Turun yliopiston Kieli- ja viestintäopintojen keskus (Kievi) sai syksyllä 2026 uuden johtajan, FT Miia Karttusen. Karttunen kertoo syksyn kulusta, Kievin toiminnasta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Miia Karttunen, Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen uusi johtaja, aloitti tehtävänsä elokuussa. Ensimmäinen syksy Kievillä on hänen mukaansa lähtenyt hyvin käyntiin ja perehtyminen uuteen tehtävään on sujunut mutkitta.
Karttunen kertoo viihtyvänsä Turussa ja yliopistolla mainiosti. Hän toteaa yliopiston olevan niin monipuolinen organisaatio, että mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen on paljon. – Täällä on tekemisen meininki, hän tiivistää. Erityisen tyytyväinen Karttunen on Kieviin, sen asiantuntemuksen määrään ja ihmisiin ylipäänsä:
– Ihmiset ovat olleet todella ystävällisiä, ja heidän asiantuntemuksensa ja tietämyksensä määrä on ihmeellinen. Jokainen, jonka kanssa olen puhunut, on pystynyt välittämään minulle jotain uutta.
Uransa aikana Karttunen on toiminut useissa rooleissa kieli- ja viestintäopintojen parissa. Kokemusta on karttunut niin perusopetuksen, ammatillisen toisen asteen opetuksen kuin ammattikorkeakoulun ja yliopistonkin palveluksessa sekä useissa projekteissa, kuten korkeakoulujen yhteisessä Digivisio 2030 -hankkeessa. Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen johtajaksi Karttunen siirtyi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun koulutusjohtajan tehtävistä.
Uuteen tehtäväänsä Karttunen suhtautuu innolla. Hän sanoo keskittyvänsä nyt Kieviin tutustumiseen ja toimintatapojen opetteluun sekä sen pohtimiseen, millainen kehitys olisi keskukselle hyväksi:
– Johtajan tehtävänä ei ole vain tarranomaisesti liimata omaa aiempaa osaamistaan uuteen työyhteisöön. Kehittämistyötä tehdään aina yhdessä ja työyhteisön näköisesti.
Kievi pyrkii vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin
Kievin toimintamahdollisuuksissa Karttusta innostaa tällä hetkellä erityisesti keskuksen avaaminen entistä enemmän ympäröivään yhteiskuntaan työelämä- ja alumniyhteyksien kautta. Lisäksi häntä innostaa se, miten Kievi voi olla tukemassa kansainvälisten osaajien kiinnittymistä Turkuun ja Suomeen.
– Kievissä on viime vuosina tehty valtavin harppauksin töitä kansainvälisten osaajien suomen kielen osaamisen ja suomalaiseen kulttuuriin integroitumisen tueksi. Kieliopinnoissa tämä näkyy konkreettisella tavalla, kun esimerkiksi erilaisilla hankkeilla tavoitetaan kansainvälisiä henkilöitä kieliopintoihin ja tuetaan heitä muissa opinnoissa ja työllistymisessä.
Karttunen painottaa, miten tärkeää Kievin toiminnassa on ottaa huomioon ajankohtaiset haasteet. Yliopistolla parhaillaan käynnissä oleva opetussuunnitelman uudistus onkin hänen mukaansa kriittinen hetki tunnistaa, minkälaisia työelämän kieli- ja viestintäosaamisen tarpeet ovat, ja sopeuttaa keskuksen tarjontaa niihin.
– Työelämätarpeet muuttuvat koko ajan. Yliopiston ja Kievin toimintaa sekä työelämää ravistelee tällä hetkellä esimerkiksi tekoäly ilmiönä, johon tulee meidänkin ottaa kantaa. Täytyy varmistaa, että opiskelijat pystyvät toimimaan tekoälyn kanssa kestävästi ja hyödyntämään sitä oman osaamisensa tukena myös kieli- ja viestintäasioissa.
Karttunen näkee kieli- ja viestintäosaamisen ensisijaisen tärkeänä työelämän kannalta. Hän toteaa esimerkiksi, että usein juuri kielitaito saa hakijan erottumaan edukseen työnhaussa. Karttunen kannustaisikin kaikkia opiskelijoita mahdollisuuksien mukaan hakeutumaan Kievin opintotarjonnan pariin. – Tutkinnot ovat kovin kompakteja nykyisin, mutta toivon kuitenkin, että mahdollisuuksia vieraiden kielten opiskeluun on jatkossakin, hän toteaa.
Karttunen kuvailee Kieli- ja viestintäopintojen keskusta koko yliopistoyhteisön monitieteiseksi ja monikulttuuriseksi kohtaamispaiksi, jonne opiskelijat tulevat monista tieteellisistä, kielellisistä ja kulttuurisista taustoista. – Kievi on kaikkia varten, Karttunen tiivistää.
Teksti: Iida Taskila
Kuva: Antti Tarponen
