Väitös (elintarviketieteet): FM Jasmin Raita
FM Jasmin Raita esittää väitöskirjansa ”Metabolomics-based approach to study the impact of food processing on plant-based protein-rich foods” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.6.2026 klo 12.00 (Vierailukeskus Joki, Putous-auditorio, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Hanne Bertram (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena professori Kati Hanhineva (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on elintarviketieteet.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kasvipohjainen ruokavalio, joka koostuu muun muassa täysjyvistä, marjoista, hedelmistä, vihanneksista ja pavuista, voi mahdollisesti edistää sekä terveyttä että ympäristön hyvinvointia. Kasvipohjaisille proteiinirikkaille tuotteille on kasvava tarve, koska eläinperäisen ruoan tuotanto kuormittaa ympäristöä merkittävästi. Monet kasvipohjaiset tuotteet ovat kuitenkin prosessoituja, eikä niiden vaikutuksia terveyteen vielä tunneta. Prosessoinnin aikana tuotteissa tapahtuu usein muutoksia, kuten uusien yhdisteiden muodostumista ja jo ennestään olemassa olevien yhdisteiden rakenteiden kemiallisia muutoksia. Lisäksi prosessoinnin aikana tuotteesta voidaan menettää sekä ei-haluttuja että hyödyllisiä yhdisteitä. Prosessointi on kuitenkin usein välttämätöntä kasvipohjaisille tuotteille, eikä sitä tulisi nähdä pelkästään negatiivisena asiana.
Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten erilaiset elintarvikkeiden prosessointimenetelmät vaikuttavat kasvipohjaisten proteiinirikkaiden tuotteiden biokemialliseen koostumukseen metabolomiikkatekniikkaa hyödyntäen. Lisäksi tarkasteltiin, miten nykyiset elintarvikkeiden prosessointia kuvaavat luokittelut soveltuvat kasvipohjaisiin tuotteisiin. Tutkimuksessa analysoitiin kaupallisesti saatavilla olevien kasvipohjaisten tuotteiden koostumusta sekä eri fermentointimenetelmien vaikutuksia lupiinipohjaisiin juomiin.
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että prosessoinnilla voi olla merkittävä vaikutus tuotteiden biokemialliseen koostumukseen. Erityisesti fermentointi osoittautui lupaavaksi menetelmäksi, sillä se saattoi lisätä joidenkin hyödyllisten yhdisteiden esiintyvyyttä. Toisaalta proteiinikonsentraateista tai -isolaateista valmistetuissa tuotteissa näiden yhdisteiden esiintyvyys oli alhaisempi. Tutkimuksessa havaittiin myös, että monet kasvipohjaiset tuotteet luokitellaan nykyisissä järjestelmissä "ultra-prosessoiduiksi", vaikka niiden biokemiallisessa koostumuksessa voi olla suuriakin eroja.
Väitöstutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten eri valmistusmenetelmät vaikuttavat kasvipohjaisten proteiinirikkaiden tuotteiden koostumukseen. Tutkimuksessa osoitettiin myös fermentoinnin mahdollisuudet kehitettäessä kasvipohjaisia vaihtoehtoja maitotuotteille. Tulokset voivat auttaa kehittämään terveellisempiä ja ympäristön kannalta kestävämpiä kasvipohjaisia elintarvikkeita. Lisäksi tutkimus tuo tärkeää tietoa prosessointikeskusteluun osoittaen, että hyödyllisiä yhdisteitä sisältävät kasvipohjaiset tuotteet voidaan virheellisesti luokitella vältettäviksi "ultra-prosessoiduiksi" tuotteiksi.
