Syksyllä 2025 Turun yliopistossa toimintansa aloittaneella kansalaistutkimuspaneelilla on ollut ensimmäisen puolen vuoden toimintansa aikana seitsemän yhteistyötehtävää. Tutkijat ovat lähteneet paneelitehtäviin maltillisin odotuksin, mutta yhteistyö kansalaisten kanssa on yllättänyt positiivisesti. Kansalaiset ovat olleet aidosti kiinnostuneita tutkittavista aiheista ja innokkaita jakamaan näkemyksiään. Yhteistyöstä on syntynyt monenlaisia positiivisia vaikutuksia.
Turun yliopiston kansalaistutkimuspaneelilla vahvistetaan kansalaisnäkökulmaa tutkimustoiminnassa. Kansalaistutkimuspaneelin myötä tutkijat saavat mahdollisuuden kuulla suoraan kansalaisten mielipiteitä ja tarpeita, mikä voi tuoda merkittävää lisäarvoa tutkimusprosesseihin.
– Kansalaisten näkökulma on keskeinen osa eettistä, yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja laadukasta tutkimusta, kertoo helmikuussa 2026 paneelin kanssa työskennellyt kliininen opettaja Asta Heikkilä hoitotieteen laitokselta.
Toiminnan käynnistyttyä elokuussa 2025 paneelitehtäviä on ollut seitsemän kappaletta. Puolet Turun yliopiston tiedekunnista on hyödyntänyt kansalaistutkimuspaneelia.
Toimintaa vetävä Tiede kuuluu kaikille! -projekti haastatteli tammikuussa 2026 tutkijoita, jotka olivat työskennelleet paneelin kanssa vuoden 2025 aikana. Tutkijoiden kokemukset paneelin kanssa työskentelystä olivat positiivisia. Koska aiempaa kokemusta paneelin kanssa työskentelystä ei ollut, odotukset sitä kohtaan olivat maltillisia. Paneelin kanssa työskentely oli kuitenkin ylittänyt tutkijoiden odotukset.
Panelistit olivat innostuneita, aktiivisia ja innokkaita kertomaan omia mielipiteitään ja näkemyksiään ja aidosti kiinnostuneita tutkittavista aiheista. Työskentely sekä lähi- että etätapaamisissa oli ollut pääosin sujuvaa.
– Kansalaistutkimuspaneelin kanssa työskentely oli antoisaa ja tavoitteellista. Panelistit olivat perehtyneet ennakkomateriaaliin huolellisesti, ja keskustelu oli aktiivista ja rakentavaa, Heikkilä kertoo tuoreista kokemuksistaan.
Mahdollisuus kehittää tutkimusta uusista näkökulmista
Kansalaistutkimuspaneelipoolissa on tällä hetkellä 160 kansalaista, jotka voivat ilmoittautua paneelitehtäviin mukaan. Haastatellut tutkijat olivat ilahtuneet mahdollisuudesta kuulla paneelin avulla eri ikäisiä ihmisiä. Panelistit ovat 15–81-vuotiaita.
Toteutuneet paneelitehtävät ovat sijoittuneet laajasti tutkimusprosessin eri vaiheisiin, tutkimusaiheen pohdinnasta tutkimuksen tuloksista viestimiseen.
Asta Heikkilä kertoo kansalaistutkimuspaneelista kootun viisihenkisen ryhmän antaneen palautetta Länsi-Suomen yhteistyöalueen hoitotieteellisestä tutkimusohjelmasta vuosille 2026–2030:
– Palautetta toivottiin päivitetyn tutkimusohjelman selkeydestä, ymmärrettävyydestä, merkityksellisyydestä, sekä asiakas- ja potilasnäkökulman näkyvyydestä tutkimusohjelmassa.
Työskentelyn vaikutuksia Heikkilä kuvaa positiivisiksi:
– Keskustelussa esille nousseiden huomioiden pohjalta tutkimusohjelman joitakin tekstiosuuksia ja käsitteitä tarkennetaan ja selkeytetään ja ohjausryhmälle välitettävissä terveisissä tuodaan esiin tutkimusohjelman toimeenpanon ja sen etenemisen seurannan järjestämisen tärkeyttä.
Myös haastateltujen tutkijoiden kokemukset paneelin kanssa työskentelystä olivat pelkästään positiivisia. Kansalaisten kanssa työskentely oli tuottanut uutta ymmärrystä ja näkökulmia tutkimusaiheesta ja tutkimusetiikasta, tuonut uusia ideoita ja konkreettisia kehitysehdotuksia tutkimuksen toteuttamiseksi sekä auttanut parantamaan viestintää tutkimuksesta suuren yleisön kanssa.
Panelistien innostuneisuus oli saanut tutkijat myös huomaamaan yleisön kiinnostuksen omaa aihetta kohtaan, mikä herätti ajatuksia paneelin jatkohyödyntämisestä ja muista erilaisista mahdollisuuksista vuorovaikutukseen kansalaisten kanssa. Myös muun tiedeyhteisön toivottiin innostuvat paneelin käytöstä.
Uusia tutkimushankkeita toivotaan mukaan
Kansalaistutkimuspaneelin toiminnan on tarkoitus mahdollistaa kansalaisten osallistaminen tutkimukseen matalalla kynnyksellä.
Tutkijoille kansalaistutkimuspaneelin kanssa työskentely ei vaadi aiempaa kokemusta kansalaisten osallistamisesta. Ainut edellytys paneelityöskentelyn käynnistämiseksi on lyhyen verkkokoulutuksen suorittaminen.
Haastatellut tutkijat pitivät paneelia helppona ja nopeana väylänä osallistaa kansalaiset tutkimusprosessiin mukaan. Ilman paneelia kansalaisten osallistamista olisi tuskin tapahtunut.
Tiede kuuluu kaikille -projekti kansalaistutkimuspaneelitoiminnan käynnistämiseksi on alkanut syksyllä 2024, ja sillä on toistaiseksi rahoitus Turun yliopiston lahjoitusvaroista vuoden 2026 loppuun.
– Toiminnalle on selkeä tarve, ja vaikutukset ovat olleet positiivisia. Tavoitteemme on, että kansalaistutkimuspaneelista tulee pysyvä osa Turun yliopiston toimintaa, hankkeen johtaja, apulaisprofessori Tella Lantta kertoo.
Tiede kuuluu kaikille -projekti kehittää edelleen kansalaistutkimuspaneelitoimintaa sekä tutkijoilta että kansalaisilta kerätyn palautteen perusteella. Kevään 2026 aikana kehitetään muun muassa tutkijoiden verkkokoulutusta vastaamaan paremmin erilaisia tarpeita.
