Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorinhattu.

Väitös (kasvatustiede): KM Kaija Rautjärvi

Aika

6.2.2026 klo 12.00 – 16.00

KM Kaija Rautjärvi esittää väitöskirjansa ’”Ei vois vähempää kiinnostaa” – Vai voisko sittenkin? Pitkittäistutkimus murrosikäisten motivationaalisesta orientaatiosta ja oppijaminäkäsityksestä sekä niiden yhteydestä oppilaiden akateemiseen osaamiseen ja toisen asteen koulutusvalintoihin’ julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.2.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu2-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Hanna Järvenoja (Oulun yliopisto) ja kustoksena emeritaprofessori Marja Vauras (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Väitöskirja tarkastelee kahta oppimisen kannalta keskeistä teemaa, motivaatiota ja oppijaminäkäsitystä. Se korostaa motivaatiotekijöiden merkitystä nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, oppimisen ja tulevaisuuden näkökulmista.

Tutkimuksessa seurattiin peruskoulun oppilaiden (N = 199) motivationaalista suuntautumista, oppijaminäkäsitystä sekä niiden kehitystä ja yhteyksiä 6.–9. luokkien aikana. Pitkittäisaineisto mahdollisti sekä motivaatioprofiilien että oppiainekohtaisen tehtäväorientaation ja minäkäsityksen kehityskulkujen tarkastelun. Tutkimuksessa yhdistettiin nuoren oma käsitys itsestään oppijana ja opettajan näkemys hänen opiskeluun suuntautumisestaan, mikä syventää ymmärrystä opiskelun kokonaistilanteesta.

Tulokset toivat esiin selkeästi erilaisia motivaationaalisen orientaation ja oppijaminäkäsityksen profiileja, jotka näyttivät vakiintuvan jo alakoulun lopussa. Profiilit erosivat selvästi toisistaan sekä akateemisen osaamisen että toisen asteen koulutusvalintojen suhteen. Erityisesti matematiikka erotteli oppilaita vahvasti oppijaminäkäsityksen, osaamisen ja koulutusvalintojen tasolla. Tulosten perusteella sekä orientaatio- että minäkäsitysryhmien väliset erot oppiainekohtaisessa tehtäväorientaatiossa ja minäkäsityksessä näyttivät olevan varsin pysyviä. Lisäksi tulokset osoittivat, että oppiainekohtainen tehtäväorientaatio ja oppijaminäkäsitys kietoutuivat tiiviisti toisiinsa koko seurantajakson ajan.

Väitöstutkimus korostaa tarvetta tunnistaa oppilaiden yksilölliset motivaatioprofiilit varhain, jotta jokaisen nuoren oppimista ja koulunkäyntiä voidaan tukea oikea-aikaisesti, tarkoituksenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Väitöskirja painottaa, että jokainen kohtaaminen nuoren kanssa on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti hänen elämäänsä.