Elias Tillandz -palkinto myönnettiin BioCity Turun viime vuoden parhaalle tutkimusartikkelille
Elias Tillandz -palkinto jaettiin tänä vuonna parhaalle BioCity Turun tutkijoiden vuonna 2016 julkaisemalle tutkimusartikkelille 27. BioCity-symposiumin yhteydessä 17.8.
Palkinnon vastaanottivat tohtorikoulutettava Norma Jäppinen (vas.) ja dosentti Pia Rantakari. Palkinnon luovutti professori Tapio Salmi Åbo Akademista.
Vuosittain BioCity Turun tutkijoiden julkaisemalle tutkimusartikkelille jaettava palkinto on nimetty Turun Akatemian professori Elias Tillandzin mukaan (1640‒1693). Tillandz toi kokemusperäisen tieteen Turkuun ja julkaisi Turussa ensimmäisen varsinaisen tieteellisen tutkimuksen. Palkintoon sisältyy stipendi. Palkintoa on tukenut Stiftelsen för Åbo Akademi.
BioCity Turku -organisaatiossa on yli sata tutkimusryhmää, joissa työskentelee yli tuhat tutkijaa ja opiskelijaa Turun yliopistosta ja Åbo Akademista.
Sikiökautisia valkosoluja tarvitaan aikuisenakin
Palkinnon voittanut ”Fetal liver endothelium regulates the seeding of tissue-resident macrophages” -artikkeli julkaistiin Nature-lehdessä. Sen kirjoittajat ovat Pia Rantakari, Norma Jäppinen, Emmi Lokka, Elias Mokkala, Heidi Gerke, Emilia Peuhu, Johanna Ivaska, Kati Elima, Kaisa Auvinen ja Marko Salmi.
Palkittu artikkeli perustuu tutkimukseen, jossa Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan MediCity-tutkimuslaboratorion tutkijat löysivät geenin, joka säätelee makrofaagityypin valkosolujen liikkumista elimistössä.
‒ Havaitsimme, että vain verisuonissa ilmentyvän Plvap-nimisen geenin puutos aiheuttaa yllättäen isoja poikkeamia eri kudoksissa olevissa makrofaageissa. Sikiökautisten maksassa tuotettujen makrofaagien leviäminen muihin kudoksiin oli lähes kokonaan estynyt ilman Plvap-geeniä, vaikka esim. syntymän jälkeen muodostuvien luuydinperäisten makrofaagien jakauma elimistössä oli täysin normaali, kertovat dosentti Pia Rantakari ja tohtorikoulutettava Norma Jäppinen.
Tutkimuksessa havaittiin, että varhaisten maksaperäisten makrofaagien puutoksella oli merkittäviä fysiologisia seurauksia vielä aikuisiällä. Puutoksen takia muun muassa vanhoista punasoluista vapautuva rauta kerääntyi elimistöön.
Lisäksi Plvap-proteiinin puutos esti lähes täysin puberteetin aikaisen rintarauhasen tiehytjärjestelmän kehittymisen. Havainnot viittaavat siihen, että yksilönkehityksen eri aikoina muodustuvat makrofaagit ovat erilaistuneet hoitamaan elimistössä erityyppisiä tehtäviä, jotka ulottuvat myös immuunipuolustuksen ulkopuolelle.
Tutkimusryhmä osoitti, että Plvap-proteiinia tarvitaan sitomaan sellaisia houkutinmolekyylejä, jotka ohjaavat makrofaagien esiasteiden kulkua maksasta verenkiertoon ja sieltä edelleen eri puolelle elimistöä.
‒ Ilman Plvap-proteiinia nämä makrofaagien esiasteet jäävät tavallaan jumiin maksaan, toteaa Rantakari.
Tutkimus on tehty professori Marko Salmen johdolla Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan MediCity-tutkimuslaboratoriossa.
TS
Kuva: Tilda Junko