Digikyvykkyys-hanke pilotoi uutta konseptia: teknologiayritys Everon sai uusia ideoita opiskelijayhteistyössä

27.05.2019

Digikyvykkyys-hankkeen tavoitteena Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa on luoda uusia toteutuksia yrityksissä tunnistettuihin digikyvykkyyden tarpeisiin. Hankkeen ensimmäiseen Kokeile&Kysy-pilottiin osallistui teknologiayritys Everon, joka sai yhteistyössä opiskelijoiden kanssa uusia ideoita tuotekehitykseen ja tuotteiden käyttöön liittyvän ymmärryksen vahvistamiseen. Tutustu Everonin ja opiskelijoiden kokemuksiin!

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu on mukana Digikyvykkyys-hankkeessa, joka vastaa terveysteknologian, meriteollisuuden ja metalliteollisuuden alalla toimivien yritysten osaajapulaan. 

Hanke järjesti toukokuussa ensimmäisen Kokeile&Kysy-pilotin, johon osallistui teknologiayritys Everon. Lue alta, miten yhteistyö sujui!

everon case digikyvykkyys
Turun yliopiston erikoistutkija Ville Harkke, hoitotieteen maisteriopiskelijat Petra Auramo, Satu Huusko, Jenni Koskinen, Karoliina Marjaniemi ja Iina Ryhtä ja Everonilta Aki Kuivalainen ja Tommi Lundén. Lisäksi tapahtumaan osallistui maisteriopiskelija Imane Elonen etänä.
Digikyvykkyyksien nostoa ja paikkausta

Digikyvykkyyksiä voidaan tarkastella joko investoinnin (nostetaan valmiuksia tulevaa varten) tai paikkauksena (paikataan digikykyvajetta tunnistetuissa tarpeissa). Toteuttamissamme digikyvykkyystoimenpiteissä voidaan määritellä kolme erilaista tilaa:

A. Työn digitalisaation kokonaisvaltaisten vaatimuksien ymmärtäminen uusimman tietoteknologian mahdollisuuksien kautta, osana teknologiayrityksen omia tuotteita ja tuotekehitystä-/palvelutoimintaa.

B. Välittäjä: yrityksen kyky ymmärtää loppukäyttäjän digikyvykkyyksiä osana työn kokonaisuutta (oma työ, yhteistyö, palvelut ja muut työvälineet) ja erottaa se pelkästä tuotteesta ja suppeasta välineen käyttäjäroolista.

C. Teknologian hyötykäytön toteuttajien (tässä: hoitotyön asiantuntijat, ammattilaiset, johtajat) digikyvykkyyden nostaminen, jotta oma työ ja sen johtaminen sujuvat paremmin. Digikyvykkyyden parantaminen parantaa hoitotyön ammattilaisten oman työjärjestelmän parempaa hallintaa.

Olemme hankkeessa toistaiseksi luoneet kolme toimenpidettä terveysteknologiayritysten tarpeiden perusteella. Tässä testattiin Kokeile&Kysy-toimintaa, jota jatketaan eri variaatioina kesän ja syksyn aikana. Karavaani-palvelu tuo Turun korkeakoulujen valikoitujen syventävien ICT-kurssien tarjontaa terveysteknologiayrityksille tuettuna palveluna. Karavaanissa tavoite on saada vastauksia yrityksiä ja heidän osaajiaan ”kiusaaviin” kysymyksiin heidän oman työnsä näkökulmasta. Karavaani-kokeilu huhtikuussa oli onnistunut ja sitäkin jatketaan syksyllä. Kolmantena on Lukupiiri- ja Match making -toiminnot, joiden kokeiluja tehdään syksyllä. 

Työjärjestelmiä, tietojohtamista ja työrooleja tietotyötä sujuvoittamaan

Digikyvykkyys viestii monitahoisesta ja –tasoisesta tietotyön käsitteestä, joka liittyy lähes kaikkiin työtehtäviin suoraan tai välillisesti. Tämä pätee erityisesti työinformatiikan kautta tarkasteltuna: kyse ei ole vain siitä, miten loppukäyttäjä osaa käyttää eri sovelluksia tai teknologioita. Kyse on siitä, miten toimijat (työn tekijät, osaajat) oman työnsä tehtävät ja vastuut mieltävät, ja miten he niitä toteuttavat ja kehittävät yksin ja yhdessä. 

