Tutkimus valottaa unessa koetun vihan tunteen aivoperustaa

15.04.2019

Tutkijat ovat tunnistaneet ihmisen aivotoiminnassa erityispiirteen, joka liittyy vihan tunteen kokemiseen unennäon aikana. Tutkimustulokset auttavat meitä ymmärtämään paremmin unissa koettujen tunteiden hermostollista taustaa.

Ihmisen toimintaa ohjaavat usein tunteet. Tunteita, tai emootioita koetaan erityisesti valveilla ollessa, mutta ihminen kokee tunteita myös unissaan. Nukkumisen aikaista tunteisiin liittyvää aivotoimintaa on tutkittu kuitenkin aiemmin erittäin vähän. 

Turun yliopiston sekä Skövden ja Cambridgen yliopistojen tutkijat ovat tunnistaneet ihmisen aivotoiminnassa piirteen, joka heijastaa yksilössä vihan tunteen kokemista unennäön aikana.

Kansainvälisesti arvostetussa Journal of Neuroscience -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin koehenkilöiden aivosähkökäyriä, joita mitattiin kahden eri yön aikana laboratorio-olosuhteissa. Viiden minuutin REM-unen jälkeen koehenkilöt herätettiin ja heitä pyydettiin kuvailemaan näkemäänsä unta sekä arvioimaan unessa kokemiaan tunteita. 

– Henkilöt, joilla sekä illalla valveillaolon että REM-unen aikana oli enemmän alfa-aaltoja aivojen etuosassa oikealla kuin vasemmalla puolella, kokivat enemmän vihan tunteita unissaan. Tätä alfa-aaltojen epäsuhtaista esiintymistä aivojen etuosissa kutsutaan termillä frontaalinen alfa-asymmetria, kertoo tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, Turun yliopiston tohtorikoulutettava Pilleriin Sikka.

Aivojen alfa-aalloilla viitataan aivoaaltoihin, joiden taajuus on 8-12 hertsiä ja niitä esiintyy erityisesti rentoutuneen valveen aikana. Alfa-aaltojen ajatellaan heijastavan aivoalueiden inhibitiota. Kun alfa-aaltoja esiintyy enemmän oikealla kuin vasemmalla puolella, oikea puoli on vähemmän aktiivinen kuin vasen puoli.

– Jo aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että frontaalinen alfa-asymmetria liittyy vihan tunteisiin ja itsehillintään valveillaolon aikana. Tässä tutkimuksessa pystyimme todentamaan, että sama erityispiirre liittyy vihan tunteen kokemiseen unissa. Frontaalinen alfa-asymmetria saattaa siis heijastaa kykyä hallita vihan tunnetta sekä valveilla että unennäön aikana, Sikka toteaa.

Unitutkimukset edistävät hyvinvointia

Sikka on Turun yliopiston psykologian oppiaineen tohtorikoulutettava, minkä lisäksi hän työskentelee kognitiivisen neurotieteen lehtorina Skövden yliopistossa ja Turun yliopiston psykologian professori Antti Revonsuon tutkimusryhmän jäsenenä. Sikkan väitöskirja käsittelee unissa esiintyvien tunteiden neurokognitiivista perustaa. 

Viime vuonna julkaistu tutkimus osoitti, että ihmiset, joiden mieli on valvetilassa rauhallinen, näkevät nukkuessaan myönteisempiä unia. Ahdistuneet ihmiset puolestaan näkevät kielteisempiä unia.

– Haluamme keskittyä tärkeisiin niin unen kuin hyvinvoinninkin tutkimuksen selvittämättömiin puoliin ja tutkia sitä, miten unessa koetut tunteet liittyvät sekä valveilla koetun hyvinvoinnin että myös valveillaolon aikaisen pahoinvoinnin eri puoliin, Sikka sanoo.

Unissa esiintyvien tunteiden tutkiminen on tärkeää, sillä esimerkiksi painajaiset ovat monien mielenterveysongelmien ja unihäiriöiden keskeisiä oireita.

– Uusi löydös voikin auttaa meitä ymmärtämään painajaisten hermostollista perustaa. Se avaa myös uusia kysymyksiä liittyen siihen, voitaisiinko aivojen etuosien sähköistä toimintaa stimuloimalla vaikuttaa unissa esiintyviin tunnetiloihin, Sikka pohtii.

Sikkan ja Revonsuon lisäksi tutkimukseen osallistuivat Turun yliopiston psykologian dosentti Katja Valli sekä Cambridgen yliopiston tutkijatohtori Valdas Noreika

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Alfred Kordelinin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Turun Yliopistosäätiö sekä kansainvälinen unitutkimuksen yhdistys IASD.

Pilleriin Sikka, Antti Revonsuo, Valdas Noreika & Katja Valli: EEG Frontal Alpha Asymmetry and Dream Affect: Alpha Oscillations Over the Right Frontal Cortex During REM Sleep and Presleep Wakefulness Predict Anger in REM Sleep Dreams. Julkaistu The Journal of Neurosciencessa 15.4.2019. https://www.jneurosci.org/lookup/doi/10.1523/JNEUROSCI.2884-18.2019

Lisätietoa:

Pilleriin Sikka
pilsik@utu.fi

Luotu 15.04.2019 | Muokattu 16.04.2019