Tutkimus sosiaalityön oppiaineessa
Turun yliopiston sosiaalityön oppiaineen tutkimuksen painopistealueita ovat lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi sekä lastensuojelukysymykset, sosiaalityön yhteiskunnallinen vaikuttamistyö ja vertaileva sosiaalipalvelututkimus, eriarvoisuuden seuraukset: köyhyys, syrjäytyminen ja marginalisaatio -kysymykset, väkivaltatutkimus ja monikulttuurinen sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimukseen liittyy myös monipuolista kansainvälistä yhteistyötä. Oppiaineelle tyypilliset tutkimuskysymykset liittyvät hyvinvoinnin, kulttuurisen vuorovaikutuksen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden teemoihin.
Tutkimushankkeitamme
Tutkimussuunnitelma
Sosiaalityön koulutukseen valittujen opiskelijoiden koulutuspolut (KOULUTUSPOLKU)
Hankkeen tausta ja tavoitteet
Suomessa on pula laillistetuista sosiaalityöntekijöistä. Työvoimaennusteen mukaan nykyisellä sosiaalipalvelujen kysynnän tasolla pula sosiaalityöntekijöistä jatkaa kasvuaan lähitulevaisuudessa (Ammattibarometri 2022; Keva 2021). Tilanne on lisännyt painetta nostaa sosiaalityön koulutuspaikkoja yliopistoissa. Aloituspaikkojen lisäyksistä ei ole kuitenkaan apua, mikäli opiskelijat eivät ole valmistuttuaan kiinnostuneita toimimaan sosiaalityön asiakastyössä. Sosiaalityön opiskelijoiden koulutuspolkujen ja urapreferenssien tutkiminen onkin välttämätöntä kasvavan työntekijäpulan näkökulmasta. Terveydenhoitoalan tutkimuksen mukaan opiskelijoiden ammattiuraan liittyvät preferenssit eivät vastaa aina käytännön kentän tarpeita (Cooper 2004; Doan, Levy & Pavot 2004) ja kansainvälinen tutkimus on osoittanut vastaavanlaista epäsuhtaa myös sosiaalityössä (Weiss & Kaufman 2006; Weiss-Gal ym. 2004). Ymmärtääksemme sosiaalityöntekijäpulaa ilmiönä nykyistä paremmin, tarvitsemme tietoa opiskelijoiden koulutuspoluista ja urapreferensseistä ja tekijöistä, jotka määrittävät alalle hakeutumista ja työuralle suuntautumista.
Ratkaisuehdotuksina sosiaalityöntekijäpulaan on julkisessa keskustelussa nostettu esiin esimerkiksi opiskelijakiintiöiden nostaminen, sosionomien (jatko)kouluttaminen, opintojen nopeuttaminen ja opintoaikojen lyhentäminen sekä työurien pidentäminen kohdistamalla opiskelijavalinta nuorimpiin hakijoihin. Edellä olevat ratkaisuehdotukset edustavat järjestelmätason ratkaisuja, joissa ei yksilön, eli tulevan sosiaalityöntekijän, ääni juurikaan kuulu. Tiedetään, että sosiaalialalle valikoitumisen motiivit ovat merkityksellisiä koulutuksen ja kentän muotoutumisen lisäksi myös työssä jaksamisen ja ammatissa pysymisen näkökulmista (Kallio, Blomberg & Kroll, 2021). Vaarana on, että ammatinvalinnan ulkoinen säätely muovaa koulutuspolkuja ja pahimmassa tapauksessa jättää hyvin motivoituneita ja alaan sitoutuneita hakijoita sosiaalityön koulutuksen ulkopuolelle. Vähintäänkin ulkoinen säätely kaventaa yksilön koulutuksellisia mahdollisuuksia ja sotii näin koulutuspoliittisia pyrkimyksiä, kuten mahdollisuuksien tasa-arvoa, osallisuutta, yksilöllisiä koulutuspolkuja ja elinikäisen oppimisen edistämistä, vastaan. Riippumatta koulutuspoliittisista linjauksista ja työelämän rakenteista sosiaalityöntekijöiden koulutus- ja työelämäuria määrittävät myös yksilön taustat, valinnat ja preferenssit.
