Länsimaissa ihmiset viettävät noin 70–90% ajastaan sisätiloissa, josta kolmasosa voi hyvinkin kulua työpaikalla. Jokaisessa työpaikassa on omanlaisensa sisäilma, jonka olemassaolon havaitsee viimeistään silloin, kun siitä tulee ongelma. Sisäilmaan liitetyt haitat ovat melko yleisiä, mutta ne ovat monesti hyvin haasteellisia hoitaa. Ongelmatilanteita ratkotaan työterveydessä moniammatillisesti ja työterveyshoitajalla on tässä oma tärkeä roolinsa.
Työterveyshoitajan tulisi kyetä arvioimaan, tunnistamaan ja hoitamaan työhön ja työympäristöihin liittyviä ongelmia vaikeissakin tilanteissa. Siksi osaamisen eli tietojen, taitojen ja asenteiden arviointi on tärkeää. Tietoa työterveyshoitajien sisäilmaan liittyvästä osaamisesta voidaan hyödyntää esimerkiksi arvioitaessa lisäkoulutustarpeita.
Sisäilmaongelmat ovat usein monitahoisia. Terveysnäkökulmasta haastavuutta lisäävät muun muassa se, että työntekijöiden oireet voivat olla hyvin moninaisia. Oireita on usein hankala yhdistää tiettyyn sisäilman laatuun vaikuttavaan tekijään, koska näitä tekijöitä on valtava määrä aina ulkoilman epäpuhtauksista pölyyn, rakennusmateriaaleihin ja kosteusvaurioihin. Lisäksi tutkimustieto viittaa siihen, että erilaiset psykososiaaliset tekijät, kuten työilmapiiri voivat vaikuttaa oireiluun. Siksi on usein hyvin hankala osoittaa, miksi työntekijä oireilee sisätiloissa.
Tutkimuksessani kehittämme mittarin sisäilmaan liittyvän osaamisen arvioimiseksi.
Tilanteissa, joissa oireiden syytä ei pystytä tunnistamaan, oireilevan työntekijän epävarmuus ja huoli voivat kasvavaa. Tällöin työterveyshoitajalta saatu tuki on tärkeää. Vankka tietopohja sisäilmaongelmista sekä kyky ohjata työntekijää hoidon eri vaiheissa onkin tarpeen. Hyvin keskeistä on kuitenkin työterveyshoitajan asenne, sillä se voi vaikuttaa hoitokokemukseen merkittävästi. Siksi empaattinen ja arvostava kohtaaminen on keskeistä hoitotyössä silloinkin, kun hoitaja itse kokee tilanteen haastavaksi. Vaikka työterveyshoitajien osaaminen on keskeistä sisäilmaongelmissa, ei pelkkä työterveyshoitajan tuki riitä, jos työympäristö ei tue työntekijän hyvinvointia. Sisäilman laatua voidaan usein parantaa toimivan ilmastoinnin avulla, mutta jos ongelmien osasyynä ovat sosiaaliset tekijät, pelkät tekniset ratkaisut eivät auta. Sisäilmaongelmissa voikin olla syytä kiinnittää huomio työyhteisön toimivuuteen. Tähän kaikki voivat omalta osaltaan vaikuttaa.
Työterveyshoitajat ja koko työterveyshuolto ovat siis ison, joskin usein näkymättömän ongelman äärellä. Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi onkin tärkeää, että työterveyshoitajien osaamista arvioidaan ja tarvittaessa tarjotaan mahdollisuutta lisäkouluttautumiseen. Väitöskirjatutkimuksessani pureudun työterveyshoitajien sisäilmaan liittyvään osaamiseen. Tutkimuksessani kehittämme mittarin sisäilmaan liittyvän osaamisen arvioimiseksi. Mittaria voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutuksen suunnittelun apuna.
Selja Riikonen
Kirjoittaja on terveydenhoitaja, TtM ja hoitotieteen väitöskirjatutkija, jonka kiinnostuksen kohteena ovat työterveyshoitajien sisäilmaan liittyvä osaaminen ja sen arvioinnin kehittäminen.
Lähteet:
