Väitös (kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede): LL Päivi Pietilä-Effati

LL Päivi Pietilä-Effati esittää väitöskirjansa ”Fabry disease in Ostrobothnia and across Finland, FAST and FinFabry Studies” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.11.2026 klo 12.00 (Vaasan keskussairaala, auditorio Kotka, Hietalahdenkatu, Vaasa).

Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Markku Savolainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Ilkka Kantola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Fabryn tauti on harvinainen, X-kromosomissa periytyvä kertymäsairaus, jonka aiheuttaa GLA-geenin virhe. Se johtaa α-galaktosidaasi A -entsyymin puutteeseen ja rasva-aineiden (Gb3 ja Lyso-Gb3) kertymiseen solujen lysosomeihin. Kertymät vaurioittavat erityisesti sydäntä, aivoja ja munuaisia sekä lyhentävät elinikää. Sydänsairaus on yleisin kuolinsyy.

GLA-geenistä tunnetaan yli 1 000 varianttia, joista suurin osa aiheuttaa ei-klassista Fabryn tautia. Siinä kohde-elinvaurio keskittyy yhteen elimeen, yleensä sydämeen. Ei-klassinen tauti alkaa vasta keski-iässä, eikä vaikuta elinikään yhtä paljon kuin klassinen Fabryn tauti, jossa oireet alkavat jo lapsuudessa. 

Hoito perustuu suonensisäiseen entsyymikorvaushoitoon tai tablettimuotoiseen migalastaattiin, jota voidaan käyttää tietyissä ei-klassista Fabryn tautia aiheuttavissa varianteissa.

Pohjanmaalla esiintyvä Arg227Ter-variantti on yksi maailman yleisimmistä klassista Fabryn tautia aiheuttavista GLA-geenin varianteista. FAST-tutkimuksessa sen osoitettiin aiheuttavan vaikeaa tautia sekä miehillä että naisilla. Fabryn taudin aiheuttamaa sydänlihaksen liikakasvua todettiin 43 %:lla ja aivoverenkiertohäiriöitä 21 %:lla potilaista. 14 %:lla oli tahdistinhoitoa vaativa rytmihäiriö. Merkittävä uusi havainto oli, että noin 30 % naisista sairasti pääasiassa sydämeen rajoittuvaa, ei-klassiselle Fabryn taudille tyypillistä tautimuotoa. Tulos viittaa siihen, että myös klassista Fabryn tautia aiheuttava Arg227Ter-variantti voi naisilla ilmentyä huomattavan vaihtelevasti eikä johda kaikissa tapauksissa klassiseen taudinkuvaan.

Toisessa julkaisussa tutkittiin keuhkojen toimintaa ennen entsyymikorvaushoidon aloitusta sekä hoidon aikana. Yksikään potilaista ei tupakoinut säännöllisesti, mikä mahdollisti Fabryn taudin vaikutusten arvioinnin ilman merkittävintä keuhkotoimintaan vaikuttavaa sekoittavaa tekijää. Lievää keuhkoputkien ahtautumista todettiin 25 %:lla potilaista ennen entsyymikorvaushoidon alkua. Viiden vuoden seurannassa tilanne pysyi ennallaan tai lievästi paheni. Ahtautuminen ei kuitenkaan vaikuttanut oleellisesti potilaiden suorituskykyyn.

Kolmannessa julkaisussa arvioitiin Fabryn taudin etenemistä keskeisissä kohde-elimissä entsyymikorvaushoidon aikana. Osalla potilaista tauti eteni hoidosta huolimatta. Sydänlihaksen paksuuntumista ei pystytty täysin pysäyttämään, mikä näkyi sekä sydämen magneettikuvauksissa että verikokeissa troponiini T -pitoisuuksien jatkuvana suurenemisena. Hoidon aikana todettiin myös lyhyitä, spontaanisti päättyviä kammioperäisiä rytmihäiriöitä. Uusia tahdistimia tai rytmihäiriötahdistimia ei tutkimuksen aikana ollut tarpeen asentaa. Munuaisten toiminta heikkeni enemmän kuin pelkän ikääntymisen perusteella olisi ollut odotettavissa, mutta säilyi pääosin vain lievästi alentuneena. Merkittävää on, ettei yksikään potilas kuollut seurannan aikana.

Laajassa koko Suomen kattaneessa FinFabry-tutkimuksessa yleisin komplikaatio oli Fabryn taudin aiheuttama sydänlihaksen liikakasvu. Sitä todettiin noin kahdella kolmasosalla miehistä ja puolella naisista, ja sen esiintyminen oli yhteydessä selvästi heikompaan ennusteeseen. Klassinen Fabryn taudin variantti oli taudin taustalla 59 %:lla potilaista. Entsyymikorvaushoito tai migalastaattihoito oli käytössä 69 %:lla potilaista.

FAST- ja FinFabry-tutkimukset ovat lisänneet ymmärrystä Fabryn taudin ilmenemisestä Suomessa ja tukeneet tehokkaampaa seurantaa. Tulokset osoittavat, ettei oireettomilta vaikuttavia naisia tule pitää pelkkinä variantin kantajina. Osalla naisista tauti ilmenee vasta keski-iässä sydänlihakseen rajoittuvana sairautena. Sen vaikeusaste ja ennustevaikutus ovat samanlaiset sekä klassisessa että ei-klassisessa Fabryn taudissa. Sydänlihaksen liikakasvu liittyy selvästi suurentuneeseen rytmihäiriöiden, sydämen vajaatoiminnan ja aivoverenkiertohäiriöiden riskiin. Oikea-aikaisesti toteutettu rytmihäiriötahdistinhoito voi olla potilaan ennusteen kannalta elintärkeä.