Hankkeemme lisää tutkittua tietoa sosiaalityön koulutuspoluista ottaen huomioon sen, miltä koulutuspolut näyttäytyvät yksilötasolla. Yksilötaso liittyy tulevien sosiaalityöntekijöiden eli opiskelijoiden näkökulmaan.
Keskusteluissa on argumentoitu, että sosiaalityön yliopistolliseen koulutukseen hakeudutaan harvemmin suoraan toisen asteen koulutuksesta ja sosiaalityöntekijöiksi valmistutaan iäkkäämpinä kuin monissa muissa maisteriohjelmissa. On nähty, että polut sosiaalityön koulutukseen olisivat liian pitkiä ja sosiaalityöntekijöiden työurat asiakastyössä jäisivät lyhyiksi. Tämä argumentointi tarvitsee rinnalleen tutkittua tietoa sosiaalityön opiskelijoiden taustoista. Tutkimme hankkeessa sosiaalityön pääaineopiskelijoiden taustoja ja erilaisia polkuja sosiaalityön opintoihin. Tarkastelemme, sosiaalityön pääaineeseen valittujen opiskelijoiden aikaisempia tutkintoja ja opintoja. Olemme kiinnostuneita siitä, mitkä demografiset tekijät ovat yhteydessä erilaisiin polkuihin sosiaalityön opintoihin. Lisäksi olemme kiinnostuneita sosiaalityön opiskelijoiden työelämäkokemuksista ja urapoluista ennen koulutusta. Yleinen näkemys on, että monet sosiaalityön opiskelijat työskentelevät paljon sosiaalialalla jo ennen koulutukseen hakeutumista. Olemme kiinnostuneita myös opiskelijoiden perhetaustoista ja ammattiin valikoitumisen problematiikasta.
Tutkimushanketta on edeltänyt sosiaalityön opiskelijoiden ammatinvalintamotiivien tutkimus, jonka aineistonkeruu (n=608) tehtiin vuonna 2019. Tulosten mukaan 45 prosenttia opiskelijoista preferoi ensisijaisesti asiakastyötä ja 55 prosenttia muita toimenkuvia kuin asiakastyötä. Täysin haluttomia asiakastyöhön oli 15 prosenttia opiskelijoista. Ikäryhmistä 26-45-vuotiailla asiakastyön preferointi oli kaikkein heikointa. 61 prosenttia näki, että ura on ensisijaisesti julkisella sektorilla. Opiskelijoiden sosionomitausta ei selittänyt preferensseissä olevia eroja. Vain muutamalla prosentilla oli kiinnostusta esimiestyöhön ja johtamiseen. Vuoden 2019 aineistonkeruun vastausprosentti oli 36 prosenttia ja se kattoi vain osan sosiaalityön opiskelijoista. Saadaksemme lisätietoa sosiaalityön koulutukseen hakeutumisen syistä, opiskelijoiden urapreferensseistä ja koulutuspoluista, teemme uuden aineistonkeruun kokonaistutkimuksena kaikille uusille sosiaalityön pääaineeseen valituille opiskelijoille syksyllä 2023. Tutkimussuunnitelmaan sisältyy, että uusi aineistonkeruu toteutuu sosiaalityön uusille pääaineopiskelijoille vuonna 2024 ja/tai myöhemmin.
Tutkimuksen aineisto ja metodologia
Tutkimuksessa kerätään kyselyaineisto sosiaalityön koulutukseen valituilta opiskelijoilta syksyllä 2023. Tutkimuksessa tavoitellaan kokonaisotosta, joka vastaa sosiaalityön koulutuksen 450 aloituspaikkaa.
