Muotokuva Essi-Lotta Tenhunen

Väitös (psykologia): FM Essi-Lotta Tenhunen

Aika

27.11.2026 klo 12.00 – 16.00

FM Essi-Lotta Tenhunen esittää väitöskirjansa ”The New Kid on the Block: Peer Victimization Among Newcomers and Its Individual, Family and Contextual Predictors” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.11.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub1-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Antonius Cillessen (Radboudin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena professori Christina Salmivalli (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Uusi tulokas: Uuden oppilaan kiusatuksi joutuminen sekä siihen liittyvät yksilö-, perhe- ja kontekstitekijät

Koulun tai luokan vaihtaminen on tavallinen osa monen lapsen ja nuoren koulupolkua, mutta uuteen, jo vakiintuneeseen luokkaan vaihtaminen voi toisinaan olla haastavaa vertaissuhteiden näkökulmasta. Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että jo vakiintuneeseen luokkaan tulleet oppilaat kokivat keskimäärin enemmän kiusaamista kuin luokkaan jo vakiintuneet oppilaat. Ero oli suurimmillaan pian luokkaan tulon jälkeen, mutta osalla uusista tulokkaista kiusaaminen jatkui vielä seuraavana vuotena.

Ystävät ovat yhteydessä vähäisempään kiusaamiseen

Yksi vähäisempään kiusaamiseen liittynyt tekijä oli ystävien löytyminen uudesta luokasta. Uudet oppilaat, joilla oli ystäviä luokassa, raportoivat vähemmän kiusaamista kuin ne, joilla ystävää ei ollut. Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, vähentävätkö ystävyyssuhteet kiusaamisen riskiä vai onko ystävyyssuhteiden muodostaminen helpompaa silloin, kun oppilas ei joudu kiusatuksi. Tulos kuitenkin nostaa vertaissuhteet tärkeäksi osaksi uuden oppilaan luokkaan sopeutumista.

Kiusaaminen voi jatkua myös uudessa koulussa, mutta toisinaan koulunvaihto mahdollistaa uuden alun

Väitöstutkimuksessa selvisi myös, että lähes kaikki oppilaiden raportoimat koulunvaihdon syyt olivat yhteydessä suurempaan kiusaamisen määrään uudessa koulussa. Samalla löytyi kuitenkin viitteitä siitä, että kaikkein eniten kiusatuille oppilaille koulunvaihto voi tarjota mahdollisuuden uuteen alkuun: oppilaat, jotka olivat kokeneet eniten kiusaamista aiemmassa koulussaan, raportoivat vähemmän kiusaamista uudessa koulussa kuin yhtä paljon aiemmin kiusatut oppilaat, jotka eivät vaihtaneet koulua.

Sosioekonominen yhteensopimattomuus korostuu uusilla oppilailla

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin myös oppilaan perheen sosioekonomisen taustan ja koulun ympäristön välistä yhteensopivuutta. Tulokset viittasivat siihen, että uusi oppilas koki enemmän kiusaamista silloin, kun koulun sosioekonominen konteksti poikkesi hänen omasta perhetaustastaan.

Esimerkiksi matalammasta sosioekonomisesta perhetaustasta tulevilla uusilla oppilailla kiusaamisen riski oli suurempi vauraampien alueiden kouluissa ja pienempi vähemmän vauraiden alueiden kouluissa. Vastaavaa yhteyttä ei havaittu luokkaan jo vakiintuneilla oppilailla. Näyttäisi siis siltä, että oppilaan ja ympäristön välinen sosioekonominen yhteensopimattomuus voi olla merkityksellinen erityisesti silloin, kun oppilas on vasta tulossa osaksi uutta ryhmää, ja että sen merkitys voi vähentyä oppilaan vakiintuessa osaksi luokkaa.

Uuden oppilaan luokkaan kiinnittymistä tulisi tukea ensimmäisinä kuukausina

Väitöskirjan keskeinen viesti on, että koulunvaihdossa ei ole kyse vain fyysisen paikan vaihtumisesta, vaan siirtymästä vertaisryhmästä toiseen. Tämä siirtymä voi toisinaan altistaa uuden oppilaan kiusaamiselle uudessa luokassa. Kiusaamista voidaan pyrkiä ehkäisemään tukemalla uuden oppilaan sopeutumista ja ystävyyssuhteiden syntymistä sekä luomalla mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, jonka kautta oppilaat voivat tutustua toisiinsa ja löytää yhteisiä kiinnostuksen kohteita.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja kiinnittää huomiota uuden oppilaan istumapaikan valintaan luokassa, tarjoaa mahdollisuuksia yhteistyöhön ja tutustumiseen erilaisten luokkakavereiden kanssa ja seuraa sitä, onko oppilaalle muodostumassa kaverisuhteita.

Tutkimus ei kuitenkaan vielä kerro, mitkä yksittäiset käytännöt ovat kaikkein tehokkaimpia uuden oppilaan integroitumisen tukemisessa. Seuraava tärkeä askel onkin tutkia konkreettisia, koulun arkeen helposti soveltuvia tapoja tukea uusien oppilaiden vertaissuhteita.