Sama pätee teknologioita ja tietotekniikkapalveluja tuottaviin yrityksiin: digikyvykkyys IT-yrityksessä ei ole vain tekniikkaosaamista, koodausta tai data-analytiikkaa. Se on kyvykkyyksiä hallita tehokkaasti ja vaikuttavasti monimuotoista tietyn kohteen tieto- ja aineistojoukkoa. Siten IT-yrityksen teknologiaosaamisella on välittäjärooli, jonka tavoitteena on parantaa loppukäyttäjän toimintaympäristön ymmärrystä, jotta tavoiteltujen muutoksien (tässä hoitotyön ja asiakkaiden elämänlaadun parantuminen) onnistuminen parantuisi entisestään! Siten myös IT-yrityksen digikyvykkyyksiin kuuluu kyvyt ja keinot työn digitalisaation sisältöjen ja muutosprosessien ymmärtämiseksi. Myös digikyvykkyys pohjautuu siten luottamukseen, sosiaaliseen pääomaan ja yhteistoiminnallisuuteen.

Miten nostaa digikyvykkyyksiä?

Digikyvykkyys-hankkeen tavoitteena meillä Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa on luoda uusia toteutuksia yrityksissä tunnistettuihin digikyvykkyyden tarpeisiin. Nyt tarve liittyi tuotekehitykseen ja tuotteiden käyttöön liittyvän ymmärryksen vahvistamiseen. 
Ensimmäiseen Kokeile&Kysy-pilottiin 15.5.2019 osallistui teknologiayritys Everonilta kaksi edustajaa (Aki Kuivalainen, Tommi Lundén) ja 6 hoitotieteen maisteriopiskelijaa, joista yksi etänä. Tilaisuutta oli alustettu molemmin puolin ennen tapaamista: nyt oli kolme tuntia aikaa avata yrityksen esittämiä digiasioita vapaamuotoisen keskustelun keinoin. Tavoite oli hyvin yhteisöllinen, yhdessä tekemistä korostava. 

Aki Kuivalainen, Everon: 

- Digitaalisaatio ei tapahdu ilman muutosta toiminnassa. Pitää toimia fiksummin. Meille Everonissa on tärkeää mahdollista turvallinen ja fiksu arki hyödyntämällä teknologioita ja dataa. Halusimme ehdottomasti käyttää ainutlaatuisin mahdollisuuden sparrata yliopistoyhteistyössä ajatusta, toteutustamme ja toimintaamme. Avoimesti keskusteleva ja tunnereaktioita herättänyt Kysy&Kokeile sessio vastasi erinomaisesti odotuksiimme.

Hankkeen vastuullinen johtaja, lehtori Antti Tuomisto:


- Koimme että tilaisuuden keskustelussa ei ollut kahta osapuolta, vaan yksi ryhmä, joka halusi vaikuttaa potilaiden hyvinvointiin ja hoitotyön sujuvuuteen. Siten tavoite oli ymmärtää kaveria paremmin, jakaa tietoa osaajien kesken, muuttaa omia ajatuksia, tutustua uusiin ihmisiin, vaikuttaa ja vaikuttua.

Myyntityö sopii hoitotieteilijöille

Kolmetuntinen meni todella nopeasti. Toteutui hyvin rikas, eloisa, välkkyvä avoin keskustelu hoitotyöstä, tietoteknisistä apuvälineistä, johtamisesta ja muutoksesta yksilön, organisaation ja yhteiskunnan tasoilla. Enempää ei juuri voi vaatia.

