Kansalaiset ovat kevään ja kesän aikana ilmoittaneet jo yli 67 000 puutiaishavaintoa Punkkilive-palveluun eri puolilta Suomea. Etelä-Suomessa puutiaisten aktiivisuus jatkuu edelleen vilkkaana, mutta Pohjois-Suomen taigapunkkialueella punkkeja tavataan enää satunnaisesti. Tutkijat toivovat kansalaisten jatkavan aktiivista havaintojen ilmoittamista punkkiliveen.
Puutiaisia on liikkeellä taas runsaasti etenkin Etelä-Suomessa ja Oulun seudulla. Oulussa ja muilla taigapunkkialueilla punkkien aktiivisuus hiipuu juhannuksen jälkeen, mutta etenkin etelän puutiaisalueilla kausi on vasta alkamassa.
Punkkikausi on käynnistynyt lähes koko maassa, vaikka talven kylmä ei vielä täysin olekaan irrottanut otettaan. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan kylmä kevät on viivästyttänyt puutiaiskauden alkua, mutta Punkkilive-palveluun on silti raportoitu kevään aikana jo reilu tuhat havaintoa. Havaintoja on tullut eniten Etelä-Suomen rannikkoseuduilta ja Oulusta, mutta pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta puutiaisia liikkuu lähes koko maassa.
Turun yliopiston tutkijoiden ja Pfizerin yhteistyössä kehittämä punkkilive.fi-palvelu avattiin kansalaisille toukokuun alussa. Punkkiliven tarkoitus on kannustaa kaikkia ulkona luonnossa tai kaupunkialueilla liikkuvia raportoimaan omat puutiaishavaintonsa tutkijoille selainpohjaisen palvelun kautta. Punkkilive on saanut kansalaisilta erinomaisen vastaanoton ja palveluun on kertynyt jo 30 000 puutiaishavaintoa eri puolilta Suomea.
Puutiaisten eli tutummin punkkien levinneisyyden ja esiintyvyyden tutkiminen laajemmalti on hankalaa. Nyt tutkimustyöhön on luotu uusi työkalu, Punkkilive.fi -palvelu, johon kuka tahansa voi ilmoittaa puutiaishavaintonsa tuoreeltaan. Punkkilive on oiva esimerkki suosiotaan kasvattavasta kansalaistutkimuksesta, jossa tutkijat hyödyntävät väestön havaintoja.
Vuonna 2015 alkanut viiden yliopiston yhteinen hanke on mahdollistanut puutiaisten tutkimisen yhtenäisin menetelmin koko valtakunnan tasolla. Tutkimuksessa raportoidaan puutiaismäärien lisäksi taudinaiheuttajien esiintyminen neljän ensimmäisen tutkimusvuoden aikana.
Lymen borrelioosi on puutiaisten välityksellä tarttuva tauti, jonka aiheuttaa Borrelia burgdorferi -bakteeri. Pienellä osalla Lymen borrelioosin saaneista infektio aiheuttaa aivokalvontulehduksen. Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan yhteistutkimuksessa todettiin, että potilaat paranevat yhtä hyvin suun kautta otettavalla doksisykliini-antibiootilla kuin suonensisäisellä keftriaksoni-antibiootilla.
FM Julia Cuellar tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten borreliabakteeri aiheuttaa pitkäaikaisen infektion ihmisessä. Tutkimus osoitti, että borreliabakteeri säilyy elinkykyisenä BmpD-proteiinin avulla. Lisäksi biglykaani-kudosmolekyyli vaikutti borreliabakteerin infektion leviämiseen. Tulokset edistävät uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehitystä.
Tällä viikolla julkaistussa tutkimuksessa Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmä on löytänyt puutiaisilla loisivan Ixodiphagus hookeri -loispistiäisen Seilin saarelta. Laji on ihmisen kannalta mielenkiintoinen, sillä se tappaa loisinnan kohteena olevan puutiaisen ennen kuin se ehtii lisääntyä. Tutkijoiden mukaan puutiaisten luonnollisia vihollisia voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää puutiaisten biologisessa torjunnassa.
Lymen borrelioosi on puutiaisten välittämä infektiotauti, joka on ollut Suomessa yleinen jo 50 vuotta sitten. Turun yliopiston tutkimusryhmä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa osoitti, että 1970-luvun taitteessa ihmiset olivat viisi kertaa altistuneempia borrelioosille kuin 2010-luvulla.