Aineiston kerääminen tehdään webropol-kyselynä kaikissa sosiaalityön koulutusta antavissa yliopistoissa (6 kpl). Kyselyn linkki on ns. yleinen linkki ja sen välittämiseen ei pyydetä luovuttamaan opiskelijoiden sähköpostiosoitteita tai muuta henkilötietoa. Jotta aineistosta saadaan mahdollisimman kattava, kyselyyn vastaamista tuetaan sosiaalityön koulutusyksiköissä osana uusien opiskelijoiden syksyn aloitusta, opettajatuutorointia ja hops-ohjausta. Jokaisessa yksikössä kyselyn linkkiä jaetaan kohdennetusti uusille opiskelijoille esimerkiksi tervetulo- tai orientaatioviikon aikana.
Tutkimuksessa noudatetaan TENKin ohjeita, ja erityisesti noudatetaan tietoon perustuvaa suostumusta (liitteenä), tietosuojaselostetta (liitteenä) ja aineistonhallintasuunnitelmaa (liitteenä).
Kysely ja siihen sisältyvät kysymysaiheet on esitetty tutkimussuunnitelman lopussa. Tutkimukseen osallistuminen on opiskelijoille vapaaehtoista, kyselyyn vastataan anonyymisti eikä suoria tunnistetietoja kerätä. Tarkoituksena on saada tietoa seuraavasti;
- millaiset opiskelijat muodostavat pääaineenaan sosiaalityötä opiskelemaan valittujen joukon vuonna 2023 (ja tulevina vuosina)?
- millaiset ovat sosiaalityön pääaineeseen valittujen opiskelijoiden koulutuspolut ja miten polut eroavat erilaisten taustatekijöiden mukaan?
- mitkä/millaiset tekijät erottelevat eri väylistä koulutukseen tulevia opiskelijoita?
- sosiaalityöntekijän ammattiin valikoitumisen sisäiset ja ulkoiset syyt/preferenssit?
Tutkimuksessa käytetään määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tutkimustulokset analysoidaan kuvailevia ja monimuuttujamenetelmiä käyttäen. Mahdollisia analyysitapoja ovat ristiintaulukoinnit ja erilaiset regressioanalyysimallit.
Tutkimusryhmä ja rahoitus
Tutkimus tehdään yhteistyössä sosiaalityön yliopistokoulutuksen yhteistyöverkosto Sosnetin ja sosiaalityön koulutusyksikköjen kanssa. Tutkimuksen rahoittaa Sosnet ajalla tammikuu-syyskuu 2023. Tutkimusrahoituksella katetaan Turun yliopistoon sijoittuvan erikoistutkijan palkkakulut ja tutkimuksen muut kulut. Tutkimushanketta johtavat prof Johanna Kallio (TY) ja prof Helena Blomberg (HY).
Tutkimusryhmä koostuu Helsingin yliopiston (Svenska social- och kommunalhögskolan) ja Turun yliopiston niin sanotun HYTY-tutkimusverkoston tutkijoista, joita ovat professorit Johanna Kallio (TY) ja Helena Blomberg (HY), erikoistutkija Anne-Mari Jaakola (TY), yliopistonlehtori, dosentti Christian Kroll (HY) sekä väitöskirjatutkija Sanni Salonen (TY).
Tutkimushanke keskittyy kohtuuhintaisen asumisen edistämisen ja ratkaisujen löytymisen akuutteihin kysymyksiin. Etenkin Suurilla kaupunkiseuduilla asumiskustannukset saattavat nousta monille työn perässä hakeutuville asukkaille kynnyskysymykseksi sekä rajoittaa kasvua ja kilpailukykyä jopa positiivisen rakennemuutoksen alueilla. Lisäksi korkeat vuokrat ovat merkittävä eriarvoisuutta lisäävä tekijä, sillä pienituloisilla kotitalouksilla voi kulua asumiskustannuksiin jopa puolet tuloista.
