelSLI-EEG, jossa tutkitaan aivojen sähköisen toiminnan piirteitä DLD:ssä.
  • HelSLI-kognitiivinen, jossa kehitetään DLD:n tietokoneistettuja arviointi- ja kuntoutusmenetelmiä. 
  • HelSLI-psykososiaalinen, jossa selvitetään, miten lapsen temperamentti ja vuorovaikutusympäristö ovat yhteydessä kielihäiriöön sekä miten DLD vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. 
  • HelSLI-kaksikielisyys, jossa tutkitaan DLD:n erityispiirteitä, kun lapsi opettelee hallitsemaan samanaikaisesti useampaa kuin yhtä kieltä.


HelSLI-tutkimuksen päätavoitteena on selvittää kehitykselliseen kielelliseen vaikeuteen liittyviä riski- ja suojaavia tekijöitä, kuinka ne muokkaavat kehittyviä kielellisiä valmiuksia sekä edistää tarkkoja ja tehokkaita kuntoutuskäytäntöjä. Projektin puitteissa kehitetään lisäksi uusia arviointimenetelmiä, joiden myötä kielellisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen paranee.

Lasten kaksikielisten taitojen kognitiiviset ennustajat

Kansainvälisenä yhteistyönä toteuttava projektimme tarkastelee torontolaisten kaksikielisten maahanmuuttajalasten englannin ja kantonin kielen taitojen kognitiivisia ennustajia. Tästä yhteistyöstä on vastuussa Elina Mainela-Arnold (memaar@utu.fi). Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Ji Sook Park ja Luigi Girolametto Toronton yliopistossa sekä Carol Miller, Janet van Hell ja Daniel Weiss Penn State Center for Language Sciencessa.

NeuroTalk

NeuroTalk-projektissa tutkitaan lasten kielen ja puheen taitojen kehityksen mahdollistavia neurokognitiivisia tekijöitä. Tutkimus toteutetaan yhteistyöhankkeena. Vastaavana johtajana toimii Elina Mainela-Arnold (memaar@utu.fi). Tärkeä rekrytointikanava tutkimuksessa on Hyvän Kasvun avaimet-kohortti. Eira Jansson-Verkasalon vastuulla ovat aivosähkökäyrämittaukset. Kurt Eggersin vastuualueena on puheen sujuvuuden mittaus. Aivojen rakennekuvauksesta vastaavat Virva Saunavaara ja Riitta Parkkola Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Väitöstyötä projektiin tekee Anna Kautto. Lisäksi projektissa valmistuu useita gradutöitä.

Aivovammoihin liittyvät kommunikaatiohäiriöt

Tutkimuksessa selvitetään millaisia kommunikaation häiriöitä tapaturmaisesti aivovamman saaneilla aikuisilla ilmenee, millaisia kielellis-kognitiivisia häiriöitä niiden taustalla on ja millaiset aivomekanismit näihin liittyvät.

Tutkimuksesta vastaa Marjaana Raukola-Lindblom. Tutkimus toteutetaan monialaisesti puheterapeutin tutkimuksen, psykologin tutkimuksen ja aivokuvantamistutkimuksen (DTI) keinoin. Tutkimusyhteistyötä tehdään mm. TYKS:n kuntoutus- ja aivovammapoliklinikan, Suomen terveystalo Pulssin kuvantamispalveluiden ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialan psykologiyksikön kanssa. Tutkimuksen aihepiiriin liittyen valmistuu myös opinnäytetöitä.

Julkaisut

Keskosen hoito ja kehitys (2017)

Suvi Stolt, Anneli Yliherva, Vilhelmiina Parikka, Leena Haataja, Liisa Lehtonen
(D6 Toimitettu ammatillinen teos)