Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa osoitettiin, että 10 viikon ikäisillä lapsilla, joiden äideillä oli raskausaikana stressioireita, todettiin alentunut kortisolivaste stressikokeessa, mikäli lapsella oli koehetkellä rinovirusinfektio. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten raskausaika vaikuttaa stressinsäätely- ja immuunipuolustusjärjestelmien välisen vuorovaikutuksen kehittymiseen sekä astma- ja allergiasairauksien syntyyn.
Monien sairauksien riski- ja suojatekijät alkavat muodostua jo varhaisissa kehitysvaiheissa – jopa ennen syntymää. Raskaudenaikainen altistuminen infektioille tai äidin stressioireilulle saattaa muuttaa sikiön biologiaa ja muovata yksilön kehitystä.
Jo aiemmin on esitetty, että äidin raskaudenaikainen stressioireilu on yhteydessä lapsen riskiin sairastua astma- ja allergiasairauksiin. Yhteyden taustalla olevista biologisista mekanismeista ei kuitenkaan ole juurikaan tutkimustietoa. Näiden mekanismien ymmärtäminen on avuksi kehitettäessä hoitoja astma- ja allergiasairauksiin sekä niiden ennaltaehkäisyssä.
FinnBrain-tutkimuksen osatutkimuksessa selvitettiin, millainen yhteys äidin raskaudenaikaisella stressillä ja 10-viikkoisen lapsen rinovirusinfektiolla sekä kortisoliarvoilla mahdollisesti on.
– Aiempien tutkimustulosten perusteella on tulkittu, että varhaisen rinovirusinfektion aiheuttama hengityksen vinkuna voi olla merkki lapsuusiän astmataipumuksesta ja edeltää astman kehittymistä. Näiden tulosten pohjalta on päätelty, että rinovirus ei itsessään aiheuta astmaa, vaan tuo esille jo varhain olemassa olevan lapsen taipumuksen astmaan, FinnBrain-hankkeen tutkija, lastentautien erikoislääkäri Laura Korhonen kertoo.
Tulokset voivat antaa lisätietoa astman ja allergioiden kehittymisestä
Elimistön stressivasteita säätelee muun muassa hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuoriakseli (HPA-akseli), joka tuottaa kortisolihormonia. Normaalisti HPA-akseli aktivoituu esimerkiksi stressin ja infektioiden aikana, mikä johtaa kortisolin erityksen lisääntymiseen. Kortisoli puolestaan säätelee monia kehon muita toimintoja, kuten immuunipuolustusjärjestelmän aktiivisuutta.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa oli mukana 336 vauvaa, joiden kortisoliarvot mitattiin syljestä tutkimuskäynnin yhteydessä. Tutkimuskäynnillä lapsen HPA-akselin toimintaa aktivoitiin kokeellisesti ottamalla veri- ja nenätikkunäyte, ja nenätikkunäytteestä määritettiin rinovirus. Tutkimuksessa havaittiin alhaisia kortisolitasoja rinovirusinfektion yhteydessä.
¬– Tutkimuksemme on ensimmäinen, joka osoittaa varhaisen rinovirusinfektion yhteyden 10 viikon ikäisen lapsen alentuneeseen kortisolituotantoon stressitilanteessa, jos lapsi on altistunut raskauden aikana äidin stressioireilulle. Tämä voi olla yksi selittävistä mekanismeista aikaisemmin tutkimuksissa havaitun äidin raskaudenaikaisen stressioireilun yhteyksistä lasten astma- ja allergiasairauksiin, Korhonen sanoo.
Tulokset antavat aihetta esimerkiksi astman ja allergioiden kehittymisriskin jatkotutkimuksille.
Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa lääketieteellisessä Psychoneuroendocrinology-lehdessä.
Lisätietoja: lastentautien erikoislääkäri, tohtorikoulutettava Laura Korhonen, FinnBrain-tutkimus, Turun yliopisto, p. 0405752768, lasula@utu.fi