bakteerimalja, joss a streprokokkia

A-streptokokkibakteerit pyrkivät kehittämään vastustuskykyä penisilliineille

30.01.2020

A-streptokokkien aiheuttamien infektioiden hoidossa penisilliinit ovat tärkeitä antibiootteja. Laaja kansainvälinen tutkimus löysi A-streptokokkikantoja, joiden herkkyys penisilliiniryhmän antibiooteille oli huolestuttavasti vähentynyt.

A-ryhmän streptokokki aiheuttaa maailmanlaajuisesti vuosittain n. 700 miljoonaa sairastumista, arvioi Maailman terveysjärjestö (WHO). Suurin osa taudeista on nielutulehduksia eli angiinaa. Vakavimmissa tapauksissa A-ryhmän streptokokki aiheuttaa verenmyrkytyksiä tai ihonalaisen kudoksen laajaa tulehdusta (nekrotisoiva faskiitti eli ns. lihansyöjäbakteeri), jossa kuolleisuus on suuri. 

Tärkeänä hoitona A-streptokokki-infektioihin on vuosikymmeniä käytetty penisilliiniryhmän antibiootteja, joiden teho on ollut hyvä. A-ryhmän streptokokkitauteja vastaan ei ole olemassa rokotetta.

Lokakuussa 2019 julkaistiin Yhdysvalloista ensi kertaa tieto kahdesta A-streptokokkikannasta, jotka olivat kehittäneet vastustuskykyä penisilliineille. Kannoilta löytyi uudenlainen muuntunut penisilliiniä sitova proteiini. Tämä huolestuttava tieto kirvoitti professori James M. Musserin kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa käymään läpi noin 7000 A-ryhmän streptokokin perimäkirjaston ja etsimään vastaavanlaisia geenimuutoksia. 

– Analyyseissa ilmeni, että noin 2 % tämän hyvin laajan kokoelman bakteereista oli muuttunut perimältään siten, että niistä löytyi vastaavanlaisia geenimutaatioita. Tämä muutos vähensi penisilliiniryhmän antibioottien tehoa näihin bakteereihin laboratoriotesteissä, kertoo tutkimusryhmään kuuluva Turun yliopiston bakteeriopin professori Jaana Vuopio.

Analyysi kattoi bakteerikantoja seitsemästä eri maasta usean vuosikymmenen ajalta. 

Tutkimus muistuttaa lääkeherkkyystestausten ja tartuntatautiseurannan tärkeydestä 

Tutkimusmateriaaliin valikoiduista bakteerikannoista lähes kolmannes on Suomesta. Suomen tutkimusmateriaali on kerätty valtakunnallisen tartuntatautirekisterin väestöpohjaisesta tartuntatautien seuranta-aineistosta, joka pohjaa laajaan kansalliseen yhteistyöhön kliinisten mikrobiologian laboratorioiden kanssa.

Tutkimus osoitti, että A-streptokokki on vuosien saatossa useasti yrittänyt kehittää vastustuskykyä penisilliiniryhmän antibiooteille. Tätä on tapahtunut eri aikoina ja useassa maassa.

– Tämä tarkoittaa, että emme voi jatkossa tuudittautua ajattelemaan, etteikö jonakin päivänä löydy A-streptokokkikanta, johon tämä tärkeä ja laajalti käytetty lääkeryhmä ei enää laisinkaan tehoa.  Jos nämä kannat yleistyisivät, olisi lievienkin A-streptokokki-infektioiden hoito vaikeaa, Vuopio huomauttaa.

Tutkimus muistuttaa myös, kuinka tärkeää on panostaa diagnostiikkaan ja tartuntatautien seurantaan, jotta tämänkaltaiset muutokset tunnistetaan mahdollisimman nopeasti.

– Jatkossa olisikin tärkeää tutkia minkälaiset tilanteet ja tekijät edesauttavat A-streptokokkia kehittämään vastustuskykyä, ja millaisia vaikutuksia tällaisilla muutoksilla mahdollisesti on taudinkulkuun tai hoitotuloksiin, summaa johtava asiantuntija Jari Jalava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 

Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa olivat mukana Yhdysvallat (Houston Methodist Research Institute, Baylor College of Medicine), Suomi (Turun yliopisto, TYKS, THL), Norja (Norwegian Institute of Public Health), Islanti (Landspitali University Hospital, Islannin yliopisto), Ruotsi (Public Health Agency of Sweden, Karoliininen instituutti, Karoliininen sairaala), Tanska (Statens Serum Institut) ja Iso-Britannia (Glasgow’n yliopisto, Scottish Microbiology Reference Laboratory).

Tutkimus on julkaistu korkeatasoisessa Journal of Clinical Microbiology -lehdessä. 

Lisätietoja: 

Jaana Vuopio, professori, biolääketieteen laitos, Turun yliopisto, p. 029 450 4547, jaana.vuopio@utu.fi 
Jari Jalava, johtava asiantuntija, Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö, THL, p. 029 524 6629, jari.jalava@thl.fi 

Luotu 30.01.2020 | Muokattu 04.02.2020