Jani Erola Aurora palapeli

Koronakriisi tuo mukanaan myös sosiaalisia ongelmia

09.04.2020

Koronakriisin vuoksi Suomen hallitus on päättänyt, että koulut ovat toistaiseksi suljettu. Tämä tarkoittaa, että lapset käyvät pääasiassa koulua kotona. Vanhempien valmius auttaa ja tukea lapsia vaihtelee voimakkaasti. Kriisin alkuviikkoina on puhuttu paljon itse taudin vaarallisuudesta. On odotettavissa, että pandemiasta aiheutuu terveydellisten ongelmien lisäksi myös vakavia sosiaalisia ongelmia.

Turun yliopiston sosiologian professori ja lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän INVEST-hankkeen johtaja Jani Erola korostaa, että mitä pidemmälle pandemia kestää, sitä pahemmiksi siitä johtuvat sosiaaliset ongelmat kasvavat. 

– Työttömyys tulee lisääntymään tuoden mukanaan erilaisia liitännäisongelmia. Huolta aiheuttavat esimerkiksi lähisuhdeväkivallan ja alkoholismin yleistyminen, Erola sanoo. 

Etäopetukseen siirtyminen vaikeuttaa joidenkin lasten oppimista

Yksi suurimmista koronakriisin aiheuttamista muutoksista on koulujen sulkeminen. Erolan mukaan etäkoulu voi sopia joillekin lapsille ja tukea lasten itsenäisyyttä. Toisille se taas voi aiheuttaa muun muassa turvattomuutta, kun vanhemmat eivät kykene tukemaan lastaan.

– Perheissä on äärettömän paljon vaihtelua sen suhteen, kuinka paljon oppilaita tuetaan kotona. Ongelmat näkyvät osittain jo ensimmäisenä etäopetuspäivänä, kun kaikki oppilaat eivät pysy opetuksessa mukana. Osalla lapsista on lähtökohtaisesti asiat kotona huonosti. Näille lapsille koulu tai päiväkoti on aiemmin tarjonnut suojaa ja rauhaa, Erola sanoo.

Kaikissa perheissä ei ole mahdollisuutta tarjota lapsille opetukseen tarvittavia välineitä. Jotkut lapset menettävät myös päivän ainoan lämpimän aterian. Monissa kunnissa tarjotaan poikkeusoloista huolimatta kouluruokaa, mutta palvelu ei välttämättä tavoita sitä tarvitsevia. Erola uskoo, että opetukseen tarvittavat välineet on ainakin pääosin tarjottu koulujen puolelta.

Erolan mukaan kaikesta huolimatta Suomessa tilanne on monia muita maita parempi.

– Meillä on onneksi suhteellisen sopeutuva, joustava ja ongelmia ehkäisevä hyvinvointivaltio. Meillä on vahvat tulonsiirrot, sosiaaliturva ja palvelujärjestelmä. Ongelmat alkavat ilmentyä hitaammin, kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa sosiaaliturva on heikko, Erola sanoo.

Erolan johtama, Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan kuuluva INVEST-hanke keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan uusia interventioita kehittämällä.

Koronakriisi aiheuttaa paineita lastensuojelulle

Turun yliopiston työelämäprofessorin Oona Ylösen mukaan yleinen ohje pysyä kotona on lastensuojelun kannalta osittain ongelmallinen. Kotona pysyminen mahdollisesti hyvinkin huonovointisten vanhempien kanssa ei ole välttämättä kaikille lapsille turvallisin ratkaisu. 

kuvassa Oona Ylönen
Oona Ylösen mukaan koronakriisin aikana on tärkeää ylläpitää palveluja ja erilaisia tuen muotoja.

– Jos vanhemmilla on kasautunutta huono-osaisuutta, niin nämä kaikki ongelmat saattavat moninkertaistua nyt, kun lapsi on enemmän kodin varassa esimerkiksi koulunkäynnin suhteen, Ylönen sanoo.

Ylösen mukaan perheiden toimeentulovaikeudet voivat tarkoittaa tosiasiallisesti sitä, ettei välttämättä ole edes riittävästi ruokaa. Poikkeusolot voivat myös tarkoittaa sitä, että lapsen päivässä ei ole lainkaan vuorokausirytmiä.

– Sen lisäksi, että meidän tulee varautua panostamaan lapsiin poikkeusolojen päätyttyä, meidän on ylläpidettävä palveluja ja erilaisia tuen muotoja nyt. Lapset eivät voi odottaa. Meillä on perheissä lapsia akuutissa vaarassa tänään, Ylönen muistuttaa.

Ylösen mukaan myös lastensuojelussa voidaan siirtyä osittain etätyöskentelyyn, mikä tarkoittaa työskentelyä puhelimien ja netin välityksellä. Joissain tilanteissa perheet eivät pärjää, ellei heidän luonaan käy joku paikan päällä.

– Niiden perheiden kohdalla voidaan toimia, jotka ovat jo lastensuojelun piirissä. Aina on niitä perheitä, joista lastensuojelu ei vielä tiedä. Nyt kun kaikki tapahtuu tiiviisti kotona ja ihmisten kohtaamiset jäävät ohuiksi, jäävät nämä apua tarvitsevat perheet helpommin piiloon, Ylönen sanoo.

Kunnissa ja järjestöissä tehdään koronakriisin myötä innovaatioloikkaa

Ylönen kertoo huomanneensa, kuinka useat kunnat ovat nopeasti organisoituneet uudessa tilanteessa. On lähdetty yhteistyössä innovatiivisesti kehittämään uusia tapoja auttaa perheitä. Myös järjestöt ovat nopeasti lisänneet muun muassa matalan kynnyksen chat-palveluita, joihin voi helposti ottaa yhteyttä. Ylönen sanoo, että perheille on olemassa apua, mutta sitä voi joutua hakemaan useasta paikasta.

 – Olen kuullut myös lastensuojelun apua tarvitsevien perheiden hyvästä sopeutumiskyvystä ja jopa voimaantumisesta kriisin aikana. Oleellista on pelata nyt yhteen, jotta saamme kriisin seurannaisvaikutuksia torjuttua, Ylönen toteaa. 

Teksti: Veera Heinonen

Aiemmin tästä aiheesta: 

Luotu 09.04.2020 | Muokattu 07.05.2020