Kasvatustieteiden tiedekunnan vuosittaisen EDutu-foorumin teema oli tänä syksynä Oppimisen huominen – visioista käytäntöön.
Tiistaina 29.9. Turun yliopiston Educariumin aulassa kävi kuhina, kun EDutu-foorumi käynnistyi EduDevelop-messujen merkeissä. Kävijät pääsivät tutustumaan erilaisiin tiedekunnassa käynnissä oleviin hankkeisiin sekä Raumalta visiitille tulleeseen kampuskoira Pilviin.
Puoliltapäivin ohjelma jatkui EDU1-salissa, jossa syvennyttiin opettajankoulutuksen ja perusopetuksen tuoreimpiin visioihin. Päivän aikana kuultiin kaksi esitystä kommenttipuheenvuoroineen sekä paneelikeskustelu.
Tilaisuuden avasi dekaani Marjaana Veermans, joka tiivisti foorumin kantavan teeman toteamalla, että koulutuskentän kehittämiseksi laadittujen visioiden ei pidä antaa jäädä vain papereiksi tai pdf-tiedostoiksi.
Avauspuheenvuoron jälkeen Opettajankoulutusfoorumin puheenjohtaja Auli Toom esitteli Opettajankoulutusfoorumia sekä pitkälle tulevaisuuteen katsovaa suomalaisen opettajankoulutuksen visiota Opettajankoulutus 2050.
Toomin esityksessä sekä sitä seuranneessa dekaani Veermansin kommenttipuheenvuorossa toistui yksi päivän ydinkysymyksistä: kuinka opettajankoulutus voi vastata muuttuvan maailman asettamiin haasteisiin?
”Tulevaisuutta ei rakenneta yksittäisillä uudistuksilla, vaan tukemalla opettajien kykyä oppia ja uusiutua”, totesi dekaani Veermans kommenttipuheenvuorossaan.
Turun kaupungin lasten ja nuorten palveluiden johtaja Anu Parantainen esitteli seuraavaksi Peruskoulu 2045: Elämää varten -vision. Tiedekunnan vuoden alumniksi nimetty Parantainen korosti puheenvuorossaan nuorten tulevaisuususkon ja tulevaisuustaitojen merkitystä. Hän totesi perusopetuksen visiota lainaten, että "peruskoulu on Suomen tärkein tulevaisuusinstituutio".
Parantaisen esityksen jälkeen Turun normaalikoulun perusopetuksen rehtori Tuija Niemi esitti kommenttipuheenvuoron. Niemi puhui muun muassa nuorista juuri perusopetuksen aloittaneista lapsista, joiden elämässä opettajan vaikutus näkyy vielä vuosikymmentenkin päähän.
Puheenvuorojen jälkeen oli vuorossa kahvitauko, jonka jälkeen ohjelma jatkui EDU1-salissa paneelikeskustelun merkeissä. Paneelikeskusteluun osallistui jo puheenvuoroja pitäneiden Auli Toomin, Marjaana Veermansin, Anu Parantaisen ja Tuija Niemen lisäksi myös Taatilan yhtenäiskoulun rehtori Tuomas Tättilä. Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi KVS-säätiön toimitusjohtaja ja tiedekunnan neuvottelukunnan puheenjohtaja Lauri Tuomi.
Panelisteilta kysyttiin, näkyvätkö päivän aikana esitellyt visiot jo jollain tavalla heidän työarjessaan. Esille nousivat esimerkiksi Turun normaalikoulussa käyttöön otettu hyvinvoinnin vuosikello, opettajien osallistaminen Taatilan yhtenäiskoulun uuden koulutalon suunnitteluun sekä Turun kaupungilla käynnistetty lähijohtajafoorumi, jonka avulla on voitu yhtenäistää johtamistapoja sekä tarjota lähijohtajille tukea.
Panelistit puhuivat myös tekoälyn kehittymisen ja yleistymisen luomista haasteista opettajankoulutukselle. Tekoälykeskusteluun toivottiin tasapainoa uhkakuvien sekä mahdollisuuksien tunnistamisessa. Puheenvuoroissa muistutettiin, että vaikka tekoälyn kanssa on hyvä oppia työskentelemään, sen ei tulisi tapahtua vahvojen perustaitojen opettelun kustannuksella.
Paneelikeskustelussa korostui myös jatkuvan oppimisen merkitys. Opettajien ja rehtorien jatkuvaa oppimista pidettiin keskeisenä vastauksena muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin. Ratkaisuja kaivattiin jatkuvan oppimisen kasautumiseen vain kaikkein aktiivisimmin lisäkoulutuksen pariin hakeutuville.
Keskustelun päätteeksi panelisteilta kysyttiin, minkä otsikon he haluaisivat tulevaisuudessa lukea sanomalehdestä. Vaikka vastausten painotukset vaihtelivat, yksi asia yhdisti niitä kaikkia: nuorten tulevaisuususkon vahvistuminen.
Teksti ja kuvat: Arttu Ala-Jokimäki