Puutiainen kädellä

Yliopistojen kenttäasemien yhteinen tutkimus paljastaa valtakunnallisen puutiaistilanteen

14.05.2020

Vuonna 2015 alkanut viiden yliopiston yhteinen hanke on mahdollistanut puutiaisten tutkimisen yhtenäisin menetelmin koko valtakunnan tasolla. Tutkimuksessa raportoidaan puutiaismäärien lisäksi taudinaiheuttajien esiintyminen neljän ensimmäisen tutkimusvuoden aikana.

Turun yliopiston koordinoima viiden suomalaisen yliopiston kenttäasemien RESTAT-verkosto (Finnish Research Stations) on julkaissut tuloksia puutiaistutkimuksestaan. Turun, Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen sekä Åbo Akademin yhteinen tutkimus raportoi puutiaiskantojen seurannan ja näytteiden sisältämien taudinaiheuttajabakteerien, -virusten ja -alkueläinten esiintyvyydet vuosina 2015–2018.

Pohjois-Suomen Kevon (TY), Muddusjärven (HY), Värriön (HY) ja Oulangan (OY) tutkimusasemilla puutiaisia ei toistaiseksi ole lainkaan havaittu, mutta saaristossa Seilissä (TY) ja Tvärminnessä (HY) sekä Ahvenanmaan Husössä (ÅA) puutiaisia oli hyvin runsaasti ja määrissä oli nouseva suuntaus.

Tulokset osoittavat alueelliset erot

Tulokset vahvistivat, että taigapunkit (Ixodes persulcatus) ovat selvästi aktiivisimmillaan touko-kesäkuussa, kun taas tavallisten puutiaisten (Ixodes ricinus) aktiivisuus jakaantuu melko tasaisesti alkukeväästä myöhäiseen syksyyn.

– Tässä tutkimuksessa emme havainneet puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa TBE-virusta, jonka esiintyvyys tunnetuillakin esiintymisalueilla on yleensä alhainen. Borrelioosia aiheuttavat bakteerit sen sijaan olivat yleisiä kaikkialla, missä puutiaisia esiintyi. Toki puutiaismäärissä ja siten riskissä sairastua borrelioosiin on valtavia alueellisia eroja, kertoo puutiaistutkija FT Jani Sormunen.

Borrelioosia aiheuttavia Borrelia burgdorferi -ryhmän bakteereita esiintyi lähes puolella tutkituista aikuisvaiheen puutiaisista ja neljäsosalla nymfivaiheen puutiaisista. Muut taudinaiheuttajat olivat harvinaisia.

– Puutiaiset voivat levittää monia muitakin taudinaiheuttajia, mutta kansanterveydellisesti vakavimmat puutiaisperäiset sairaudet ovat borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus eli TBE. Rokotus on olemassa vain puutiaisaivotulehdusta vastaan, joten päivittäinen punkkisyyni on paras tapa suojautua borrelioosilta ja tarpeen etenkin alueilla, joissa puutiaisia on runsaasti, toteaa hanketta koordinoinut yliopistonlehtori FT Tero Klemola.

Kenttäasemat

Yliopistolliset tutkimusasemat tarjoavat ainutlaatuisen tutkimusinfrastruktuurin

Taigapunkkia tavattiin vain Perämeren (OY) ja Konneveden (JyY) asemilla, mutta ei edelleenkään maan lounais- ja eteläosissa, missä tavallinen puutiainen on vakiintunut ja runsaslukuinen. Nykytiedon mukaan molemmat puutiaislajit levittävät samoja taudinaiheuttajia ja sairauksien hoito on samanlaista puutiaislajista riippumatta.

– Yliopistolliset tutkimusasemat tarjoavat luotettavan infrastruktuurin pitkäkestoisille ympäristötutkimushankkeille. Asemien sijoittuminen Saaristomereltä päälaen ja käsivarren tuntureille mahdollistaa muun muassa eri eliölajien seurantatutkimukset kustannustehokkaasti vakiintunein menetelmin ja välinein erilaisissa ympäristöissä, hehkuttaa hankkeen käynnistäjiin lukeutuva dosentti Eero Vesterinen.

Edelleen jatkuva yhteistyö yliopistollisten tutkimusasemien kesken mahdollistaa sen, että pystytään seuraamaan puutiaisten leviämistä kohti pohjoista. Puutiaistutkimus on yksi esimerkki yliopistollisten kenttäasemien potentiaalista laaja-alaisessa tieteellisessä tutkimuksessa.

– Vastaavanlaisia yhteistyöhankkeita toteutetaan monella saralla erityisesti biodiversiteettitutkimuksessa. Asemia yhdistää monipuolinen tutkimusverkostojen joukko, mikä kertoo asemien tieteellisesti tärkeästä kansallisesta merkityksestä. Seuraava asemien avulla tuotettava niin sanottu tiedehedelmä poimitaan yhteisjulkaisusta, joka liittyy kansalliseen lepakkoseurantaan, paljastaa RESTAT:n puheenjohtaja, Saaristomeren tutkimuslaitoksen johtaja apulaisprofessori Jari Hänninen.

> Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Ticks and Tick-borne Diseases -julkaisusarjassa

Lisätietoja:

Puutiaiset ja taudinaiheuttajat:
FT Jani Sormunen, p.050 354 6851, jani.j.sormunen@utu.fi

RESTAT-verkosto:
apulaisprofessori Jari Hänninen, p. 050 401 7838, jari.hanninen@utu.fi

Luotu 14.05.2020 | Muokattu 14.05.2020