Turun yliopiston vuoden 2025 vaikuttavuusteko palkittiin Martinpäivänä 10.11. järjestetyssä yliopiston sidosryhmätilaisuudessa.
Turun yliopistossa jaetaan vuosittain vaikuttavuustekopalkinto. Palkinto myönnetään ansiokkaasta vaikuttamistyöstä, joka edistää tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Ehdotuksia vuoden vaikuttavuusteoksi kerättiin yliopistoyhteisöltä.
– Saimme hyviä ehdotuksia, jotka kuvastavat yliopistossa tehtävää monipuolista vaikuttavuustyötä niin suuren yleisön, valtakunnallisen päätöksenteon kuin kansainvälisen kehittämisen suuntaan. Yliopistomme monialaisuus ja konkreettinen tieteenalojen välinen yhteistyö näkyi ehdotuksissa, sanoo yliopiston vaikuttavuudesta vastaava vararehtori Maija S. Peltola.
Vuoden 2025 vaikuttavuusteko julkistettiin yliopiston Martinpäivän sidosryhmätilaisuudessa 10.11. Vaikuttavuusteon valitsivat Turun yliopiston rehtori Marjo Kaartinen ja vararehtori Peltola.
Vaikuttavuustekona palkittiin valtio-opin professori Maija Setälän johtaman tutkijaryhmän työ Turun yliopistossa tehtävän demokratiatutkimuksen tulosten levittämiseksi. Ryhmään kuuluvat professori Setälän lisäksi erikoistutkija Mikko Leino, erikoistutkija Maija Jäske, projektitutkija Toni Wessman, väitöskirjatutkija Katariina Kulha sekä projektikoordinaattori Mari Taskinen.
Ryhmä järjesti helmikuussa 2025 energia-aiheisen kansalaiskokouksen, jossa 54 satunnaisotannalla valittua kansalaista kokoontui kuudeksi päiväksi perehtymään energiajärjestelmiin ja -politiikkaan sekä keskustelemaan ja laatimaan yhteisiä suosituksia ympäristöministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle ajankohtaisiin politiikkaprosesseihin. Kansalaiskokous toteutettiin osana STN-rahoitteista Flaire-hanketta, jota koordinoi Oulun yliopisto.
– Kansalaiskokouksen toteuttaminen on esimerkki kunnianhimoisesta ja uraauurtavasta työstä, jota Turun yliopiston demokratiatutkimuksessa tehdään kansalaisten näkemysten esiintuomiseksi sekä niiden viestimiseksi päättäjille. Toiminta kannustaa kansalaisia yliopiston tavoitteiden ja arvojen mukaisesti tiedon etsimiseen, avoimeen dialogiin, kriittiseen ajatteluun ja erilaisten näkökulmien sanallistamiseen ja ymmärtämiseen sekä lisää kansalaisten ymmärrystä yhteiskunnallisesta päätöksenteosta, sanoo rehtori Marjo Kaartinen.
Puntaroitu kansalaiskokous hyödynsi tutkimustietoa kansalaisosallistumisen vaikuttavuudesta
Palkinnon vastaanottaneet professori Maija Setälä ja projektikoordinaattori Mari Taskinen kertovat, että kansalaiskokous toteutettiin puntaroivana kansalaiskeskusteluna.
– Puntaroivissa kansalaiskeskusteluissa osallistujille annetaan mahdollisuus muodostaa tutkimustietoon perustuvia ja puntaroituja näkökantoja monimutkaisista asiakysymyksistä. Niiden muodostamia kannanottoja voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa, mikä voi madaltaa kuilua päättäjien ja kansalaisten välillä, Setälä sanoo.
Tutkimusryhmä on pitkään tutkinut kansalaisosallistumisen vaikuttavuutta, mikä auttoi kehittämään vuorovaikutusta myös energia-aiheisessa kansalaiskokouksessa.
– Energia-aiheisessa kansalaiskokouksessa hyödynsimme tekoälyä kansalaiskokouksen kannanoton muodostamisessa. Tästä saimme tutkimustietoa, jota voidaan jatkossa hyödyntää vastaavissa prosesseissa, hän jatkaa.
– Olemme osallistaneet ministeriön edustajia, energia- ja ilmastopolitiikan toimijoita ja kansalaisia vuoropuheluun myös kokouksen jälkeisissä tilaisuuksissa. Keskustelu jatkuu marraskuussa kaikille avoimessa tapahtumassa, joka keskittyy energia-aiheisen kansalaiskeskustelun vaikutuksiin, Taskinen kertoo.
Kunniamaininta Resilience Academy -työryhmälle
Vuoden vaikuttavuustekopalkinnon lisäksi myönnettiin kunniamaininta Turun yliopiston Resilience Academy -työryhmälle, joka vastaa Digital Data and Technology driven Innovation Hubista (DIDAIhub).
DIDAIhub on yhteisöalusta ja katalysaattori, joka edistää innovatiivista tutkimusta ja oppimisratkaisuja, joilla on globaalia vaikuttavuutta. Se toimii osana kansainvälistä Resilience Academy -verkostoa ja Maailmanpankin kehittämää uudenlaista kaupunkikehityksen yhteistyömallia, jossa korkeakoulujen rooli on tuottaa kestävyyttä kaupunkikehitykseen koulutuksen (skills development) kautta. Työryhmä ja sen koordinoima yhteisöalusta lähestyy globaaleja kestävän kehityksen haasteita osallistavalla jatransformatiivisella ajattelutavalla. Alusta yhdistää paikalliset osaajat, avoimen datan ja digitaaliset teknologiat sekä osallistaa kansalaisia.
Kunniamaininnan saaneeseen työryhmään kuuluvat professori Niina Käyhkö, erikoistutkija Msilikale Msilanga, yliopisto-opettaja Antero Järvi, väitöskirjatutkijat Venla Aaltonen, Hilary Mvungi, Monica Timbuka sekä Masoud Hamad, projektitutkija Khairiya Masoud sekä tutkimusavustaja Tytti Tengström.
