Maamme-teos herättää Suomen kulttuurihistorian henkiin

​Suomen itsenäisyyden aika on ollut täynnä suuria muutoksia. Sadassa vuodessa elintaso on kasvanut huimasti ja Suomi on avautunut entistä enemmän maailmalta tuleville vaikutteille. Yhteiset muistot ja sukupolvikokemukset ovat yhdistäneet kansakuntaa siinä, missä lamat ja poliittinen ilmapiiri ovat sitä jakaneet.

Maamme – itsenäisen suomen kulttuurihistoria -teoksen ovat toimittaneet kulttuurihistorian professorit Marjo Kaartinen ja Hannu Salmi Turun yliopistosta ja kulttuurihistorian professori Marja Tuominen Lapin yliopistosta. Kirjoittajat ovat pääasiassa Turun ja Lapin yliopistojen kulttuurihistorioitsijoita.

– Voimakkaita sukupolvikokemuksia ovat olleet esimerkiksi perheiden automatkailu 1960- ja 1970-luvuilla sekä Hurriganes-bändi.  Itsenäisyyspäivän vastaanoton katsominen televisiosta kuuluu myös yhteisiin kokemuksiin. Se on ollut jatkuvasti vuoden katsotuin ohjelma 2000-luvulla, professori Kaartinen kertoo. 

Professori Hannu Salmen mukaan jo itsenäistymisen aika, vuosi 1917, oli sukupolvikokemus.

– Väestöä oli 3,1 miljoonaa, joista valtaosa nuoria. Alle 14-vuotiaita oli kolmasosa kansasta. Suomalaisilla oli kirjaimellisesti elämä edessään. Toisaalta kansa jakautui: vuonna 1918 kamppailtiin siitä, kenelle Suomi kuuluu, Salmi sanoo.

Teos näyttää sanoin ja kuvin, millaista elämä itsenäisessä Suomessa on ollut. Ääneen pääsevät kansa ja aikalaislähteet, joiden avulla arkiset kokemukset ja kulttuuri-ilmiöt heräävät henkiin.

– Sata vuotta on aika, joka on yksilöllisen muistin piirissä – ja jokaisen suvun muistitieto yltää isovanhempien tai heidän vanhempiensa maailmaan. Tässä mielessä itsenäisen Suomen muisto elää yhä, kerrostuneena, perheiden ja sukujen valkokuva-albumeissa, kaitafilmeinä ja kirjallisuutena, tarinoina ja kertomuksina. On tärkeää katsoa, miltä Suomi näyttää arjen tasolta, tunneyhteisön kokemuksien kautta, Salmi toteaa.

Teoksen on kustantanut SKS ja siinä on 494 sivua.

>> Teoksen esittely kustantajan sivuilla

Tuomas Koivula