Kitara

Musiikin herättämiä tunteita voidaan ennustaa aivokuvista

28.12.2020

Turun yliopiston tutkijat selvittivät, millaisiin hermostollisiin mekanismeihin musiikin herättämät tunteet perustuvat. Yhteensä 102 koehenkilöä kuunteli tunteita herättävää musiikkia samalla, kun heidän aivojensa toimintaa mitattiin toiminnallisella magneettikuvantamisella (fMRI). Tutkimus toteutettiin valtakunnallisessa PET-keskuksessa.

Tutkijat kartoittivat koneoppimisalgoritmin avulla, minkä aivoalueiden aktivaatio erottelee erilaisia musiikin herättämiä tunteita toisistaan.

– Pystyimme kuulo- ja liikeaivokuoren aktivaation perusteella ennustamaan tarkasti, kuunteleeko koehenkilö esimerkiksi iloista vai surullista musiikkia. Kuuloaivokuori käsittelee musiikin akustisia piirteitä kuten rytmiä ja melodiaa. Liikeaivokuoren aktivaatio puolestaan saattaa liittyä siihen, että musiikki virittää kuuntelijaa liikkumaan silloinkin, kun hän kuuntelee musiikkia liikkumatta MRI-laitteessa, tutkijatohtori Vesa Putkinen kertoo.
 
Tutkijat selvittivät myös, mitkä aivoalueet aktivoituvat, kun osallistujat näkivät voimakkaita tunteita herättäviä videoita, ja testasivat, aktivoituvatko samat alueet osallistujien kuunnellessa tunteita herättävää musiikkia.

Tulokset viittaavat siihen, että elokuvien ja musiikin herättämät tunteet perustuvat osittain eri mekanismien toimintaan aivoissa.

– Elokuvat esimerkiksi aktivoivat laajasti aivojen syviä osia, jotka säätelevät tunteita tosielämän tilanteissa. Musiikin kuuntelu ei aktivoinut näitä alueita voimakkaasti, eikä niiden aktivaatio erotellut musiikin herättämiä tunteita toisistaan. Tämä saattaa johtua siitä, että elokuvilla voidaan realistisesti jäljitellä tunteita herättäviä tosielämän tapahtumia ja näin aktivoida sisäsyntyisiä tunnemekanismeja. Musiikin herättämät tunteet puolestaan nojaavat musiikin akustisiin piirteisiin ja ovat kulttuurisen oppimisen ja kuuntelijan henkilöhistorian värittämiä.

Musiikin herättämiä tunteita on perinteisesti tutkittu klassisen instrumentaalimusiikin avulla.

– Halusimme tässäkin tutkimuksessa käyttää vain instrumentaalimusiikkia, niin etteivät kappaleiden sanoitukset vaikuttaneet koehenkilöiden tunteisiin, mutta otimme mukaan elokuvamusiikkia sekä kitaravirtuoosi Yngwie J. Malmsteenin kappaleita, Putkinen toteaa.

 

musiikin vaikutus aivoihin
(a) Aivojen aktiivisia alueita pelottavan, iloisen, surullisen ja hellän musiikin kuuntelun aikana. (b) Kuuloaivokuoren alueet, joiden aktivaation perusteella koneoppimisalgoritmi ennusti, mitä musiikkia osallistujat kuuntelivat.

 

> Video näyttää, miten sadan vapaaehtoisen aivot reagoivat kuullessaan Yngwie Malmsteenin Far Beyond the Sun -kappaleen.
 
> Tutkimus on julkaistu Cerebral Cortex -tiedejulkaisussa.

> Tutkimusryhmällä on käynnissä myös musiikin synnyttämiä kehollisia tuntemuksia kartoittava tutkimus, johon voi osallistua.

Lisätietoja:

tutkijatohtori Vesa Putkinen
p. +358 442156672, vesa.putkinen@utu.fi

professori Lauri Nummenmaa
p. +358 50 574 7933, latanu@utu.fi

Luotu 28.12.2020 | Muokattu 28.12.2020