Kristinuskon rooli eduskunnassa puhutti kauppakeskuksessa

11.03.2019

Uskonnon ja suomalaisen politiikan liittymäkohdat puhuttivat Turun yliopiston Kristillisten kulttuurien tutkimuskeskuksen (CSCC) ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen 7.3. järjestämässä paneelikeskustelussa.

Paneelikeskustelu CSCC
Paneelikeskustelun juontajana toimi professori Markku Jokisipilä. Panelisteina Tuomas Äystö (vas.), Maija Perho ja Samuli Suonpää.

Kauppakeskus Skanssiin torstaina 7.3. saapunut yleisö pääsi seuraamaan vilkasta keskustelua kristinuskon asemasta osana suomalaista politiikkaa. Usko, toivo ja päätöksenteko: kristinusko eduskunnassa -paneelin keskustelijoina nähtiin entinen kansanedustaja ja ministeri Maija Perho, toimittaja Samuli Suonpää sekä uskontotieteen tutkija Tuomas Äystö Turun yliopistosta.

Keskustelun juontajana toiminut Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, professori Markku Jokisipilä haastoi panelisteja keskusteluun esimerkiksi poliitikkojen uskonnollisten kantojen julkisuudesta.

– Kannatan toimittajana mahdollisimman suurta avoimuutta ja on hyvä, että äänestäjät tietävät mahdollisimman paljon ehdokkaista. Kansa saa päättää ehdokkaansa kuitenkin millä tahansa kriteereillä, totesi Samuli Suonpää.

Panelistit kuitenkin edellyttivät, että uskonnollisesta kannasta kertomisen tulisi perustua vapaaehtoisuuteen. Tutkija Tuomas Äystö arveli, että velvoittava rekisteri poliitikkojen uskonnollisista kannoista saattaa olla lainvastainen.

Maija Perhon mukaan kertomisen tulisi perustua vapaaehtoisuuteen, mutta kertoisi todennäköisesti itse kantansa sitä kysyttäessä. Suonpää arveli useimpien kansanedustajien sanovan kuuluvansa kirkkoon olematta kuitenkaan aktiivinen kristitty, mikäli asiaa tiedusteltaisiin.

– Ateismi ei ole edelleenkään kovin suosittua. Monen kansanedustajan olisi luultavasti helpompi jäädä pois valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksesta kuin mennä vaihtoehtoiseen tilaisuuteen, Suonpää kommentoi.

Jokisipilä kysyi panelisteilta myös, onko Suomessa nähtävissä monen Euroopan maan kaltaista kehitystä kristillisiin arvoihin pohjaavan konservatismin noususta. Äystö kommentoi asiaan liittyvän kaksi näkemystä:

– Toisaalta on ajatus siitä, että uskonto on tehnyt paluun tai sitten se ei ole koskaan poistunutkaan, Äystö pohdiskeli.

Äystön mukaan Suomi on ollut pitkään luterilainen maa, mutta uskonto ei ole ollut kovin näkyvästi yleisesti esillä. Nyt osa kansanedustajista on kuitenkin puhunut, että tietynlainen perinteinen kristinusko olisi uhattuna. Perho arvioi, ettei edustamassaan kokoomuksessa ole nähtävissä varsinaisesti arvokonservatismin nousua, mutta totesi puolueen sisällä olevan perinteisesti erilaisia näkemyksellisiä linjoja. Suonpään mukaan Suomen vertailu esimerkiksi Puolaan ja Viroon on osin ongelmallista maiden erilaisten taustojen takia.

Kristillisten kulttuurien tutkimuskeskus (CSCC) ja Eduskuntatutkimuksen keskus järjestivät yhteistyössä Usko, toivo ja päätöksenteko: kristinusko eduskunnassa -paneelikeskustelun.

Teksti ja kuva: Mikko Järvi

Luotu 11.03.2019 | Muokattu 11.03.2019