Väitös (sisätautioppi): LL Saara Kortelainen
LL Saara Kortelainen esittää väitöskirjansa ”Systemic Sclerosis and Localized Scleroderma in Finland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 17.6.2026 klo 12.00 (TYKS T-sairaala, Risto Lahesmaa-sali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Laura Huilaja (Oulun yliopisto) ja kustoksena dosentti Laura Pirilä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Systeeminen skleroosi ja paikallinen skleroderma Suomessa
Systeemisen skleroosin ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa, mutta taustalla on ennen kaikkea aiempaa herkempi diagnostiikka. Väitöstutkimus tarjoaa ensimmäisen laajan kokonaiskuvan sekä systeemisestä skleroosista että morfeasta Suomessa.
Systeeminen skleroosi ja paikallinen skleroderma eli morfea ovat autoimmuunisairauksia, joille on ominaista sidekudoksen lisääntyminen kudoksissa. Systeemisessä skleroosissa sidekudosmuodostusta esiintyy ihon lisäksi vaihtelevasti myös sisäelimissä, kun taas morfea rajoittuu pääasiassa ihoon ja joskus myös ihonalaiskudokseen. Molempien sairauksien esiintyvyys ja ilmaantuvuus vaihtelevat huomattavasti maailmanlaajuisesti, ja myös taudin vaikeusasteessa on suurta yksilöllistä vaihtelua.
Systeemisen skleroosin tunnistamista varten on kehitetty luokittelukriteerejä, joita uudistettiin vuonna 2013 lievempien tautimuotojen paremman tunnistamisen mahdollistamiseksi. Taudille on tyypillistä autovasta-aineiden esiintyminen eli elimistön omia kudoksia kohtaan muodostuvat vasta-aineet. Eri autovasta-aineisiin liittyy erilaisia taudin ilmentymiä ja komplikaatioita, ja näistä sentromeerivasta-aineisiin on yhdistetty keskimäärin lievempi taudinkuva.
Systeeminen skleroosi on reumasairauksista huonoennusteisin, eikä ennusteessa ole tapahtunut merkittävää paranemista. Yleisimmät kuolinsyyt liittyvät sydän- ja keuhkokomplikaatioihin. Morfean diagnoosi perustuu kliinisen kuvan lisäksi ihon koepalalöydökseen. Toisin kuin systeemisessä skleroosissa, morfeapotilailla ei yleensä todeta tyypillisiä autovasta-aineita. Osalla potilaista esiintyy ihon ulkopuolisia ilmentymiä, jotka kohdistuvat useimmiten tuki- ja liikuntaelimistöön.
Tutkimuksessa havaittiin, että systeemisen skleroosin ilmaantuvuus kasvoi Suomessa vuosina 1999–2018. Kasvu selittyy pääosin aiempaa herkemmillä luokittelukriteereillä, ja se painottui potilasryhmään, jossa ihon paksuuntuminen rajoittui kehon ääreisosiin. Tämä rajoittunut tautimuoto osoittautui selvästi yleisimmäksi sairauden ilmenemismuodoksi, jopa yleisemmäksi kuin kansainvälisissä tutkimuksissa on kuvattu. Myös Suomessa sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä. Systeemiseen skleroosiin liittyvistä autovasta-aineista sentromeerivasta-aineita todettiin yli 70 prosentilla suomalaisista potilaista, mikä on suurempi osuus kuin muualla maailmassa.
Systeemisessä skleroosissa perussairaus oli merkittävin kuolinsyy, ja erityisesti sydän- ja keuhkoperäiset komplikaatiot korostuivat. Perussairauteen kuolleet potilaat menehtyivät keskimäärin nuorempina kuin muihin syihin kuolleet. Naisten 10 vuoden eloonjäämisennuste oli merkitsevästi parempi kuin miesten.
Morfean osalta havaittiin kaksi ilmaantuvuushuippua: lapsuudessa ja keski-iässä. Myös morfea oli yleisempi naisilla kuin miehillä. Ilmaantuvuudessa ei todettu muutosta vuosina 2005–2020. Ihon ulkopuoliset ilmentymät olivat yleisempiä lapsena sairastuneilla, ja ne kohdistuivat kaikissa tapauksissa tuki- ja liikuntaelimistöön. Systeemisen skleroosin ja morfean samanaikainen esiintyminen oli harvinaista, eikä morfeapotilailla todettu lisääntynyttä syöpäriskiä. Metotreksaatti ja valohoito osoittautuivat tehokkaiksi hoitomuodoiksi valikoiduilla potilailla.
Kumpaakaan sairautta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Tutkimus tuottaa uutta tietoa niiden yleisyydestä, ajallisista muutoksista ja liitännäissairauksista sekä auttaa tunnistamaan systeemistä skleroosia sairastavien huonon ennusteen riskitekijöitä. Tämä auttaa kohdentamaan seurantaa ja hoitoa potilaille, joilla on suurin riski vaikeaan tautiin.
