Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Suomalainen Tiedeakatemia on valinnut kevätkokouksessaan 25.4.2025 akatemian uudet jäsenet. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia.
Weman oli laaja-alainen mutta nykyään unohdettu kirjailija ja runoilija, joka teki pioneerimaista työtä sivistys-, kulttuuri- ja nuorisoseuratoimissa. Turun yliopistossa on tehty pitkään tutkimusta naiskirjailijoiden historiasta.
Millaisia olivat helsinkiläisen, vasemmistoälymystöksi itsensä nimenneen ryhmän identiteettiprosessit 1930–1950-lukujen Suomessa? Heidän aatteellinen ehdottomuutensa ja ihanteellisuutensa veivät heitä vaikeuksiin niin viranomaisten kuin työväenliikkeen kanssa, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Suomessa eli vuosina 1980–1995 useita erilaisia, toisiaan täydentäviä käsityksiä masennuksesta. Samalla tieteessä, arjen keskusteluissa ja mielenterveyspalveluissa kukin taho ymmärsi ihmismielen toimintaa omista lähtökohdistaan.
Seminaarin ohjelma oli rakennettu Kaartisen pitkän akateemisen uran tutkimusteemojen ympärille.
Historian ja kulttuurin muovaamat käsitykset muistisairaudesta vaikuttavat soteammattilaisten tapaan tukea muistisairaita, sanoo Turun yliopistossa väittelevä FM Annikka Immonen. Hänen mukaansa vanha psykiatrisen sairauden leima syrjivine käytäntöineen voi edelleen vaikuttaa muistisairaiden ihmisten elämään ja hoivaan.
Kirjailijat ovat kulttuurihistorian yliopistonlehtori, dosentti Maarit Leskelä-Kärjen työn keskiössä. Hänen väitöskirjaansa pohjaava näytelmä Kurjet pyörii parhaillaan Kansallisteatterissa.
Uutuusteos Kirjojen kaipuu – Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa avaa, millaista vaivannäköä kirjaharrastus vaati aikana, jona valtaosalla suomalaisista oli korkeintaan virsikirja tai katekismus.