Oletko kuullut lampaantappajakasvista tai traakkipuusta valuvasta lohikäärmeen verestä? Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha muuttuu Halloweenin ajaksi tavallista jännittävämmäksi vierailukohteeksi. Kuolleiden kasvitarha -näyttely on avoinna kasvihuoneissa 23.10.–7.11., ja jokavuotinen “Ihanan kamala ilta tropiikissa” järjestetään puutarhalla 31.10.
Halloween-teemaan sopivat kasvit ovat esillä Kuoleman kasvitarha -näyttelyssä puutarhan kasvihuoneissa 7.11. saakka.
Kävijät voivat tutustua näyttelyyn omatoimikierroksella kasvihuoneissa olevien kylttien ja puutarhan digitaalisen oppaan avulla.
Ihanan kamala ilta tropiikissa perjantaina 31.10.
Halloween-kauden kohokohta on jo neljättä kertaa järjestettävä iltatapahtuma Ihanan kamala ilta tropiikissa.
Tapahtuma kutsuu kaikki luonnosta ja eliöistä kiinnostuneet tutustumaan lihasyöjä- ja myrkkykasveihin, juotikkaisiin ja loiseliöihin sekä lepakoihin, Draculaan, sieniin ja torakoihin.
Vaikka tapahtumassa esitellään monia kammottavia eliöitä, sen taustalla on tärkeä ajatus tutustuttaa kävijät luonnon monimuotoisuuteen ja lisätä ymmärrystä siitä, miksi myös “pelottavia” lajeja on syytä suojella.
– Usein se mitä ei tunne, saattaa herättää pelkoa, ja se mikä pelottaa tai näyttää iljettävältä, ei helposti herätä suojeluhalua, toteaa tapahtuman koordinaattori Hanna Oksanen
Tapahtumassa tutkijat esittelevät aiheita lyhyesti ja samalla kävijät pääsevät tunnelmoimaan hämärissä kasvihuoneissa, niin tropiikin lämmössä kuin kylmillä vuoristoalueilla.
Biodiversiteettiyksikön eläinmuseolta mukana on väitöskirjatutkija Emil Österman, joka kertoo loiseläimistä sekä Suomessa että tropiikissa.
– Loisten lajikirjo on laaja ja niiden merkitys ekosysteemeissä on suuri. Ne säätelevät monia isäntäpopulaatioita ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, ja loisillakin voi olla loisia. Halloweentapahtumassa esitellään näiden eliöiden pahiksia kuten tunnettu suolinkainen tai vähemmän tunnettu keisarikavaltajapistiäinen, jonka jälkikasvu loisii syvällä puussa elävillä hyönteisillä, Österman kertoo.
Myös juotikkaat eli iilimadot ansaitsevat tapahtumassa erityispaikkansa. Emeritusprofessori Timo Vuorisalo kertoo tapahtumassa muun muassa juotikkaiden käytöstä lääketieteen historiassa.
– Iilimadot ja veren laskeminen niiden avulla olivat 1800-luvun huippulääketiedettä. Mitä moninaisimpia vaivoja hoidettiin iilimadoilla. Isossa eurooppalaisessa sairaalassa iilimatoja tarvittiin vuodessa kymmeniä tuhansia. Suomessa muotilääkkeestä tuli pulaa, kun iilimatojen kasvattaminenkaan ei onnistunut, Vuorisalo sanoo.
Tapahtumaan on lippuja rajoitetusti.
Kasvihuoneissa oleva Kuoleman kasvitarha -näyttely on esillä 7.11. saakka.