Hoitotieteen maisteriopiskelijat Petra Auramo, Satu Huusko, Jenni Koskinen, Karoliina Marjaniemi, Iina Ryhtä ja etänä osallistunut Imane Elonen:

- Tapaaminen oli loistava tilaisuus meille hoitotieteen opiskelijoille päästä hyödyntämään aiempaa ammatillista osaamista sekä uutta asiantuntijuuttamme niin kliiniseen hoitotyöhön kuin johtamiseenkin liittyen. Tuntui upealta olla vaikuttamassa siihen, miten teknologia voi parhaimmillaan palvella tulevaisuuden hoitotyötä ja johtamista ja sitä kautta olla osallisena luomassa sitä kaikkein tärkeintä: parasta mahdollista palvelukokemusta terveydenhuollon asiakkaalle.
 

Digikyvykkyyksien yhteisöllisyys = työkulttuurin muutos

Digitalisaatio vaikuttaa meihin vielä monisyisemmin kuin ehkä ajateltu. Tämän pilotin perusteella voisi visionäärisesti kuvailla miten hoitotieteen osaajista tulee myyjiä sekä organisaation sisällä, suhteessa asiakkaisiin että IT-palveluntarjoajiin: näille eri asiakasryhmille on myytävä parasta hoitotyötä ja sitä kehittävää tietoa, jotta yhteistyö eri osapuolien kanssa johtaa haluttuun lopputulokseen: asiakkaan/potilaan hyvinvoinnin parhaaseen mahdolliseen tilaan tapauskohtaisesti. Tämä vaatii tietoa, johtamista, yhteistyötä ja tehokkaita työkaluja arjen ennakoivaan pyörittämiseen.

Työkulttuurin muutos digikyvyykkyyksiä korostamalla voisi hoitotyön ammattilaisilla ja asiantuntijoilla tapahtua yhdessä teknologiayritysten kanssa: jokainen hoitotyön osaaja on jatkossa oman työnsä ”mesenaatti”, evangelista, apostoli ja ikääntyvän hoitoa ja hoivaa tarvitsevan kansalaisen ääni ja sanansaattaja sekä IT-palveluntarjoajan partneri. Lisäksi hän on oman elämänsä parempi versio, better me 2.0. Tätä yhteiskunta näyttäisi tarvitsevan: hoitotyön ”myyjiä” eli hoitoalan ison ja tärkeän yhteiskunnallisen roolin myyjiä terveysteknologiayrityksiin (ja muillekin), jotta itse työ, toimintaympäristö ja työvälineet olisivat asianmukaisia, työtä sujuvoittavia sekä ennakointia ja päätöksentekoa tukevia.

Osallistuneet hoitotieteen maisteriopiskelijat toteavat vielä yhdestä suusta: 

- Hoitotyön ammattilaisten määrä suhteessa työmäärään on kriittinen. Siksi meillä tulee olla työssämme ja sen suunnittelussa ja johtamisessa parhaat mahdolliset työvälineet. Dataa tarvitaan, jotta asiat saadaan näkyväksi ja käsittelyyn, mutta potilas on tärkein.

Digikyvykkyys-hankkeessa on toistaiseksi luotu kolme toimenpidettä terveysteknologiayritysten tarpeiden perusteella. Nyt testattiin Kokeile&Kysy-toimintaa, jota jatketaan eri variaatioina kesän ja syksyn aikana. Karavaani-palvelu tuo Turun korkeakoulujen valikoitujen syventävien ICT-kurssien tarjontaa terveysteknologiayrityksille tuettuna palveluna. Karavaanissa tavoite on saada vastauksia yrityksiä ja heidän osaajiaan askarruttaviin kysymyksiin heidän oman työnsä näkökulmasta. Karavaani-kokeilu huhtikuussa oli onnistunut ja sitäkin jatketaan syksyllä. Kolmantena on Lukupiiri- ja Match making -toiminnot, joiden kokeiluja tehdään syksyllä.

Hanketta koordinoi Oulun yliopisto ja sen osatoteuttajina toimivat Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu. Turun seudulla yhteistyökumppanina toimii Turku Science Park Oy. Hankkeen päärahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja se on osa Kestävän kaupunkikehittämisen yhteistyöstrategiaa (6AIKA). Rahoittajan edustajana hankkeessa toimii Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2018 – 31.12.2020.

Luotu 27.05.2019 | Muokattu 27.05.2019