Nippon-säätiön ja sen alla toimivan Scandinavia–Japan Sasakawa -säätiön edustajille esiteltiin Turun yliopiston tutkimusta ja Seilin saarta elokuun lopulla.
Nippon-Foundation on Japanin suurin yksityinen säätiö ja maailmanlaajuisesti merkittävä hyvinvoinnin tukija. Se toimii tiiviisti yhdessä Sasakawa -säätiöiden ryppään kanssa. Siihen kuuluu 24 alasäätiötä, jotka toimivat muun muassa yhteiskunnan, tieteen, kulttuurin ja rauhan edistämisen maailman eri alueilla.
Yhden alasäätiöistä, Scandinavia–Japan Sasakawa Foundation-säätiön tarkoituksena on kehittää edelleen yhteistyötä ja ystävyyssuhteita Pohjoismaiden ja Japanin välillä sekä myöntää rahoitusta tutkimukseen ja koulutukseen.
Säätiöistä Turun yliopiston vierailulle osallistuivat muiden muassa Nippon Foundationin toimitusjohtaja, Ichiro Kabasawa, säätiön aikaisempi toimitusjohtaja ja nykyinen neuvonantaja Tatsuya-Tanami, YK:n entinen apulaispääsihteeri, suurlähettiläs Kiyotaka Akasaka, Pohjoismaisen Sasakawa-säätiön puheenjohtaja, entinen Itä-Göötanmaan maaherra Elisabeth Nilsson, Norjan Nobel-komitean varapuheenjohtajana toiminut professori Henrik Syse ja säätiön pohjoismaiset hallituksen jäsenet.
Säätiön hallituksen suomalaisista jäsenistä varapuheenjohtaja, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kansleri, dosentti Jussi Nuorteva ja professori Sixten Korkman kertoivat vierailun yhteydessä japanilaisvieraille suomalaisesta tutkimuksesta ja yhteiskunnasta. Vieraat toivotti tervetulleiksi Turun yliopiston rehtori Jukka Kola.
Kiinnostus Japaniin näkyy opinnäytetöissä
Scandinavia–Japan Sasakawa Foundation-säätiö on tukenut merkittävästi muun muassa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuskeskusta viisivuotisen yliopistonlehtorin tehtävän rahoituksella. Yliopistonlehtorin tehtävässä toimiva Kamila Szczepanska ja keskuksen johtaja, professori Lauri Paltemaa esittelivät vieraille Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen toimintaa.
– Japani on Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen kansainvälisen EAST-maisteriohjelman suosituin maa gradujen perusteella. Japanin tutkimus tuottaa tasaisesti ja jopa enenevissä määrin maistereita. Gradujen aiheet ovat moninaisia, esimerkkeinä Japanin yokai-kultuurin nykymerkitys, robotiikka vanhustenhoidossa ja Japanin äärioikeistolainen aktivismi, Paltemaa kertoo.
Säätiön edustajat olivat kiinnostuneita Itä-Aasiaan ja erityisesti Japaniin kohdistuvista hankkeista sekä Szczepanskan toiminnasta ja tutkimuksesta.
– Vierailu ja esitykset olivat kokonaisuudessaan erittäin antoisia. Kamila Szczepanska on onnistunut erinomaisesti työssään yhdistämään tutkimuksen, koulutuksen ja verkostoitumisen, Jussi Nuorteva kiittelee.
Kuvassa Scandinavia–Japan Sasakawa Foundation-säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Nuorteva, Nippon Foundationin Skandinavian yhteyshenkilö Yuko Tani, Scandinavia-Japan Sasakawa-Foundationin Tokion toimistonhoitaja Miki Futagawa ja Nippon Foundationin toinen Skandinavian yhteyshenkilö Rihoko Kikuchi.
Seilin historia ja luontoon liittyvä tutkimus kiinnostivat
Vierailu Seilissä tarjosi tietoa kahdesta säätiöiden edustajien mielenkiinnon kohteesta: ympäristönsuojelusta ja leprasta. Yhdeksi Nippon-säätiön päätehtäviksi on muodostunut lepran hävittäminen maailmasta. Säätiö myös tukee alasäätiöidensä kautta monipuolisesti ympäristöön liittyvää tutkimusta, erityisesti merentutkimusta.
Jussi Nuorteva kuvaa vierailua saaren kirkossa vaikuttavaksi. Saari toimi leprasiirtolana 1600–1700-luvuilla, jolloin lepran hillitsemiseen ei ollut muuta keinoa kuin sairaiden eristäminen. Kirkossa kaide rajasi lepraan sairastuneiden eli spitaaliset omalle alueelleen.
– Nippon-säätiö on onnistunut merkittävästi vaikuttamaan tukimuodoillaan lepran ja siihen liittyvän stigman vähenemiseen ja lähes poistamiseen tautien luettelosta. Lisäpanostuksia tarvitaan silti erityisesti kehittyvissä maissa, Nuorteva kertoo.
Seilin saarella pidetyssä seminaarissa keskusteltiin laaja-alaisesti biodiversiteetti- ja ympäristötutkimuksesta.
Biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari E. Sääksjärvi kertoi Turun yliopiston luonnon monimuotoisuuteen ja kestävyyteen liittyvästä toiminnasta.
Yliopiston biodiversiteettiyksikö tuottaa luontokatoon ja biodiversiteettiin liittyvää tutkimusta, koulutusta ja monipuolista muuta yhteiskunnallista vaikuttamista. Yksikköön kuuluvat Seilin saarella ja Utsjoen Kevolla toimivat tutkimusasemat, joissa tehdään arvokasta pitkäaikaisseurantaa luonnon tilasta. Itämeren tilasta ja tutkimuksesta vieraille kerrottiin Seilin asemanjohtaja Jari Hännisen ja John Nurmisen säätiön esityksissä.
Seilin saaren vierailulla olivat mukana myös Turun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Ritva Viljanen, Saaristomeren tilan parantamisen selvityshenkilönä toiminut entinen yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sekä muun muassa Turun yliopiston luonnon monimuotoisuuden tutkimusta merkittävästi tukenut lääkintöneuvos Sakari Alhopuro.
Säätiö kannustaa hakemaan rahoitusta
Vierailun aikana pohdittiin keinoja yhteistyön lisäämiseen Turun yliopiston tutkijoiden ja Japanin välillä. Jussi Nuorteva nostaa esille säätiön myöntämän rahoituksen, jota hän lämpimästi kannustaa hakemaan sekä tutkimukseen että koulutukseen.
Säätiö rahoittaa hakemusten perusteella Japaniin liittyvän tutkimuksen lisäksi opetushankkeita ja opiskelua lääketieteen, humanististen tieteiden, yhteiskuntatieteiden, tekniikan sekä taiteen aloilla. Yhteensä tuetaan noin 50 kohdetta vuosittain, ja hakuaika päättyy tammikuun lopussa.
Säätiön edustajat vierailivat myös Åbo Akademissa, yliopistojen yhteisessä PET-keskuksessa ja tapasivat muita alueen tahoja, muun muassa Turun kaupungin edustajia. Turun pormestari Minna Arve järjesti osallistujille vastaanoton.
Teksti: Tuomas Koivula
Kuvat: Suvi Harvisalo, Hanna Oksanen