Ruotsista on tullut popmusiikin suurvalta, kun taas Suomen musiikkibrändistä on muotoutunut tummempi ja raskaampi. Nyt suomalaisen populaarimusiikin tutkimus on koottu yksiin kansiin ensimmäistä kertaa kansainvälisessä julkaisusarjassa. Kirjan kirjoittajista useampi työskentelee Turun yliopistossa joko opetustehtävissä tai tutkijoina.
Väitöstutkimus 1700-luvun teinitytöistä osoittaa, että nuorten identiteetin rakentaminen ja siitä aiheutuvat ristiriidat ympäröivän yhteiskunnan kanssa eivät ole moderni ilmiö. Turun yliopistossa tarkastettava Henna Karppinen-Kummunmäen väitös osoittaa, että tytöistä ei tullut hetkessä naisia, vaan he kasvoivat vähitellen uuteen rooliinsa aikuisina yhteiskunnan jäseninä.
Matkustaminen oli 1800-luvun alkupuolella harvinaista, hidasta ja vaivalloista. Kulttuurihistorioitsija Heli Rantala Turun yliopistosta tarkastelee Pikisaaresta Pariisiin -kirjassaan Euroopassa matkustaneiden suomalaisten kokemuksia mantereesta ja sen suurkaupungeista. Teos on ensimmäinen kokoava esitys aiheesta.
Päiväkirjakirjoittaminen on ollut jo satoja vuosia yksi suosituimpia kirjoittamisen muotoja. Uusi kirja Päiväkirjojen jäljillä – Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen syventyy päiväkirjojen maailmaan. Kirjan ovat toimittaneet Turun yliopiston kulttuurihistorioitsijat Maarit Leskelä-Kärki, Karoliina Sjö ja Liisa Lalu. Kirjoittajat ovat historian, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkijoita.
Suomen Akatemia on valinnut viisi tutkimuskonsortiota rahoitettaviksi Digitaalisten ihmistieteiden eli DIGIHUM-akatemiaohjelman toisessa vaiheessa. Turun yliopistosta johdetaan kahta uutta konsortiota ja lukuisia osahankkeita kolmesta eri hankekokonaisuudesta.