Tutkimushankkeessa keskitytään ratkaisukeinojen löytymiseen. Analysoimme ensinnäkin sitä, mitä kohtuuhintaisella asumisella tarkoitetaan ja miten sitä on määritelty. Toisaalta millaisia ratkaisuja ja malleja on esitetty kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi. Samalla haemme vastausta siihen, mihin tekijöihin asian etenemisen rajoitteet ja pullonkaulat liittyvät. Edellisiin kysymyksiin vastataksemme käymme läpi aiempaa tutkimus- ja aihepiiriä koskevaa kirjallisuutta, poliittiseen päätöksentekoon liittyvää eduskunta-aineistoa sekä haastattelemme keskeisten asuntomarkkinatoimijoiden avainhenkilöitä ja asuntopolitiikan vastuuvirkamiehiä. Hankkeen kolmantena näkökulmana keskitymme siihen, miten suuret kaupungit ovat huomioineet kohtuuhintaisen asumisen kysymykset omassa toiminnassaan. Erityisenä kohteena kohteena on Turun, Tampereen ja Helsingin kaupunkiseudut.
Hanke on Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoittama (2018 – 2019) ja vastuullisena johtajana on sosiaalityön yliopistonlehtori VTT Jarkko Rasinkangas jarrasin@utu.fi sekä vastuullisina tutkijoina projektitutkija VTM Elina Sutela elisut@utu.fi ja tohtorikoulutettava VTM Jutta Juvenius jutta.juvenius@helsinki.fi
Lasten maailmat - Children's worlds on kansainvälinen kyselytutkimus, joka kerää tietoa lasten subjektiivisesta hyvinvoinnista. Hankkeen tarkoituksena on edistää lasten oikeuksia ja rakentaa hyvää lapsuutta ja lasten tulevaisuutta. Lapset tarvitsevat elinympäristön, missä heidän elämänsä tuntuu hyvältä ja heitä kannustetaan tuomaan parhaat puolensa esille. Hankkeessa kerätään aineistoa yli 40 maasta lasten elämästä ja päivittäisistä toiminnoista, heidän ajankäytöstään ja erityisesti heidän omista näkemyksistään ja arvioistaan koskien hyvinvointia. Lasten kokemusten kautta pyritään edistämään tietoisuutta heidän hyvinvoinnistaan ja elämäntilanteistaan sekä vaikuttamaan hallitusten politiikkaan ja palveluihin ei maissa. Suomen osatutkimuksen vastuuryhmään kuuluvat tutkimusvastaava, dosentti Leena Haanpää, tohtorikoulutettava Enna Toikka, erikoistutkija Piia af Ursin ja statistikko Anne Kaljonen.
Hankkeen englanninkieliset sivut
Kyselylomakkeet
Alla on linkit eri ikäisten vastaajien Webropol-lomakkeisiin.
Hankkeen julkaisut
- Siljamäki, Tuija: Jouluksi liikaa leluja vai yhdessäoloa? Teema. Lapsen maailma. Lastensuojelun Keskusliiton kuukausijulkaisu. 3.12.2018. julkaisuun
- Haanpää, Leena – af Ursin, Piia – Nermes, Merja – Kaljonen, Anne – Isolauri, Erika (2018) Active allergic disease diminishes life satisfaction in childhood: population-based study. British Medical Journal Open Access, April 2, 1–6. julkaisuun
- Haanpää, Leena – af Ursin, Piia (2018) Leisure participation and child well-being: Therole of family togetherness. Teoksessa: Lía Rodriguez de la Vega, Walter N. Toscano (toim.) Handbook of Leisure, Physical Activity, Sports, Recreation and Quality of Life. Springer (ilmestyy)
- Haanpää, Leena – Aarnio, Jasmin – Nermes, Merja – Ursin, af Piia – Kaljonen, Anne – Isolauri, Erika (2017) Burden of allergic disease and child well-being. World Allergy Organization Journal 2017, 10 (Suppl 2):A26. julkaisuun
- af Ursin, Piia – Haanpää, Leena (2017) A Comparative Study on Children´s Rights Awareness in 16 Countries. Child Indicators Research. DOI 10.1007/s12187-017-9508-1. julkaisuun
- Toikka, Enna & Haanpää, Leena; Lapsi oman elämänsä asiantuntijana. Kolumni. Sosiaalityön tutkimuksen seura. 17.10.2017. julkaisuun
Seuraa meitä Twitterissä #lastenmaailmat
Hankkeessa tutkitaan toimintamallia, jonka avulla erikoissairaanhoidossa voidaan systemaattisesti puuttua lähisuhdeväkivaltaan osana potilaan esitietojen kartoittamista sekä osana laadukasta ja oikein kohdentuvaa hoitoa, jonka suunnittelussa on mukana kokijan odotukset avunsaamisesta palvelujärjestelmässä lähisuhdeväkivallan kohteeksi joutumisen prosessin eri vaiheissa. Hanke kohdistuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelle ja se toteutetaan sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen keinoin kehittämisyhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan Naistenklinikan ja järjestösektorin toimijoiden kanssa.
