Alumnin tarina: Juridiikka on pohjimmiltaan kielenkäyttöä, sanoo juristi-lingvisti Leena Kerppilä

13.02.2026

Nimi: Leena Kerppilä

Ikä: 50

Nykyinen työtehtävä: Juristi-lingvisti Euroopan unionin neuvostossa

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Työni sisältää vaihtelevassa määrin erilaisten asiakirjojen oikeudellis-kielellistä tarkastamista ja säädösvalmistelun eri vaiheiden kokouksiin ja neuvotteluihin osallistumista. Päivästä riippuen koko työaika saattaa kulua joko oman työpöydän ääressä muutaman tekstin parissa työskennellen tai kokouksessa säädöstekstin laatimisessa avustaen tai sen viimeistelyä johtaen. Joinakin päivinä tarkastettavia lyhyempiä tai kiireisempiä lainsäädäntöasiakirjoja saattaa puolestaan olla pöydälläni vaikkapa parikymmentä. Poliittiset tapahtumat, kuten Ukrainan tilanne ja unionin pakotteiden hyväksyminen, unionin monivuotisen rahoituskehyksen valmistelun eri vaiheet tai käänteet merkittävien kansainvälisten sopimusten neuvotteluissa, heijastuvat työpäiviini suoraan, samoin vaikkapa unionin puheenjohtajuuskausien vaihtumiset ja Europan parlamentin lainsäädäntökauden eri vaiheet.

Kuvaile urapolkusi lyhyesti.

Aloitin työurani isossa suomalaisessa asianajotoimistossa. Parin vuoden jälkeen lähdin kabinettiharjoitteluun EU-tuomioistuimeen, mitä kautta jäinkin kokonaan EU-uralle osallistuttuani juristi-lingvisti-kilpailuun ja siirryttyäni kabinetista juristi-lingvistiksi EU-tuomioistuimeen. Luxemburgista siirryin säädösvalmistelun puolelle eli juristi-lingvistiksi ensin Euroopan parlamenttiin ja sittemmin Euroopan unionin neuvostoon. Urapolulleni ovat osuneet lisäksi lyhyet pätkät Euroopan keskuspankissa ja Valtiontalouden tarkastusvirastossa.

Mikä sinua innostaa työssäsi?

Juridiikka on pohjimmiltaan kielenkäyttöä, ja minua kiinnostaa kielen ja juridiikan yhdistäminen. Lainsäädäntötyössä koen olevani edelleen samalla polulla, jolla urani sopimusjuristina asianajomaailmassa aloitin. Välitön liityntä maailman ja politiikan tapahtumiin ja sitä kautta kokemani työn merkityksellisyys, ajankohtaisuus ja dynaamisuus kiehtovat sekä ennen kaikkea vievät mukanaan. Minulle olennaista on, että voin kokea työni mielekkääksi ja omien arvojeni mukaiseksi.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät työelämätaidot?   

Omassa työssäni korostuvat kyky laajojen kokonaisuuksien hallitsemiseen ja hahmottamiseen, toisaalta tarkkuus ja täsmällisyys sekä tietysti kielitaito. Työni on useimmiten aika hektistä eivätkä määräajat ole neuvoteltavissa, joten tehokkuus, priorisointi ja ajanhallinta paineen keskellä ovat olennaisia taitoja. Mielestäni nämä kaikki ovat monenlaisen työn kannalta tärkeitä taitoja, vaikkeivat joka tehtävässä juuri tärkeimpiä olisikaan.  

Millaisia valmiuksia opintosi antoivat sinulle?   

Omalla urallani on korostunut oikistutkinnon yleistutkintoluonteen hyödyllisyys. En ole työssäni minkään yksittäisen alan asiantuntija, vaan käsittelemäni tekstit liittyvät milloin mihinkin oikeudenalaan. Opinnot ovat luoneet pohjan kaikella sille, minkä on vasta työelämässä oppinut, enkä osaa sanoa mitään opintojen kautta opittua, mistä ei olisi ollut hyötyä jossakin muodossa. Juristi-lingvistille ja työuraansa ulkomailla rakentavalle kielitaito on tietysti ollut ratkaisevan tärkeää.

Millaisia haasteita opiskeluun liittyi?                   

Rakastan opiskelemista eikä opiskeluun liittynyt varsinaisia haasteita. Suurimpana haasteena koin kaiken kaikkiaan opiskelujen aloittaisen eli sen, että jokin ala piti vain valita. Minulla on tuplatutkinto (FM ja OTK/OM – tämä liittyy juuri siihen valinnanvaikeuteen) ja jossain vaiheessa kahden tutkinnon opiskeleminen samanaikaisesti ja ylipäätään ajanhallinta erilaisten osa-aikatöiden ja opintojen keskellä luultavasti oli jollain tavoin haastavaa. Aika kuitenkin kaiketi kultaa muistot, sillä miellän opiskeluajan kuitenkin kokonaisuudessaan keveäksi.

Mieleenpainuva kokemus opintojesi varrelta?

Opiskelijavaihto oli kokonaisuutena mahtava, samoin etenkin fuksivuosi kaikkine tapahtumineen. Vaikea yksilöidä mitään yksittäistä kokemusta tai muistoa. Nyt kun opiskeluajoista on jo parikin vuosikymmentä, mielessä ovat lähinnä ihmiset eli opiskeluaikana syntyneet ystävyyssuhteet ja kaikki yhdessä vuosien varrella koettu.

Mitä alumnius sinulle merkitsee?

Ulkosuomalaisena en ole niin aktiivinen alumnitoiminnassa kuin ehkä toivoisin voivani olla. Alumnius merkitsee minulle kuitenkin yhteyden ja juurien säilyttämistä, säikeitä menneeseen ja samalla mahdollisuutta toivottavasti omankin tarinan kautta antaa ajatuksia nykypäivän opiskelijoille. Paljolti alumnius ilmenee kai ihan puhtaana nostalgiana myös.

Vinkkisi nykyisille opiskelijoille?

Kuuntele itseäsi. Älä etsi aina rationaalisinta, valtavirran mukaista ja paperilla parasta polkua vaan uskalla tehdä omat valintasi. Yhtä oikeaa valintaa ei useinkaan ole.

Ota kaikki irti opiskeluajasta: ole rohkea ja utelias, kerää kokemuksia, rakenna verkostoja ja ystävyyssuhteita, mene opiskelijavaihtoon. On kliseistä sanoa, että opiskeluaika on ainutkertainen vaihe elämässä, mutta niinhän se kuitenkin on.

Hanki hyvä kielitaito, unohtamatta suomen kieltä!

Luotu 13.02.2026 | Muokattu 13.02.2026