Allergiarokotteen tehosteelle etsitään kaupallistajaa
Allergian siedätyshoidon rokotteita ja siten myös kustannuksia rajusti leikkaavan tehosteen kaupallistamista ryhdytään selvittämään. Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat saaneet tehtävää varten Tekesiltä yhteensä 530 000 euroa Tutkimuksesta liiketoimintaa -rahaa.
Tyksissä aloitetaan vuosittain noin 50 uuden potilaan siedätyshoito, uusia lähetteitä tulee 70–80 vuodessa. Johannes Savolaisen mukaan tehokkaampaa hoitoa tarvitaan, etteivät jonot veny nykyisestä kahdesta vuodesta vielä pidemmiksi
– Kaksivuotinen rahoitus antaa meille mahdollisuuden selvittää, voidaanko tuote kaupallistaa. Selvitämme muun muassa uuden start-up -yrityksen perustamista, toinen hankkeen johtajista, Turun yliopiston allergologian professori Johannes Savolainen sanoo.
Turun yliopiston kliinisen allergologian ja Åbo Akademin orgaanisen kemian yhteistyönä syntynyttä allergiarokotteen tehostetta eli adjuvanttia on jo testattu solukokein ja eläinmallein. Tulokset ovat lupaavia. Jos tuotteen kaupallistamiseksi löydetään toimiva malli, seuraavaksi haetaan lupaa testata adjuvanttia ihmisillä.
Markkinoille nopeimmillaan 10 vuodessa
Kaupallistamisselvityksen rinnalla Åbo Akademi jatkaa molekyylin synteesin kehittämistä, jotta sitä voidaan tulevaisuudessa valmistaa GMP-tason synteesilaboratorioissa.
Tutkimusryhmä pyrkii jatkamaan eläinkokeita saadakseen täsmällisempää tietoa. Jo tehdyissä kokeissa hiirelle aiheutettiin akuutti reaktio kananmunan valkuaisella, mutta koska maailmanlaajuisesti merkittävin allergeeni on heinä, turkulaiset etsivät eurooppalaista kumppania tehdäkseen kroonisen allergisen tulehduksen koe-eläinmallin timoteilla.
– Kahden vuoden kuluttua me tiedämme, tuleeko tästä jotakin vai ei, Savolainen sanoo
Jos tutkimusryhmä päättää edetä, edessä on kolmivaiheinen tutkimus ihmisillä. Ensimmäisessä faasissa varmistetaan uuden adjuvantin turvallisuus ihmisille. Jos näin on, faasi kakkosessa etsitään suuremman ihmisjoukon avulla oikea annostus ja faasi kolmosessa varmistetaan satojen tutkittavien avulla rokotteen toimivuus. Viime vaiheessa vertailupariksi otetaan plaseborokote.
– Koska allergiarokotteen kehittämisessä olemme riippuvaisia myös luonnon kiertokulusta, voi jo nyt sanoa, että mikäli tuote todetaan kaupallistettavaksi ja toimivaksi, käyttöön se saadaan aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua, Savolainen sanoo.
Edulliset kulut vaikeuttavat kaupallistamista
Erja Hyytiäinen