Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Maritime@TSE tutkimusalusta jatkoi helmikuun 28. päivänä merisektorille ajankohtaisten teemojen käsittelyä Maritime Green Growth – evaluating opportunities and bottlenecks -sidosryhmätapahtumassa. Tapahtuman tarkoituksena oli tuottaa esimerkkejä miten taloustieteellisessä tutkimusksessa voidaan mallintaa erilaisia päästöjen vähentävään teknologian käyttöönottoon liittyviä kehityskulkuja sekä millaisia mahdollisuuksia ja haasteita yritykset tunnistavat teeman ympäriltä.
Merenkulku on yksi mahdollisista markkinoista, joissa vihreiden ratkaisujen lisääntyvä käyttöönotto saattaisi tuottaa taloudellista kasvua suomalaisille toimijoille. Tulevaisuuden kehityksen arvioiminen esimerkiksi uusiutuviin polttoaineisiin ja niihin liittyvien teknologioihin ja investointeihin liittyen on kuitenkin karkeaa ja sisältää paljon epävarmuutta. On todennäköistä, että erilaisten taloudellisten arviointien ja niihin liittyvien menetelmien kehittäminen tulisi hyödyttämään yrityksiä ja muita sidosryhmiä tulevaisuutta koskevassa päätöksenteossa.
Esimerkkinä taloudellisten vaikutusten arvioinnista Turussa vierailleet Galwayn yliopiston professori Alan Ahearne ja tutkija Daniel Cassidy esittelevät oman mallinnuksensa tuloksia ympäristöregulaation vaikutuksista Irlannin makrotaloudelle sekä varustamosektorille, joiden mukaan pitkällä tähtäimellä uusiutuvien polttoaineiden arvioitujen hintakehitysten mukaisten taloudelliset vaikutukset ovat pienet, mutta lyhyellä tähtäimellä erilaisten teknologian ja infrastruktuuriin kohdistuvien investointien huomioiminen vaatii lisää yksityiskohtaisempaa tutkimusta. Jussi Haarasilta esitteli Finnveran toimintaa merisektorin vientitakuiden rahoittajana sekä miten myös rahoittajat ovat alkaneet kehittää käytäntöjä miten myös rahoituksen osalta ohjataan investointeja vihreämpään suuntaan ja arvioidaan vaikutuksia esimerkiksi päästöjen vähentämisen suhteen.
Kolmannessa seminaarin esityksistä Patrik Rautaheimo Elomaticilta esitteli vihreiden polttoaineiden potentiaalia. Merisektori tulee kilpailemaan uusiutuista polttoaineista, esimerkiksi lento- ja tieliikenteen parissa ja vaatii merkittäviä muutoksia ja investointeja esimerkiksi infrastruktuuriin. Taloustieteen professori Timo Kuosmanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta esitteli miten tulevaisuudessa vedyn hinta todennäköisesti sähkömarkkinoilla vallitsevaan hintatasoon ja esimerkiksi vedyn tulevat tuotantomäärät saattavat tulla vaihtelemaan sähkön hinnan perusteella, ja edelleen vetyn saatavuus paikallisesti saattaa vaikuttaa mihin tarkoitukseen vetyä tullaan käyttämään.
Kenneth Rødseth (Institute of Transport Economics, Norway) esitteli simulaatiota, joka pyrki Pohjois-Norjan eri lauttareittien välillä löytää optimaalisen yhdistelmän usean muuttujan suhteen arvioiden esimerkiksi vaihtoehtoisia reittejä, infrastruktuuriin meneviä kustannuksia. Simulaatio osoitti missä järjestyksessä noin 20 vuoden aikana eri reitit siirtyisivät käyttämään polttomoottorien sijaan joko akuilla tai vedyllä toimivia lauttoja. Toisentyyppinen yritysesitys taas kuultiin Henna Rautaselta MacGregorilla, joka esitteli, että miten konttialuksiin ratkaisuja ja järjestelmätoimittajana toimiva yritys pyrkii vaikuttamaan omaan vastuullisuuteensa ja jalanjälkeensä esimerkiksi nostamalla asiakkaidensa kapasiteetin käyttöasteita tai vähähiilisen teräksen käyttöä.
Tapahtuman päätteeksi merenkulkutaloutta ja sääntelyä tutkiva Turun yliopiston kauppakorkeakoulun toimitusketjujen johtamisen apulaisprofessori Tomi Solakivi nosti yhteenvedossaan esiin, että tarvetta olisi vielä kehittää yhteistä kokonaistarkastelua ja yhteistyötä päästötavoitteisiin vastaamisessa eri kuljetusmuotojen välillä.
Tapahtuman edellisten esitysten tallenteet ovat myös katsottavissa tapahtuman sivuilla.