Luennoitsija puhumassa, henkilökuva

BioCity Symposium: Immunologia on muuttamassa vakavien sairauksien hoitoa

29.08.2022

Immunologinen tutkimus muuttaa lähivuosina keinoja, joilla hoidetaan muun muassa syöpää, MS-tautia ja tyypin 1 diabetesta. Tämä kävi ilmi 31. kerran järjestetyssä BioCity Symposiumissa, jota teemoittivat InFLAMES-lippulaiva ja immunologia. Yksi symposiumin huippuhetkistä koettiin, kun puhujaksi asettui Nobel-voittaja Sir Peter Ratcliffe.

Oxfordin yliopistossa työskentelevä Ratcliffe sai lääketieteen ja fysiologian Nobelin vuonna 2019. Palkinto tuli tutkimuksesta, jolla hän selvitti, kuinka solut aistivat hapenpuutteen, hypoksian, ja sopeutuvat siihen. Hypoksia on läsnä myös tulehdustaudeissa, joissa kyse on ihmisen oman puolustusjärjestelmän häiriöstä.

– Tiedämme, että matala happitaso muuttaa tapaa, jolla tulehdus- ja puolustussolut toimivat. Tämä on nouseva tutkimusalue, emme vielä tiedä tarkkaan, miten tuo säätely toimii, Ratcliffe totesi. 

Nobelisti huvitti yleisöään todeten, että onneksi Nobel-palkintoa ei ole koskaan peruutettu. Hän on nimittäin varma, että on itse selvittänyt vasta osan koko hypoksiamekanismista. Esimerkiksi aivojen hapensäätelyyn täytyy olla olemassa oma järjestelmänsä, joka on jo tunnistettua tapaa nopeampi ja ketterämpi.

Nuoria tutkijoita Ratcliffe kehotti kaihtamaan sitä, mikä tutkimuksessa sattuu olemaan muodikasta. Tutkijat eivät ole muodeille immuuneja, hän tähdensi, ja kannusti kutakin kysymään omat kysymyksenä, ne, joita kukaan muu ei vielä ole kysynyt.

Kohden täsmäimmunoterapioita

Kaksipäiväisessä symposiumissa syvennyttiin muun muassa siihen, kuinka syöpä muokkaa puolustusjärjestelmäämme itselleen suotuisaksi tai piiloutuu siltä kokonaan. Kun nämä keinot tunnetaan, voidaan kehittää immunoterapioita, jotka herättävät immuunipuolustuksen ja saavat sen jälleen toimimaan tehokkaasti syöpää vastaan.

Kehitteillä oleviin immunoterapioihin kuuuluu akatemiatutkija, InFLAMES ryhmänjohtaja Maija Hollménin kehittämä beksmarilimabi vasta-ainelääke. Beksmarilimabi on tarkoitettu vaikeiden syöpien hoitoon ja se on edennyt jo potilaskokeisiin.

Maija Hollmén luennoi
Maija Hollmén

Hollmén kertoi BioCity Symposiumissa kokeiden vahvistaneen, että beksmarilabi todella tehoaa pitkälle edenneisiin syöpiin. MATINS-tutkimuksessa (Macrophage Antibody to Inhibit Immune Suppression)  lääkkeelle suotuisan hoitovasteen saaneista potilaista 65 prosenttia oli vielä vuoden jälkeen elossa, kun vastaava luku hoitovasteettomassa ryhmässä oli 11 prosenttia. Hollménin ryhmä selvittää parhaillaan, miten syöpäpotilaista voidaan erottaa juuri ne potilaat, jotka hyötyvät lääkkeestä. Potilaskäyttöön beksmarilimabi saataneen lähivuosina.

Diabetes ja MS-tauti ovat autoimmuunisairauksia, joissa ongelma on vikaantuneessa puolustusjärjestelmässä: se toimii liian tehokkaasti ja hyökkää elimistöä vastaan. Professori Jeffrey Bluestone totesi BioCity Symposiumissa, että tutkijoiden pitää päästä aivan näiden häiriöiden alkulähteille eli selvittää, mikä saa puolustajasolumme harhautumaan ja mitä sille voi tehdä. Uusien hoitojen tulee hillitä jo valloilleen riistäytynyttä liikatoimintaa ja muokata puolustusta tolerantimmaksi, sietokykyisemmäksi.