Hankkeen tutkimusryhmään kuuluvat hankkeen PI, dosentti Anne Puuronen, LT Katja Kero ja professori Leo Nyqvist.
Tutkimuksemme avulla haluamme lisätä tietoutta eettisistä ongelmista, joita esiintyy maisterivaiheen harjoittelujaksojen aikana kehittääksemme opetusta sekä ohjausta sosiaalityön opintokokonaisuuksissa. Sen vuoksi tahdomme tietää, kuinka opiskelijat käsitteellistävät eettisiä ongelmia harjoittelujaksojen aikana Saksassa ja Suomessa. Tutkimus toteutuu yhteistyössä Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopiston ja saksalaisen University of Applied Sciences Landshutin kanssa.
Eettiset dilemmat ovat tai saattavat olla tunnetasolla haastavia tilanteita, joista tuntuu puuttuvan selkeä tai hyväksyttävä ratkaisu (von Post 1996). Käytämme kriittisten tapahtumien menetelmää tutkimuksen metodina kerätäksemme opiskelijoiden kuvauksia eettisistä ongelmatilanteista harjoitteluvaiheen aikana. Metodi tarjoaa tavan analysoida reflektointia, kriittistä ajattelua sekä tapauksia koskevaa harkintaa, joita käytetään ongelmatilanteiden ratkaisussa harjoitteluvaiheen aikana. Eettisten ongelmien ratkaisua ja ymmärrystä käsittelevää kirjallisuutta on laajasti, mutta tutkimuksessa, opetuksessa sekä ohjauksessa eteen tulevia ongelmatilanteita käsitteleviä tutkimuksia on vähemmän.
Tutkimuksen vastuututkijoina toimivat professori Riitta Vornanen, riitta.h.vornanen@uef.fi, yliopisto-opettaja Anne-Mari Jaakola, anne-mari.jaakola@utu.fi ja professori Sigrid Bathke bathke@haw-landshut.de
Turun yliopiston ja Kelan tutkimusosaston yhteistyötutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia laajamittaisilla irtisanomisilla ja elinkeinorakenteen muutoksella on yksilö- ja aluetasolla Salossa. Tutkimuksessa seurataan yksilöiden terveyteen, toimeentuloon, hyvinvointiin, työllisyyteen sekä aluetalouteen liittyvien tekijöiden kehittymistä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on, miten eri palveluiden ja etuuksien käyttö kehittyy Salossa. Tutkimuksen aineisto koostuu kyselyistä, tilastoista ja rekistereistä. Hankkeesta vastaavat Kelan ja Turun yliopiston tutkijat Minna Ylikännö, Sari Kehusmaa, Anne-Mari Jaakola ja Maria Valaste. Tutkimuksen rahoittajina toimivat Kela ja Turun yliopisto.
