Maahanmuuttajien lasten koulutustien pullonkaula toisella asteella

16.08.2017

Maahanmuuttajien lasten todennäköisyys saada toisen asteen tutkinto suoritettua on matalampi kuin verrattaessa heitä samankaltaisiin kantaväestön nuoriin. Tilanne selviää Turun yliopiston sosiologian yliopistonlehtorin Elina Kilpi-Jakosen tutkimuksessa, jossa hän selvitti maahanmuuttajien lasten koulutussiirtymiä toisen asteen koulutuksen läpi ja korkeakouluihin.

– Suomalaisessa koulutuspolitiikassa on keskitytty pitkälti siihen, että mahdollisimman moni siirtyisi toisen asteen koulutukseen – ja tässä on myös onnistuttu aika hyvin – mutta toisen asteen koulutuksen keskeyttämisen ennaltaehkäisyyn ei ehkä ole panostettu tarpeeksi. Emme myöskään ole riittävästi huomioineet sitä, että maahanmuuttajataustaiset nuoret voivat tarvita enemmän tukitoimenpiteitä tässä asiassa kuin kantaväestön nuoret, Kilpi-Jakonen kertoo.

Kilpi-Jakonen on tutkinut, miten maahanmuuttajataustaiset nuoret siirtyvät suomalaisessa koulujärjestelmässä asteelta toiselle. Hän pureutui kolmeen siirtymävaiheeseen. Ensimmäisenä siirtymään toisen asteen opintojen aloittamisesta tutkinnon suorittamiseen, toisena toisen asteen tutkinnon suorittamisesta korkeakouluopintojen aloittamiseen ja kolmantena ylioppilastutkinnon suorittamisesta yliopistossa aloittamiseen.

Aineistona Kilpi-Jakonen käytti Tilastokeskukselta hankittua paneeliaineistoa 2000-luvun alkupuolella peruskoulunsa päättäneistä nuorista.

Tutkimuksessaan hän käytti selittävinä tekijöinä oppilaiden aikaisempaa koulumenestystä ja vanhempien koulutusta. Tämän lisäksi hän tutki, vaikuttiko aikaisempi koulumenestys samalla tavoin maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutussiirtymiin verrattuna kantaväestöön.

– Tuloksista käy ilmi, että aikaisempi koulumenestys selittää suuren osan ryhmien välisistä eroista erityisesti korkeakouluun ja yliopistoon siirtymisen suhteen. Todennäköisyys saada toisen asteen tutkinto suoritettua on kuitenkin matalampi maahanmuuttajien lapsille verrattuna samankaltaisiin kantaväestön nuoriin ja siten pullonkaula maahanmuuttajien lasten koulutuspoluille, Kilpi-Jakonen kertoo.

>> Artikkeli on julkaistu Kasvatus-lehdessä

JV
Kuva: Wokandapix

Luotu 16.08.2017 | Muokattu 16.08.2017