Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Punkkien välittämiä tauteja on pidetty lähinnä saariston ja rannikkoseudun alueiden huolena, mutta uuden tutkimuksen mukaan punkkien ja punkkivälitteisten taudinaiheuttajien runsas esiintyminen useiden Suomen kaupunkien viheralueilla aiheuttaa sairastumisriskin myös kaupunkiväestölle.
Humanistinen ympäristötutkimus on tarkastellut punkkeja kulttuurisesta ja historiantutkimuksen näkökulmasta. Miten puutiaiset on ymmärretty Suomessa 1800-luvulta tähän päivään, entä kuinka media on vaikuttanut suomalaisten puutiaiskäsityksiin?
Kuluvan kevään aikana kansalaiset ovat tehneet puutiaishavaintoja etelä- ja länsirannikon lisäksi erittäin runsaasti esimerkiksi Oulussa. Kansalaisten puutiaishavaintoja on kahden vuoden ajan kerätty Punkkilive-palveluun, jonka avulla Turun yliopiston tutkijat seuraavat ja tutkivat puutiaisten levinneisyyttä.
Kansalaiset ovat kevään ja kesän aikana ilmoittaneet jo yli 67 000 puutiaishavaintoa Punkkilive-palveluun eri puolilta Suomea. Etelä-Suomessa puutiaisten aktiivisuus jatkuu edelleen vilkkaana, mutta Pohjois-Suomen taigapunkkialueella punkkeja tavataan enää satunnaisesti. Tutkijat toivovat kansalaisten jatkavan aktiivista havaintojen ilmoittamista punkkiliveen.
Puutiaisia on liikkeellä taas runsaasti etenkin Etelä-Suomessa ja Oulun seudulla. Oulussa ja muilla taigapunkkialueilla punkkien aktiivisuus hiipuu juhannuksen jälkeen, mutta etenkin etelän puutiaisalueilla kausi on vasta alkamassa.
Punkkikausi on käynnistynyt lähes koko maassa, vaikka talven kylmä ei vielä täysin olekaan irrottanut otettaan. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan kylmä kevät on viivästyttänyt puutiaiskauden alkua, mutta Punkkilive-palveluun on silti raportoitu kevään aikana jo reilu tuhat havaintoa. Havaintoja on tullut eniten Etelä-Suomen rannikkoseuduilta ja Oulusta, mutta pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta puutiaisia liikkuu lähes koko maassa.
Turun yliopiston tutkijoiden ja Pfizerin yhteistyössä kehittämä punkkilive.fi-palvelu avattiin kansalaisille toukokuun alussa. Punkkiliven tarkoitus on kannustaa kaikkia ulkona luonnossa tai kaupunkialueilla liikkuvia raportoimaan omat puutiaishavaintonsa tutkijoille selainpohjaisen palvelun kautta. Punkkilive on saanut kansalaisilta erinomaisen vastaanoton ja palveluun on kertynyt jo 30 000 puutiaishavaintoa eri puolilta Suomea.
Puutiaisten eli tutummin punkkien levinneisyyden ja esiintyvyyden tutkiminen laajemmalti on hankalaa. Nyt tutkimustyöhön on luotu uusi työkalu, Punkkilive.fi -palvelu, johon kuka tahansa voi ilmoittaa puutiaishavaintonsa tuoreeltaan. Punkkilive on oiva esimerkki suosiotaan kasvattavasta kansalaistutkimuksesta, jossa tutkijat hyödyntävät väestön havaintoja.
Vuonna 2015 alkanut viiden yliopiston yhteinen hanke on mahdollistanut puutiaisten tutkimisen yhtenäisin menetelmin koko valtakunnan tasolla. Tutkimuksessa raportoidaan puutiaismäärien lisäksi taudinaiheuttajien esiintyminen neljän ensimmäisen tutkimusvuoden aikana.
Lymen borrelioosi on puutiaisten välityksellä tarttuva tauti, jonka aiheuttaa Borrelia burgdorferi -bakteeri. Pienellä osalla Lymen borrelioosin saaneista infektio aiheuttaa aivokalvontulehduksen. Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan yhteistutkimuksessa todettiin, että potilaat paranevat yhtä hyvin suun kautta otettavalla doksisykliini-antibiootilla kuin suonensisäisellä keftriaksoni-antibiootilla.