Tutkimus kohdentuu sosiaalityön osaamistarpeisiin ja asiantuntijuuteen suhteessa pakolais- ja siirtolaistaustaisten lapsiperheiden ongelmallisiin elämäntilanteisiin ja tuen tarpeisiin. Tavoitteena on tuottaa sosiaalityössä tarvittavaa tietoa ja käytännön toimintamalleja vaikeisiin ja monimutkaisiin asiakastyön tilanteisiin, jotka ilmenevät monikulttuurisessa ja transnationaalisessa toimintaympäristössä.
Tutkimuksessa tarkastellaan käytännön sosiaalityössä kohdattuja, aitoja, vaikeita ja monimutkaisia asiakastilanteita sosiaalityöntekijöiden kertomina sekä käytännön sosiaalityöntekijöiden, erikoistuvien opiskelijoiden ja sosiaalityön opettajien näkökulmia kuvitteellisissa asiakastilanteissa.
Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä pakolais- ja siirtolaistaustaisten lapsiperheiden, lasten ja nuorten kanssa tehtävässä sosiaalityössä, sosiaalityön ja palvelurakenteiden kehittämisessä sekä sosiaalityön opetuksessa ja jatkotutkimuksessa.
Hankkeen vastuuhenkilönä on professori Merja Anis.
Tutkimuksessa tarkastellaan lapsiperheiden hyvinvoinnissa ja pahoinvoinnissa tapahtuneita muutoksia vuosien 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2015 aikana.
Kuvaamme lapsiperheiden taloudellisen aseman muutosta, köyhyyden kohdentumisen muutosten ja taloudellisen niukkuuden kokemusten vaikutuksia lapsiperheiden arkeen. Tarkastelemme aihetta rinnakkain yksinhuoltajakotitalouksien ja kahden huoltajan kotitalouksien näkökulmasta.
Pääasiallisena aineistona käytetään Turun yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön oppiaineissa kerättyjä väestöryhmien välisiä hyvinvointieroja tarkastelevia survey-aineistoja vuosilta 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2015. Kyselyyn vastasi kunakin vuonna noin 2200 18-69-vuotiasta henkilöä. Yksinhuoltajia vuosittaisissa aineistossa on noin 80 ja kahden huoltajan lapsiperheitä noin 800.
Kvantitatiivisen analyysin ohella havainnollistan hyvinvointipuutteiden välittymistä perheiden arkeen hyödyntämällä kyselyyn vastanneiden kirjoittamia vapaamuotoisia syrjäytymistilanteiden kuvauksia.
Laadullisen aineiston tarkoituksena on havainnollistaa perheiden subjektiivisia kokemuksia arjesta ja taloudellisesta niukkuudesta ts. laadullinen aineisto syventää tilastollisesta aineistosta saatuja tuloksia.
Hankkeen tutkijoina toimivat Katja Forssén ja Veli-Matti Ritakallio.
Tutkimuksessa tarkastellaan hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautumista toimeentulotukiasiakkailla. Aineisto kattaa yhteensä 537 aikuissosiaalityön asiakasta. Haastattelun avulla saatiin tietoa asiakkaiden elämäntilanteesta ja sosiaalisesta taustasta sekä asiakkaiden kanssa tehdystä sosiaalityöstä.Tutkimme artikkelissa edelleen, miten kasautuvien sosiaalisten ongelmien esiintyvyys ja arvio siitä tuleeko asiakas autetuksi pelkän toimeentulotuen keinoin käyvät yksiin.
Tarkastelemme artikkelissamme lisäksi sitä, mitkä sosio-demografiset taustatekijät ja asiakkuuteen liittyvät tekijät näyttäisivät selittävän sosiaalisten ongelmien kasautumista toimeentulotukiasiakaspopulaatiossa.
Hankkeen tutkijoina toimivat Katja Forssén ja Veli-Matti Ritakallio.
Hankkeen vastuullinen tutkija Turun yliopistossa on yliopistonlehtori Anniina Kaittila.