Väitös (kulttuuriperinnön tutkimus): MA, MA Anni Shepherd

MA, MA Anni Shepherd esittää väitöskirjansa ”Ghosts of Garments Past: Constructing Material Literacy through Small-scale Remaking Projects and the Close Reading of Extant Historical Garments” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.11.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Porin yliopistokeskus, luokkahuone 240, Pohjoisranta 11 A, Pori).

Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Peter McNeil (Sydneyn teknillinen yliopisto, Australia) ja kustoksena professori Anna Sivula (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kulttuuriperinnön tutkimus.

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Anni Shepherdin monitieteinen väitöskirjatutkimus keskittyy muodin historian tutkimukseen erityisesti kokeellisten ompeluprojektien ja materiaalisen lukutaidon kehityksen kautta. Materiaalinen lukutaito on monipuolinen taito, jonka osaaminen on vähentynyt viime vuosikymmenien aikana, mutta jonka kehittäminen on erityisesti tekstiilien ja vaatteiden tutkijalle erittäin olennaista. Materiaalisen lukutaidon kautta tutkija oppii ymmärtämään erilaisten materiaalien ominaisuuksia, käyttötarkoituksia ja valmistusprosesseja. Taidon voi oppia ainoastaan käsittelemällä niin historiallisia kuin modernejakin tekstiilejä, sekä harjaannuttamalla ompelu- ja käsityötaitoja käytännönläheisen tekemisen kautta.

Väitöskirjan keskeinen tutkimustulos on, että yhdistämällä esinelähtöisen materiakulttuuritutkimuksen, arkistoaineiston tutkimuksen sekä kokeellisen ompelun voimme kehittää omaa materiaalista lukutaitoamme ja sitä kautta saavuttaa sekä luovan että vankasti tieteelliseen tutkimukseen perustuvan lähestymistavan muodin historian tutkimuksen kentällä. Esinetutkimuksen ja kokeellisen ompelun yhdistäminen kasvattaa tutkijan omaa materiaalista lukutaitoa, ja tuottaa samalla uutta relevanttia tutkittua tietoa historiallisista vaatteita sekä niihin liittyvästä kontekstista. Materiaalisen lukutaidon kehityksen kautta opimme tulkitsemaan historiallisten vaatteiden tekotapoja, tunnistamaan esineisiin tehtyjä muutoksia ja ymmärtämään myös vaatteiden alkuperäisten käyttäjien kulutustottumuksia ja esteettisiä mieltymyksiä. Tutkimuksen tuloksissa ehdotetaan uusia kategorioita kokeellisille ompeluprojekteille sekä esitellään suunnittelutyökalu, jonka tarkoitus on edesauttaa ompeluprojektien suunnittelua ja toteutusta.

Materiaalisen lukutaidon kehittämisestä on hyötyä myös jokapäiväisessä elämässä, sillä se opettaa suhtautumaan tekstiileihin ja vaatteiden kulutukseen vastuullisemmin. Jos ajattelisimme kuluttajina enemmän ostamiemme vaatteiden käyttöikää ja korjausmahdollisuuksia, suhtautuisimme pikamuotiin nykyistä kriittisemmin. Moni meistä ei kuitenkaan osaa tunnistaa mistä kuiduista vaatteemme on tehty tai miten hyvin vaate kestää pesua tai käyttöä korjaamisesta ja tuunaamisesta puhumattakaan. Ennen vaatteita käytettiin vuosikymmenten ajan, koska niitä pystyi korjaamaan ja hyödyntämään uudestaan kerta toisensa jälkeen. Tekstiilit olivat sekä rahallisesti että kulttuurisesti arvokas osa ihmisten omaisuutta, kuten 1700-luvun perukirjat ja museokokoelmissa olevat vaatteet todistavat.

Artikkelimuotoinen väitöskirja lähestyy aihetta tapaustutkimusesimerkkien kautta ja Shepherd on hyödyntänyt tutkimuksessaan 1700-luvun naistenvaatteita erityisesti Porvoon museon, Turun kaupunginmuseon, Kansallismuseon ja Suomen merimuseon kokoelmista. Englanninkielisen väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkimustyön lisäksi suomalaisten museokokoelmien esitteleminen maailmalaajuiselle yleisölle. Vaikka muodin historian tutkimus on Suomessa harvinaista, maassamme sijaitsevat kokoelmat tarjoavat sille hyvät ja erittäin mielenkiintoiset puitteet. Shepherdin väitöskirja osoittaa, että historiallisia vaatteita voidaan hyödyntää tieteellisen tutkimuksen lähteenä varsin monipuolisesti.