Koulutuspolitiikka syrjäyttää tasa-arvotavoitetta
Tasa-arvoisuuden tavoite on heikentymässä myös suomalaisessa koulutuksessa. Turun yliopiston suojissa vietetyt kasvatustieteen päivät pureutuivat teemaan aiheella Eriarvioistuva maailma – tasa-arvoistava koulu, mutta perään oli liitetty kysymysmerkki.
Apulaisprofessori Tero Järvinen (vas.) haastoi Helsingin yliopiston kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon apulaisprofessorin Kristiina Brunilan, Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erolan ja Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen professorin Jouni Välijärven nimeämään suomalaisen koulutuksen tasa-arvon pullonkaulat. Kristiina Brunilan mukaan tutkittua tietoa niin tasa-arvon kuin epätasa-arvon vaikutuksista on valtavasti, mutta sitä ei hyödynnetä.
Päivät avanneen professori Risto Rinteen mukaan nykypäivää leimaa polarisoituminen ja sen myötä monien nuorten, lasten ja perheiden pahoinvointi. Tilannetta vain pahentavat hallituksen päätökset leikata rajusti koulutuksesta ja yliopistoista.
– Totuudellisten vastausten rohkea ja vilpitön etsiminen sekä oikeiden kysymysten uskalias, rehellinen esittäminen ovat tieteellisen tutkimuksen perustehtäviä. Tätä yliopistolaitoksen ydintä ei ole syytä hävittää. Ytimen säilyttäminen on yhä tärkeämpää maailmassa, joka on vetämässä pesäeroa solidaarista vastuuta kantaneeseen ja ihmisten tasa-arvoa korostaneeseen pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin, Rinne totesi.
– Kukaan ei ole sattumanvaraisesti toisia heikompi. Siihen vaikuttaa muun muassa perhetausta, jonka vaikutusta on koulutuksellisin keinon pyritty vähentämään. Mutta miten koulu voi tänä päivänä tasoittaa eroja? Miten esimerkiksi erityisopetuksen resursseille on viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunut, Välijärvi kysyi.
– Me hukkaamme nykyisellä tavalla paljon lahjakkuutta, Välijärvi sanoi.
Maailmalta löytyy varoittavia esimerkkejä
Tapahtuman avajaisissa Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen (kesk.) korosti, että jokainen lapsi ansaitsee parhaan mahdollisen koulutuksen riippumatta yhteiskuntaluokastaan, syntymäpaikastaan, tai siitä, mihin maahan on syntynyt. Avajaisissa puhuivat myös sivistysvaliokunnan jäsen Li Andersson sekä professori Risto Rinne.
Päivien avaajaksi kutsuttu Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Li Andersson kiitteli kasvatustieteen päivien teemaa äärimmäisen tärkeäksi ja ajankohtaiseksi.
– Koulujen väliset erot ovat kasvussa, Turussa ja Helsingissä puhutaan jo suoraan koulushoppailusta. Turku on esimerkki kaupungista, jossa kunnallisten koulutuspoliittisen valinnat ovat johtaneet kehitykseen, jossa jopa kolmannes yläkouluun siirtyvä aloittaa opintonsa muualla kuin lähikoulussa. Kansainvälisesti katsottuna opiskelutulokset laskeneet ja peruskoulun tasa-arvoistava funktio on heikentymässä. Alueelliset ja sukupuolten väliset erot kasvussa ja perhetausta vaikuttaa enemmän tuloksiin, Andersson totesi.
Iso-Britannian Cambridgen yliopiston professori Diane Reay (kuvassa) varoitti Suomea seuraamasta brittien jalanjäljillä koulujen eriytymiskehityksessä sekä toimintamallissa, joka korostaa lasten jatkuvaa valtakunnallista testaamista ja tasoryhmiin jakamista. Siinä missä Suomessa ensimmäinen valtakunnallinen koe pidetään ylioppilaskirjoituksissa, Iso-Britanniassa lapsia testataan viisivuotiaasta alkaen.
Sote antaa kunnille aikaa keskittyä sivistystoimeen
Kasvatustieteiden päivien aattona julkaistu kasvatussosiologian vuosikirja Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset vahvistaa seminaarilaisten tutkimustulokset ja kokemukset. 2010-luvulla koulutuspolitiikkaa tehdään korostamalla yksilön ja perheiden oikeuksia tehdä valintoja ja hankkia itselleen parhaiten sopivia palveluja koulutusjärjestelmän eri tasoilla.
– Lainsäädännöllä me annamme luvan esimerkiksi koskea oppilaaseen, mutta pedagogisesti me emme mieti, mistä se paha olo kumpuaa. Ne olisivat niitä keinoja, joilla voisimme tasa-arvoistaa yhteiskuntaa, Välijärvi totesi.
Teksti: Erja Hyytiäinen, Katja Kontu
Kuvat: Katja Kontu, Erja Hyytiäinen