Bluestonen saavutuksiin kuuluu muun muassa teplitsumabi, vasta-aine, jolla on pystytty potilaskokeissa lykkäämään tyypin 1 diabeteksen puhkeamista sairaudeksi. Vasta-aineella ei vielä ole myyntilupaa. University of California San Franciscossa pitkän uran tehnyt Bluestone on perustanut Sonoma Biotherapeutics-yrityksen viemään eteenpäin lääketutkimuksia.

MS-lääkettä nenän kautta

Vasta-ainehoidot tuovat uutta toivoa myös etenevää MS-tautia sairastaville ja Alzheimer-potilaille.  

– Olemme saaneet lääkeviranomaiselta luvan aloittaa syyskuussa 2022 tutkimuksen, jossa kahdeksan etenevää MS-tautia sairastavaa potilasta saa nenän kautta annosteltavaa foralumabi-vasta-ainetta, kertoi Harvard-professori Howard L. Weiner. 

Weinerin mukaan foralumabista (aCD3) on saatu alustavissa tutkimuksissa dramaattisia tuloksia, jotka ovat sittemmin todentuneet kahdella MS-potilaalla. Vasta-aine on näyttänyt hillitsevän aivojen puolustajasolujen, mikroglian, toimintaa, mikä on pysäyttänyt MS:n etenemisen. Aaltomaiseen Ms-tautiin on jo hyviä hoitoja, mutta  etenevä MS-tauti on toistaiseksi niitä vailla. 

Weiner uskoo, että nenän kautta annetusta foralumabista on hyötyä myös muissa neurologissa sairauksissa, joissa häiriintynyt mikroglia-toiminta on osallisena. Näitä tauteja ovat muun muassa Alzheimerin tauti ja ALS.

Miesflunssa sittenkin totta?

Infektiot ovat naisilla miehiä lievempiä ja he selviävät niistä vähemmällä kuin miehet. Naiseus parantaa rokotusvasteita, paitsi että naisilla esiintyy enemmän rokotusten haittavaikutuksia. Miehet kehittävät enemmän syöpiä kuin naiset, kun taas naiset sairastuvat miehiä enemmän autoimmuunisairauksiin. Miehiä on kuollut selvästi enemmän Covid-19-epidemiassa. Nämä erot immuniteetissä kiinnostavat InFLAMESin vierailevaa professoria, Karoliinisen instituutin tutkijaa Petter Brodinia.

– Erot ovat hormonien ja geenien yhteisvaikutusta. Geenien osuutta tunnetaan jo, siksi me keskitymme hormoneihin, erityisesti mieshormoni testosteroniin, vaikka olemme tutkineet myös naisten estradiolia, Brodin kertoi Biocity Symposiumissa.

Onko siis niin että, että eri sukupuolet saattavat tarvita erilaisia lääkkeitä?

– Se ei ole täysin hullu ajatus. Ehkä tarvitsemme tulevaisuudessa sukupuolen mukaan eri lääkkeet, rokotteet tai syöpälääkkeet, Brodin totesi.

Luennoitsija
Petter Brodin

Perimmäisenä tarkoituksena on Brodinin mukaan kuitenkin selvittää, mitkä osat kummankin sukupuolen immuunijärjestelmän molekyylimekanismeista vastaavat niiden hyvistä ominaisuuksista. Tämä jälkeen voisi olla mahdollisesti muokata mekanismeja niin, että sukupuolesta riippumatta järjestelmä toimisi tehokkaasti esimerkiksi viruksia vastaan.

BioCity Symposiumin yleisöstä kommentoitiin Brodinille, että josko onkin niin, että miesflunssa on totta.

– Emme ole tutkineet sitä, Brodin vastasi.

Vuodesta 1991 lähtien järjestetty BioCity Symposium on Turun bio- ja molekyylilääketieteilijöiden tärkein vuosittainen kokoontuminen. Symposiumin järjestäjä BioCity Turku -organisaatio tukee bio- ja molekyylitieteiden tutkimusta Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Tänä vuonna tapahtumaan osallistui yli 400 osanottajaa ja sen posterinäyttelyssä on esillä sata posteria. Vuonna 2023 symposiumin teemana on Sculpting Tissues - cells, matrix and forces.

InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen, Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot

Luotu 29.08.2022 | Muokattu 29.08.2022