Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen tutkimus selvittää, mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen katsoo taideteoksia. Tutkimus toteutetaan verkkokyselyllä.
Aivotutkijoita kiinnostaa nyt, millaisia tuntemuksia ja kokemuksia taiteen näkeminen aiheuttaa, ja mitkä tekijät niitä voisivat selittää. Turun yliopistossa tutkimuksesta vastaa professori Lauri Nummenmaa ja Aalto-yliopistossa emeritaprofessori Riitta Hari.
– Tutkimuksen keskiössä ovat esteettisen nautinnon mekanismit, eli mikä taidenautintoa aiheuttaa ja miten se on yhteydessä biologisiin nautintoihin, kertoo Nummenmaa.
Aivotutkimus selvittää aivojen mekanismeja yleensä aivokuvantamisen avulla, mutta aivojen tuottamia kokemuksia voi kartoittaa myös kyselyllä. Nyt auki olevassa kyselyssä osallistuja näkee taideteoksia ja hänen tehtävänään on vastata niiden perusteella erilaisiin kysymyksiin.
Tutkijoilla on hyödynnettävänään tietokanta siitä, millaista taidetta kyselyn teokset edustavat ja miten ne on tehty. Näiden taustatekijöiden avulla voidaan selvittää, mikä erilaisia kokemuksia aiheuttaa.
Tutkijoita kiinnostaa esimerkiksi, millaisia tunteita esittävä ja abstrakti taide aiheuttavat.
– Yksi kiinnostava kysymys on, miksi sellaiset asiat, jotka eivät liity mihinkään aiemmin näkemäämme, kiinnostavat meitä, Nummenmaa sanoo.
Nummenmaan mukaan ihminen saa usein nautintoa niin sanotuista primääreistä eli fyysisistä ja konkreettisista asioista, kuten ruuasta tai kosketuksesta. On kuitenkin oleellista tutkia myös sellaisia nautinnon lähteitä, joista ihminen ei konkreettisesti saa mitään, mutta kokemus on tietoinen.
– Myös taiteet, kuten musiikki ja maalaukset, voivat aiheuttaa ihmisessä voimakasta mielihyvää. Sen syntyä kartoitetaan tässä tutkimuksessa.
Nyt avoinna oleva kysely keskittyy kuvataiteeseen. Myös musiikin aiheuttamista tunteista on tulossa vastaavanlainen kartoitus.
Nummenmaan mukaan taiteen aiheuttaman nautinnon ymmärtäminen on tärkeää, sillä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää monella tavalla. Taidetta voi käyttää esimerkiksi kuntoutustarkoituksissa, ja designilla voidaan tehdä erilaisista ympäristöistä miellyttävämpiä.
